torstai 31. heinäkuuta 2014

Blogikuukausi: Heinäkuun heitot

Se on täällä taas: kuukausikatsaus! Tämä kuukausi on aina se vähän hiljaisempi kuukausi netissä mutta kyllä siellä jotain liikehdintää oli. Nyt annamme siis silmiemme levätä heinäkuun annissa.



Kuukauden tosielämä
Ikuinen lukijoiden kestosuosikkiaihe, eli millaista bloggareiden elämä oikeasti on, oli esillä Me Naiset -lehdessä heinäkuussa. Mene ja tiedä, kuinka paljon juttu sitten vie lukijaa kulissien taakse. Aihe on kyllä sellainen, että otsikoimalla tuohon tyyliin jutun suosio on taattu, vaikka siinä ei sen kummempia paljasteltaisi. Mutta veikkaan, että tuosta jutusta löytyy myös silmiä avaavaa tietoa lukijoille. 

Kuukauden kommenttikriisi
Oikein kivasti nimetystä blogista I have no lifestyle löytyi mielenkiintoinen juttu kommentoinnista. Tiedättehän, että siinä voi mokata monella tapaa. Itse kommentin jättäjä saattaa urpoilla urakalla ja sitten vastaaja lataa samalla mitalla takaisin, itkee yksin eikä julkaise kommenttia, tai mitä tahansa muuta maan ja taivaan väliltä. Sievienkin kommenttienkin kanssa joskus kriiseillään, kun bloggari ei vastaa tai ei julkaise niitä ollenkaan. Mutta tässä jutussa olikin kyse ystävällisestä kommentista, jota ei julkaistu mutta jonka sisällöstä otettiin kuitenkin onkeen. Onkohan jollakulla ollut hieman vaikeaa myöntää, että virheitä sattuu?

Kuukauden coolein
En olisi ihan viime kuussa uskonut, että heinäkuun tarpeellisemmiksi kokemani blogipostaus kertoisi siitä, kuinka helkkarissa sitä saa nukuttua yönsä, kun asuu jonkinsortin pätsissä. The Good Morning -blogissa jaellaan ihan hyviä vinkkejä itsensä viilentämiseen iltasella. Suosittelen lukaisemaan, jos sinullakin on sellainen olo, että suksi ei luista helteen takia.

P.S. Tässä myös vinkki kaikille, että ajankohtaisiin aiheisiin paneutuminen ja niistä kirjoittaminen vetää aina väkeä paikalle!

Kuukauden kysymys
Hei miksi kaikkien sisustusblogien nimessä tulee olla sana "white"? Minulle tulee ainakin heti sellainen fiilis, että blogin esittelemä sisustusfilosofia on erittäin yksipuolinen ja tylsä, eikä yhtään persoonallinen. Tarvitsen väriä elämään! Saatan olla mielikuvineni tietenkin ihan väärässä. Tämä asia tuli vaan mieleen, kun Indiedaysin Inspirationin sisustusblogeista löytyi All You Need Is White (mä tarvitsen kyllä aika paljon muutakin!), Coconut White (siis onko tämä joku sävy?), Home White Home (ajattele, jos tuolla kaataisit punkkua tai kahvia johonkin!), Image Black & White (no saatiinhan tähän touhuun edes vähän väriä), ja Loving White (no se on tullut selväksi). Sitten olisi tarjolla Valkoinen koti, Valkoinen puutalokoti, Valkoinen Soihtu, ja Valkoista ja kiekuraa. VanilijaStella Vanilla, VaniljaHouse, Home Vanilla, Villaa ja vaniljaa sekä Valoisaa ja vaaleaa yrittivät ovelasti hämätä nimillään!

Kuukauden arvoitus
Sanon teille vain yhden sanan (jonka opin viime kuussa): sopuliketjureaktio. Kuka keksii, mihin heinäkuisiin tapahtumiin se viitta?

Kiitos lukijoille jälleen yhdestä kuukaudesta!

sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

Aloittelevan bloggarin muistilista

Blogini on pullollaan vinkkejä, ohjeita, tutoriaaleja ja filosofisia mietiskelyjä koskien blogeja ja bloggareita. En siis yhtään ihmettele, että alkutaipaleella oleva bloggari tai vasta blogin perustamista mietiskelevä vierailija saattaa joutua hieman pyörälle päästään täällä. Siksipä sain muutaman toiveen, joissa pyydettiin kokoamaan muistilista aloittelevalle bloggarille. Loistavia toiveita ja saamanne siis pitää!

Kokosin tähän blogini pohjalta yhdenlaisen muistilistan aloittelevalle bloggarille. Sitä ei toki tarvitse noudattaa kirjaimellisesti ja jos jokin toinen juttu on sinusta parempi tehdä heti alusta, siitä vaan!
Kohdasta viisi eteenpäin (sekä ykkösestä) myös jo blogin omistavat löytävät ehkä hyviä vinkkejä.



1. Rauhoitu
Laitan tämän ykköseksi siksi, että bloggaamiseen tulee asennoitua oikein. Tämän hetken kuumimpia ja myös niitä valjumpiakin blogeja seuratessa omat odotukset blogiuran rakettimaisesta noususta voivat olla kovat. Kaikki mulle heti -mentaliteetti kannattaa unohtaa ja sen sijaan muistella vanhaa sanontaa "hiljaa hyvä tulee". Varaudu siihen, että tulet olemaan itse blogisi ainoa lukija jonkin aikaa ja that's fine. Se ei tarkoita sitä, että blogisi olisi huono tai se ei tulisi koskaan menestymään. Blogisi tulee kasvattamaan lukijakuntaansa ajan myötä - joskus nopeasti, joskus taas vähän hitaammin.

Älä siis luovuta ainakaan ensimmäisten kuukausien aikana. Voit toki tehdä muutoksia blogisi linjaan, jos se ei tunnu toimivalta mutta uutta blogia on turha aloittaa, sillä uusi alku ei ole ratkaisu tähän ongelmaan.

Ennen starttia voit myös lukaista postaukseni siitä, mitä bloggausta harkitsevan kannattaa miettiä.

2. Päätä aihealue
Startatessa on hyvä olla hajua siitä, mikä blogisi aihealue tulee suurinpiirtein olemaan. Sen ei tarvitse olla mikään kiveen hakattu tässä vaiheessa, mutta tärkeintä on, että blogillasi on jokin punainen lanka. Aihealueista ja oman linjan valinnasta voit lukea lisää tästä postauksestani.

3. Päätä nimi
Blogin nimen kanssