Huijari & huono

Tunnetko itsesi huijariksi? Oletko jatkuvasti muita huonompi?

Nyt olet ehkä ihmeissäsi, että mitäs täällä tänään oikein kirjoitellaan (tai myydään). No, täällähän kirjoitellaan siitä, kuinka päällepäin niin ihanassa blogimaailmassa kaikki ei aina ole niin ruusuista: bloggari saattaa salaa tuntea itsensä huonoksi yksilöksi, vaikka siitä ei näkyisi ulospäin mitään merkkejä.

Bloggari voi tuntea... itsensä huijariksi!
Olen moneen otteeseen netin syövereissä pyöriessäni törmännyt ongelmaan, jota voitaisiin kutsua vaikka huijarisyndroomaksi. Se koskee julkisia immeisiä, jotka tuovat itsestään esille tietynlaista kuvaa muille etenkin jonkinsortin asiantuntijana. He kun eivät välttämättä itse usko 100 % siihen, että he tosissaan ovat sellaisia, kuin antavat muiden ymmärtää. Bloggarithan ovat juuri sellaisia ihmisiä, jotka rakentavat itselleen haluamaansa julkisuuskuvaa mutta eivät ehkä usko siihen itse(kään).

Selkeyttääkseni epäselvää kuvaustani otan itseni esimerkiksi. Jos minä kärsisin tästä huijarisyndroomasta, saattaisin tuntea ja ajatella seuraavasti: En oikeasti osaa näitä juttuja niin hyvin, kuin annan lukijoiden ymmärtää. Jos he oikeasti tuntisivat minut, niin he huomaisivat pian, että en osaa blogijuttuja yhtään heitä paremmin. Netissä on monta muuta bloggaria, jotka osaavat nämä jutut minua paremmin. En viitsi mennä minnekään bloggaritapaamisiin, koska siellä voisi paljastua asioiden todellinen luonne.

"Tässä mä olen valmiina kertomaan teille kaikille, millä koodilla blogiin saadaan kiva fontti. Toivottavasti kukaan ei huomaa, etten löydä tästä samperin laitteesta edes power-nappulaa."

Tämä oli fiktiivinen esimerkki mutta sait ehkä ajatuksesta kiinni. Esimerkiksi kynsibloggarin kohdalla juttu voisi mennä niin, että hän tuntee itsensä huonommaksi kynsitaiteilijaksi kuin kanssabloggaajansa. Hän ei halua mennä kynsibloggarimiitteihin, koska hänen keskinkertaiset taitonsa ja lakkakokoelmansa puutteellisuus saattaisivat tulla ilmi. Tai meikkibloggari ajattelee niin, että eihän hän osaisi mistään meikeistä kirjoitella ilman Googlen apua. Meikkimiitit jäävät välistä, koska mitä jos siellä aletaan tentata kauden huulipunasävyjä ja hän on vastausten laukomisen sijasta aivan huuli pyöreänä siellä. Selvä huijari! Tämmöiset ajatukset saattavat olla täysin bloggarin omaa mielikuvituksen tuotetta ja kieliä huonosta itsetunnosta.

Huijariksi itsensä tunteminen ei aina liity kuitenkaan asiantuntijuuteen. Bloggarin mieltä voi painaa myös se, miten hän on ehkä postauksillaan antanut lukijoiden ymmärtää sellaisia asioita, jotka eivät ihan pidä paikkaansa. Esimerkiksi huijariksi itsensä tunteva bloggari on saattanut esitellä blogissaan juuri nettikaupan ostoskoriin klikkailemiaan tuotteita parin sadan euron edestä mutta hän on jättänyt pois sen tosiasian, että tilaus ei koskaan lähtenyt (eli tuotteita ei ns. "kotiutettu"). Ai että, jos lukijoille selviäisi, että hän ei oikeasti omistakaan niitä takapuolta muotoilevia kalsarifarkkuja, jotka ovat nyt kaikkien jalassa! Huijaus paljastuisi!

"Tässä mä vaan hymyilen mun garderobin kanssa. Toivottavasti kukaan ei huomaa, että tää kuva ei ole mun vaatekaapista, vaan vaatekaupasta. Ja että tää tukka ei ole aito."

Bloggari voi tuntea... alemmuutta!
Hieman huonosta itsetunnosta kertoo myös alemmuudentunne, joka ei ole ihan vieras tuntemus bloggaripiireissä. Koska blogitarjontaa on lähes äärettömästi, itsensä vertailu muihin bloggareihin on lähes väistämätöntä. Herkkäsieluinen bloggari saattaa tuntea itsensä varsinaiseksi räpeltäjäksi kaksi kertaa päivässä Louboutineistaan postaavan semi-ammattilaisen rinnalla. Miksi minun blogi ei näytä tuolta? Miksi minulla ei ole noita tavaroita? Miksi minulla ei ole lukijoita?! Olen surkea tapaus!

Pään pitäminen kylmänä ja vähäisestäkin vertailusta pidättäytyminen ei ole helppoa. Huonommuuden tunnetta ei aina aiheuta edes edellä mainitut merkkibloggarit, vaan ihan toisetkin tavalliset taallajat. Jos ottaa yhtään mallia muiden blogeista, niin vertailu vaanii nurkan takana.

Aiheellisia huolia?
Olemme jo sata kertaa sivunneet tätä aihetta, että bloggari antaa tietynlaisen kuvan itsestään bloginsa kautta. Hän voi vaikuttaa kuvaan jonkin verran tekemällä valintoja julkaistavien asioiden suhteen. Loppujen lopuksi lukijat itse tekevät tarjotun materiaalin perusteella omat päätelmänsä bloggarista - ja ne päätelmät voivat sitten olla hyvinkin sellaiset, mitä bloggari on toivonutkin tai hyvinkin kieroutuneet. Bloggarilla itsellään ei ole siis lopullista päätäntävaltaa siitä, miten muut hänet näkevät.

Siispä itsensä huijariksi tai huonommaksi tunteminenkin voivat olla täysin bloggarin omia näkemyksiä eikä kukaan lukija koskaan ajattelisi niin! Tämmöiset edellä kuvatut ongelmat ovat usein siis vain bloggarin pään sisällä. Aina ei tarvitse tietää ihan kaikkea, jotta olisi hyvä jossain. Kukaan ei koskaan tule tarkistamaan, vastaako todellisuutesi täysin blogisi sisältöä. Olisi hienoa, jos itsensä lyttäämisen sijasta voisi ottaa muut bloggarit ja heidän saavutuksensa sekä tekeleensä vain positiivisen ja kannustavan inspiraation kannalta.

Tämä aihe on sen verran arka ja henkilökohtainen, että en oleta teidän kommenteissa kertovan, kuinka kärsitte tästä huijarisyndroomasta tai alemmuudentunteesta. Jotain ympäripyöreää olisi silti mukava kuulla aiheen tiimoilta!

Blogin ulkoasun muokkaaminen: kommenttiboksille uusi nimi

Taas on luvassa postaus sarjassamme blogin ulkoasun muokkaaminen. Nyt suunnataan suoraan kommenttiboksin puolelle ja tehdään siellä muutama pieni mutta kuitenkin niin suuri muutos!

Olet ehkä huomannut, että ennen kuin kommentteja on tullut tai ennen kuin ne ovat julkaistu, postauksen puolella lukee linkissä vain "Ei kommentteja". Se kuulostaa aika kurjalta eikä houkuttele muita kommentoimaan. Sitten kun jutustelu lähtee käyntiin, tämä samainen linkki näyttää kommenttien lukumäärän, mikä voi olla ihan jees juttu tai ehkä toivoisit sen näyttävän jotain muuta, jos kommentteja on yksi tai kaksi, koska silloin näkymät voivat olla taas masentavan puoleiset.

Tämän postauksen ohjeella pääset muuttamaan tuota "Ei kommentteja" -tekstiä tai kommenttien lukumääräilmoitusta haluamaksesi. Hyvä vinkki on kirjoittaa sen tilalle jotakin kommentoimaan houkuttelevaa, kuten suorasuokaisesti "Kommentoi tästä", "Kommentit" tai vaikkapa kohtelias "Ole hyvä ja kerro mielipiteesi".

"Ei kommentteja" ja "X kommenttia" -linkin tekstin muuttaminen

1. Ennen kuin lähdet tekemään yhtään mitään, ota ensiksi varmuuskopio blogistasi, sillä nyt käydään käsiksi HTML:ään.

2. Kun kopio on otettu ja hyvässä tallessa, klikkaile itsesi koodin seuraavaa kautta: Malli -> Muokkaa HTML-koodia.

3. Nyt tulee se vaikein osuus eli koodiviidakosta tulisi löytää seuraava pätkä, joka on ensimmäinen rivi etsimäämme koodia:

<b:includable id='comment_count_picker' var='post'>

Tämä kohta löytyy esimerkiksi hakutoiminnolla (Windowsissa ctrl+f) ja se vaatii koodin avaamista, eli vasemman reunan pienistä harmaista nuolista tulisi avata lisää koodia esiin. Niin kuin näkyy, koodissa kommennellaan comment count pickeriä, eli sitä kommenttien lukumäärää.

4. Kun oikea kohta on löytynyt, etsi muutama rivi alempaa samasta koodista tämmöinen kohta:

<data:post.commentLabelFull/>
:
</a>
                            

5. Muuta yllä olevaa kohtaa seuraavasti:

<!-- <data:post.commentLabelFull/>
:
--> Kommentit
</a>                 

Muuta sana "Kommentit" haluamaksesi tekstiksi. Se siis näkyy kommenttiboksin linkin kohdalla.

6. Tallenna ja ihastele lopputulosta!


Tämän tekstin muuttaminen on ihan hyvä idea, sillä miksi kaikille pitää ilmoittaa kommenttien olemattomuus tai lukumäärä?  Loogista olisi kertoa, mistä pääse itse asiaan eli jättämään sen kommentin. Ja niin kuin aikaisemmassakin ulkoasun muokkauspostauksessa totesin, olen kokeillut ohjeet omassa pikku testiblogissani mutta kaikki eivät toimi samalla tavoin kaikkien blogeissa johtuen aikaisemmin tehdyistä muutoksista, mallista, jne., joten omalla vastuulla muokkailemaan!

Tuhlaajabloggari

Aina tasaisin väliajoin blogeissa törmää keskusteluun siitä, kuinka bloggari mitä ilmeisimmin viettää holtitonta kulutusjuhlaa ja raportoi siitä surutta lukijoilleen. Uusia kaupasta kannettuja tai netistä vaivattomasti klikattuja vaatteita ja muita tykötarpeita esitellään postauksissa viikottain.

Lyhyen ajan sisällä törmäsin pariin postaukseen, joissa vastaavia tunnelmia oli nostettu esille. Bloggari on mennyt ostolakkoon tai siirtynyt tekemään ostoksensa kirpputorilla. Siitäpä tuli mieleeni, että tuleeko sinulle koskaan huono omatunto siitä, että blogisi perusteella saatat vaikuttaa maailman luonnonvaroja säälimättä tuhlaavalta himoshoppaajalta?

Uusien hankintojen esittely on oleellinen osa monien bloggausta.  Moni meistä voi varmasti myöntää, että uusien tavaroiden saaminen on mukavaa. Niistä haaveilukin on mukavaa (jos tietää, että itsellä on myös edes pieni mahdollisuus hankkia tämä uusi asia). Monet lukijat hakevat blogeista sitä kuuluisaa inspiraatiota, jota saadaan osittain bloggarin uusien hankintojen myötä. Myös blogin kirjoittaminen on ehkä helpompaa, jos julkinen jutustelu ei tunnu oikein luontevalta, sillä materiapainotteisessa blogissa saa olla aika pinnallinen eikä itsestään tarvitse hirveästi kertoa.

Bloggarille itselleen tavaravuoren kartuttaminen on myös inspiraation lähde blogin juttuja ajatellen. Jos kaikki olemassa oleva omaisuus, jota kehtaa julkisesti esitellä, on jo pistetty peliin, uudet hankinnat tarkoittavat myös uutta sisältöä blogiin. Ne eivät siis ole ainoastaan tarvehankintoja, vaan ne palvelevat myös juttuaiheina. Bloggari saattaa myös ajatella, että uusien hankintojen esittely on elintärkeää lukijoiden mielenkiinnon ylläpitämisen kannalta. Lukijat eivät kuitenkaan pidä kirjaa siitä, mikä on upouutta ja mikä vanhaa. Mutta jos heille mainitsee, että "ostin tämän", he kyllä rekisteröivät sen. Bloggari voisi hyvin esitellä koko vaatekaappinsa ja vintillekin säilötyt kerrastot ilman, että lukijat ajattelisivat "tylsää, vanha juttu". Heille se kaikki on uutta! He saisivat yhtä lailla inspiraatiota näistä vanhoista mutta uutena esitellyistä kamppeista, kuin niistä juuri kaupasta tulleistakin. Uudet hankinnat taitavat useimmiten inspiroida juuri bloggaria uusiin suorituksiin.

Joillekin omien ostosten esittely on myös avain blogista saataviin tuloihin. Lukijoille voi esitellä samaa tuotetta verkkokaupasta. Postaus varustetaan silloin tietenkin sopivilla linkeillä, jos kaupan kanssa tekee yhteistyötä. Jos samaa tuotetta ei löydy netistä, jutussa voidaan linkata jokin korvaava tuote. Ehkä jokunen lukija inspiroituu ja bloggari saa pienen komission ostostoista.

Ostospostausten suoltaminen ei ole kuitenkaan aina yhtä juhlaa. Ostoksia ei tarvitse tehdä edes mitenkään ennätyspaljon ennen kuin joku huomauttaa jatkuvasta uuden hamstraamisesta. Postaukset kun eivät aina tule ulos reaaliajassa tai edes lähellä tapahtumahetkeä, joten huonosti suunniteltu postausjärjestys saattaa vääristää todellisuutta pahastikin: pari peräkkäistä uutuuksia sisältävää postausta voivat aiheuttaa kummastusta ja kulmien kohottelua vähän vähemmän shoppailevissa ja erittäin ostoskriittisissä lukijoissa. Aina kyse ei ole mistään väärinkäsityksistä, vaan jotkut meistä ihan oikeasti ostelevat jatkuvalla syötöllä jotakin uutta.

Voi olla, että omaa ostoskäyttätymistä ei tulisi huomioitua ollenkaan ilman blogia. Vasta omien postausten myötä bloggari saattaa tajuta, kuinka paljon (tai vähän) hän oikein shoppailee. Tietenkin lukijoiden kommentit avaavat myös silmiä.

Tyhjäpäisen tuhlurin leiman saamista vältellään tekemällä vastapainoksi silloin tällöin ostoksia kirpparin puolella. Joku käy kirpputorilla hyvinkin usein. Kirppisvisiitti ei tietenkään ole aina tietoinen ja laskelmoitu tasapainoitus uutuushankintaputken perään. Kirpputorithan ovat periaatteessa kauppoja muiden joukossa, joten niissä vierailu välillä on aivan luonnollista. Kirppistely voi myös olla pakon sanelemaa, koska jatkuva uuden osto verottaa lompakkoa pahasti.

Kun bloggari ottaa kovat aseet käyttöön, hän menee kokonaan ostolakkoon. Ostolakon merkitys blogille riippuu tietenkin siitä, kuinka paljon uutukaisia on aikaisemmin esitelty postauksissa. Jos tapana on ollut pistää kaikki uusi näytille, ostolakko pakottaa bloggarin keksimään ihan uudenlaisia postausaiheita. Se voi siis merkitä blogille ihan uutta suuntaa, josta lukijat voivat olla montaa mieltä. Vaikka ostolakko on varmasti terapeuttinen, sillä voi olla blogin kannalta mielenkiintoisia seurauksia.

Oletko sinä koskaan saanut noottia siitä, että mukamas ostelet koko ajan kaikenlaista uutta - oli se sitten vaatetta, tavaroita tai palveluita? Oletko tehnyt mitään asian eteen, kuten käväissyt välillä kirpparilla tai aloittanut lakon? Esitteletkö ylipäänsä kaikki uudet hankinnat automaattisesti blogissa (esim. vaatteet)? Oletko ollut aina ihan kartalla kulutustottumustesi suhteen vai oletko blogisi myötä kiinnittänyt huomiota niihin?

Blogin ulkoasun muokkaaminen: widgettien väli pienemmäksi tai suuremmaksi

Suurin osa kysymyksistä, joita saan kommenttiboksissa tai sähköpostilla, liittyy blogin ulkoasun muokkaamiseen. Moni teistä olisi halukas tekemään pientä blogin osien viilailua: yhden kohdan suurentamista, toisen pienentämistä ja tuon siirtämistä kauemmas muista ja tämän siirtämistä millin lähemmäksi. Nämä saattavat kuulostaa mikroskooppisen pieneltä yksityiskohdilta ja yksinkertaisilta jutuilta mutta kun kerran jonkun muutoksen on saanut päähänsä, sen usein haluaakin viedä loppuun asti. Silloin voi olla hermot kireällä, jos pikkuriikkisen muutoksen tekemiseen ei löydy ohjetta sitten millään.

Ajattelin julkaista nyt ja jatkossa myös täällä blogipostausten puolella näitä ulkoasun muokkaamiseen ja viilaamiseen liittyviä juttuja, joita olen siis käynyt läpi sähköpostissa ja kommenteissa. Kommenteista muiden halukkaiden on vaikea löytää näitä ohjeita ja sähköpostejahan nyt ei lue muut kuin asianomaiset. Näissä ulkoasun muokkaaminen -tagin alla olevista postauksista löytyy siis jokin ohje, yleensä koodi, jolla saat jonkin pikkujutun muokattua blogissa. 

Aloitetaan sarja vastauksella kaikista suosituimpaan kysymykseen:

Sivupalkin gadgetit lähemmäksi toisiaan tai kauemmaksi toisistaan

Jos haluat sivupalkin gadgettien (lukijat, arkistot ym.) väliin jäävän raon suuremmaksi tai pienemmäksi, se onnistuu seuraavasti:

1. Mene Malli -> Mukauta -> Lisäasetukset -> Lisää CSS

2. Lisää kenttään seuraava koodi. Huomaa, että luku 5 muuttaa välin kokoa. Muuta luku siis haluamaksesi. Näet esikatselusta samalla, mitä mikäkin lukema saa aikaan käytännössä. 

.widget {
margin: 5px 0 0 0;
}

3. Kun olet valmis, klikkaa oikeasta yläkulmasta Käytä blogissa.

Näin helppoa se on! Ohjeet ovat onneksi lyhyitä mutta ehkä juuri sen takia en ole niitä julkaissut. Mutta nyt on niitäkin luvassa, joten toivottavasti halukkaat löytävät tarpeellisia koodeja. Näihin juttuihin liittyy kuitenkin seuraava varoitusteksti:

Ennen kuin teet mitään, ota varmuuskopio. Älä poista mitään koodia niin, että et saisi sitä enää takaisin. Eli jos leikkaat joitain osia pois blogin alkuperäisestä koodista, säilytä se koodinpala vaikka jossain tiedostossa ja tietenkin kirjaa ylös myös se kohta, jossa koodi majaili ennen leikkelyjä. Ota vaikka screenshot, jos et muuta tee. Ohjeet olen testannut ja todennut toimiviksi omassa "testiblogissani", jossa on pohjana Bloggerin Simple, niin kuin hyvin monella teistäkin on. Blogeissa on kuitenkin yksilöllisiä eroja, joten ohjeet eivät ole pomminvarmoja. Nämä erot voivat johtua mm. kaikesta siitä muusta, mitä olet blogillesi tehnyt (muut koodit, widgetit, ym.). 

Kuukauden blogi marraskuu 2014: Vivi Vinna

Marraskuun blogina haluan esitellä teille Vivi Vinnan. Pääsette tutustumaan blogiin pienen haastattelun myötä ja tietenkin itse lueskelemalla blogia. Pelkästä haastattelusta ei kuitenkaan ole kyse tällä kertaa, vaan jutun jatkeeksi on lisätty muutama minun kommenttini blogin sisällöstä ja olemuksesta. Uuden ja mielenkiintoisen blogituttavuuden löytämisen lisäksi sinullakin on siis tilaisuus antaa rakentavaa palautetta blogista.

1. Esittelisitkö itsesi ja blogisi, kiitos. 
Moi! Kirjoitan Vivi Vinna –blogia samannimisen nimimerkin takaa. Olen kotoisin Pohjois-Karjalasta ja ikää minulla on 28 vuotta. Suurimman osan vuodesta vietän Espanjan ”auringossa”. Kotikonnuille palaan säännöllisesti viimeistään silloin, kun koti-ikävä iskee.

Elämä vei sattuman kautta Espanjaan, kun tapasin poikaystäväni kymmenkunta vuotta sitten. Sillä tiellä ollaan edelleen. Etsin vielä omaa paikkaani maailmassa ja haaveilen tuhannesta ja yhdestä asiasta.

Blogi on minulle arjen pakopaikka, jossa saan jakaa itseäni kiinnostavia juttuja ajankohtaisista tai vähemmän ajankohtaisista aiheista. Sydäntäni lähellä ovat sarjakuvat, matkustelu, historia, hyvä ruoka, elokuvat ja sarjat, sekä tietenkin kirjoittaminen, jota ilman tämä blogi ei olisi koskaan nähnyt päivänvaloa.

Elän tarinoista. Kirjoitan siitä, mitä näen ja koen, pilke silmäkulmassa. Etsin elämän pieniä, suuria iloja ja kerään kokemuksia. Onpahan sitten jotain, mitä muistella vanhana kiikkustuolissa. ;)

Aloitin bloggaamisen parisen vuotta sitten. Sivun katseluja on kertynyt yli 35 000. Bloggerin kautta rekisteröityneitä lukijoita minulla on 34.

2. Mikä sai sinut aloittamaan bloggaamisen?
Halusin yksinkertaisesti kirjoittaa ja kehittyä siinä. Olen aina tuntenut kirjoittamisen olevan oma juttu, joten sitä paloa ja kirjoitusvimmaa piti päästä purkamaan muuallekin kuin pöytälaatikkoon. Joskus olin haaveillut toimittajan urasta... Blogi on minulle paikka, jossa tavallaan saan toteuttaa sitä puolta. Kun vaikkapa osallistun elokuvatapahtumiin ja näen julkisuuden henkilöitä, niin olen aina paikalla kamera, kynä ja muistilehtiö mukana.

Bloggaamisessa kiehtoi myös omien vinkkien ja kokemuksien jakaminen. Matkan varrella olen huomannut, että bloggauksen parasta antia on vuorovaikutus lukijoiden kanssa. On kiva kuulla heidän kokemuksiaan ja ajatuksiaan.

Alussa halusin kirjoittaa enemmän vaatteista ja oman tyylin etsimisestä, matkoista, elokuvista ja sarjoista sekä kolumneja. Sitten huomasin, että pystyn kirjoittamaan melkein mistä vaan! Siitä ehkä tuli sellainen sekametelisoppa, mutta ainakin olen aina kirjoittanut itseäni kiinnostavista jutuista satanolla. Jos juttua ei tule, niin ennemmin olen julkaisematta.

En mielelläni kirjoita ”tänään tein sitä ja tätä” –tyylisiä postauksia, ellei se sitten ole aasinsiltana varsinaiseen aiheeseen. Haluan jokaisen kirjoituksen sisältävän jonkin ajatuksen tai tarinan, oli se sitten pinnallinen tai syvällisempi.

3. Millaisia lukijoita sinulla on? Vaikuttaako siltä, että he ovat kiinnostuneita blogistasi juuri Espanja-vivahteen vuoksi vai ehkä myös joistain muista syistä?
En tiedä millaisia lukijoita minulla on. Kävijäliikenteen perusteella suurin osa on Suomesta, mutta sitten on myös Espanjasta, Yhdysvalloista, Italiasta, Iso-Britanniasta jne.

Ne ihanat ihmiset, jotka kommentoivat säännöllisesti, tuntuvat tutuilta, vaikkei ollakaan tavattu. Vaikka bloggaan ennen kaikkea itselleni ja omana harrastuksena, niin täytyy myöntää, että heidän ansiostaan olen jaksanut jatkaa kirjoittamista julkisesti. Iso kiitos heille!  Blogissa on tosi hyvä ilmapiiri ja olen ihan yllättynyt, etten ole koskaan saanut mitään ilkeilykommentteja.

Toivoisin, että minulla olisi myös lukijoita, jotka pitäisivät aidosti kirjoituksistani.

Blogistani on kyllä vaikea pitää, jos Espanja ei kiinnosta yhtään. Espanja on niin vahvasti siinä esillä. Se on osa minua ja elämääni. Toki olen kausittain myös Suomessa ja silloin kyllä huomaa, että kävijämäärät laskevat. Eli varmasti Espanja-vivahde vaikuttaa aika paljon, mutta toisaalta se on yksi niistä, joka erottaa blogini muista.

4. Kirjoitat myös hyvin pohdiskelevia postauksia. Mikä on mielestäsi paras postauksesi ja miksi? Millainen postaus taas on riman alitus?
Apua..! Blogikirjoituksia on kertynyt 430 kappaletta. On todella vaikea valita vain yhtä yksittäistä, parasta postausta.

Kävijämäärän perusteella ”paras” postaus on tämä kirjoitus, jota on luettu yli 1200 kertaa ja määrä vain kasvaa…

Omasta mielestä kaikkein mielenkiintoisimmat kirjoitukseni ovat espanjalaisen vaatesuunnittelijan haastattelu ja vierailu Ecce Homo-freskoa katsomassa. Joskaan noita ei voi luonnehtia pohdiskeleviksi. Olen kovin ihastunut kyseisen suunnittelijan vaatteisiin, ne ovat niin kauniita ja oli todella mielenkiintoista tavata hänet. Ecce Homo puolestaan on sellainen tarina, jota en unohda ikinä.

Jos siis pitäisi valita yksi, pohdiskeleva postaus, niin sanotaan vaikka se, kun kirjoitin ebolasta Espanjassa. Se on ajankohtainen aihe ja halusin antaa erilaisen näkökulman asiaan. Ja jottei menisi pelkästään Espanjaksi höpöttämiseksi, niin siitä esimerkkinä vaikkapa tämä postaus, jossa pohdiskelen petoasiaa.

Aina ei voi tosiaan onnistua. Minulla on useampikin postaus, jotka nyt luettuna vaikuttaa yksinkertaisesti huonoilta, hehe. Yksi esimerkki riman alituksesta on tämä kirjoitus. Sitä on luettu tosi vähän! Puolustuksekseni täytyy sanoa, että se oli Päivän piristys-nimikkeen alla, eli sitä ei tarkoitetukkaan niin vakavasti otettavaksi… ;)

Miusta tuntuu, että erityisesti alkupuolella on montakin huonoa kirjoitusta. Mitään en kuitenkaan halua poistaa, koska ne ovat osa blogihistoriaa ja ilokseni voin todeta, että kehitystä on tapahtunut.

5. Mitä blogissasi tullaan näkemään tulevaisuudessa? Onko sinulla ehkä jotain muutoksiakin mielessä? 
Aion jatkaa samalla linjalla, eli kirjoitan siitä, mikä milloinkin hyvältä tuntuu.

Toivottavasti pääsisin jatkossakin mukaan erilaisiin elokuvamaailman tapahtumiin ja näkisin julkisuuden henkilöitä. Olisi myös huippua saada tehdä haastatteluja sekä päästä kulissien taakse katsomaan elokuvan / sarjan kuvauksia. Se olisi unelmien täyttymys, vaikkakin se nyt vaikuttaa olevan mission impossible.

Juuri nyt minusta tuntuu, että minulla on todella paljon annettavaa blogilleni. Aika näyttää, mihin suuntaan se kehittyy.

Olisi kiva saada palautetta ja kehitysehdotuksia. Niin risuja kuin ruusuja, mutta kaikkein mieluiten ottaisin vastaan rakentavaa palautetta.

Tervetuloa tutustumaan blogiini! Kiitokset Susannalle haastattelusta ja arvioinnista.

***

Tässäpä minun (Susannan) "arvio" blogista:

Aiheet
Usein ulkosuomalaisten blogit pyörivät hyvin pitkälle ko. maahan liittyvien aiheiden ympärillä - olivat ne sitten kuvauksia bloggarin elämästä tässä maassa tai laajemmin paikallisista ilmiöistä. Jos bloggari sitten vaihtaa maisemaa tai muutta takaisin Suomeen, blogi kuivuu kasaan, koska kantavana teemana ollutta maassa asumista ei enää voi blogiin kuvailla. Vivi Vinnan blogi on mielenkiintoinen tapaus mm. siinä mielessä, että blogi ei ole jämähtänyt Espanjan kuvailuun, vaikka sieltä sitä usein päivitetäänkin.

Vivi Vinnan blogissa Espanja-aiheet ja kaikenlaiset muutkin aluevaltaukset sulautuvat hyvin yhteen sopivaksi sekametelisopaksi. Yleensä korostan sitä, että blogissa pitäisi olla punainen lanka, mutta tämä blogi on hyvä esimerkki siitä, että tuo lanka voi olla vaikka kuinka kiemurainen, kunhan paketti on kasassa. Mikä tekee blogista mielenkiintoista luettavaa myös sellaiselle henkilölle, jolla ei ole sen kummempaa suhdetta Espanjaan, on sen juttujen rakenne: niin kuin Vivi Vinna jo yllä kertoi, postaukset eivät ole sellaisia tänään tein sitä ja tuota -sisältöisiä, vaan vaikka niissä kerrottaisiinkin päivän kuulumiset, ne linkittyvät aina johonkin muuhunkin kokonaisuuteen. Lukija saa siis mielenkiintoisen postauspaketin luettavakseen, eikä vain bloggarin tilitystä päivänsä sisällöstä. Myös hyvin kirjoitetulla ja kirjoitusvirheettömällä tekstillä on suuri merkitys.

Myös Espanja on linkitetty onnistuneesti moniin juttuihin ilman, että jutut sopisivat vain Espanja-fanien silmille. Esimerkkinä tästä postaus e-kirjoista, joissa blogin teeman mukaisesti muistetaan myös Espanjaa ja silti aiheena on jotakin maahan liittymätöntä. Tämmöinen tyyli mahdollistaa monesta eri aiheesta kirjoittamisen eikä rajaa vain tyypillisiin espanjalaisiin aiheisiin.

Halusin vielä nostaa hyvän esimerkin sellaisesta postauksesta, jossa bloggari esittelee omaa uutta hankintaansa (kasvoharjaa) mutta tyyli ei ole ollenkaan sellainen, että "katsokaas mitä ostin!" Juttuun on ympätty myös lukijaa informoiva osio eli se kertoo kasvoharjan käytöstä yleensä.

Kuvat
Blogin kuvitus on pääosin hyvälaatuista ja kuvat ovat suuria. Kuvanlaatu on välillä kuitenkin vaihtelevaa, kun lueskelee vanhempia postauksia. Tietenkään aina ei voi onnistua ottamaan täydellisiä otoksia ja jo julkaistuja kuvia on mielestäni turha lähteä enää muokkailemaan, jos ei välttämättä koe sitä tarpeelliseksi. Esimerkiksi hyvään valaistukseen kuvissa kannattaa kiinnittää huomiota.

Tullessaan blogii uusi kävijä luo mielipiteen blogista jo muutamien sekunttien kuluessa, jolloin etenkin kuvat ja otsikot ovat tärkeässä roolissa. Bannerin kohdalla voisi miettiä, saisiko siitä jotenkin houkuttelevamman. Tällä hetkellä salamavalolla otettu avainkuva ei kerro ainakaan minulle mitään blogista. Kovin pitkiä kuvaputkia kannattaa myös vältellä, vaikka esimerkiksi matkoilla hienoista paikoista otettuja kuvia haluaakin esitellä. Mieluummin valitsee ne parhaat kuvat päältä ja julkaisee ne. Kun kuvia on paljon peräkanaa, lukeminen menee helposti skrollailuksi tai pahimmassa tapauksessa sivu ei lataudu kunnolla.

Yhden pikkuisen seikan muuttaisin vielä kuvien suhteen: poistaisin kuvista kehykset. Itse kuvissa ne eivät minua niinkään häiritse mutta jokaisen postauksen lopussa oleva allekirjoitus olisi minusta hienompi ilman kehystä. Silloin se vaikuttaisi enemmän allekirjoitukselta eikä kuvalta. Tässä juttu liittyen allekirjoitukseen ja tässä kehysten poistamiseen sekä kuvalla tehtävään allekirjoitukseen.

Mitä blogi tarjoaa?
Bloggarin esittely tuleekin jo aika pian vasemmassa reunassa. Siitä kävijät saavat jotain hajua blogin sisällöstä. Minulla tuli tämänkin blogin kohdalla mieleen seuraava idea: laittaisin bannerin alle välilehdet, joilla olisi blogia kuvaavat otsikot. Kävijä saisi siis heti silmäiltyä siitä blogin teemat, ilman että hänen täytyy kahlata läpi tagit tai alkaa lukemaan juttuja, jotta blogista saisi paremman kuvan. Ja ensimmäistä kertaa vierailevat, nopeasti päätöksiä tekevä lukija ei välttämättä edes ala lukuhommiin, vaan poistuu, kun ei heti tajunnut blogin pointteja.

Vivi Vinnan blogissa välilehtien sisällöksi sopisivat hyvin esimerkiksi bloggarin esittely (missä bloggari kertoo itsestään ja blogista), Espanja (missä olisi kaikki Espanja-artikkelit), elokuva-arvostelut (tähän tietenkin kaikki elokuva-arvostelujutut), sekä vaikka hetkiä elämästä -osaston jutut tai matkustus-tagin alla olevat jutut. Nämä katsoin siis tagien määrän perusteella eli bloggari parhaiten tietää, mitkä todellisuudessa ovat hänen bloginsa kantavat aiheet, jotka olisi hyvä heittää kävijän eteen jo heti kättelyssä. Välilehtien sisällön voi tehdä ihan linkkaamalla vain kaikki tietyn tagin alla olevat postaukset välilehden alle.

Toinen, ehkä lukijaystävällisempi vaihtoehto on tehdä jokaisesta välilehdestä ihan oikea sivu, jossa on teksti, mikä pitää sisällään linkkejä oleellisiin postauksiin. Esimerkiksi elokuva-arvostelu-välilehden alla voisi olla tästä harrastuksesta kertova selventävä juttu, jossa on linkkejä erityylisten elokuvien arvosteluun (esim. "täältä löydät kaikki kauhuelokuvia koskevat arvosteluni" ja sitten tässä olisi linkki, jonka alla ovat ko. tagilla varustetut postaukset).

Jos jotakuta kiinnostaa, niin välilehtien tekemiseen löytyy uudet ohjeet täältä. Myös vanhassa ohjeessa on ideoita sisällön suhteen, joten sitäkin kannattaa vilkuilla.

Lukijoiden aktivointia voisi kokeilla vielä huomioimalla heitä postauksissa esimerkiksi ihan kysymyksillä tai muilla huomionosoituksilla. Jos he vaikka näin innostuisivat kommunikoimaan enemmän kommenttienkin puolella.

Tässäpä minun ideoitani blogin kehittymisen ja nykytilan suhteen. Kiitän Vivi Vinnaa haastattelusta ja suosittelen teille kaikille tutustumista tähän blogiin sekä tietenkin jakamaan kehitysideoitanna!


Kuvat: Vivi Vinna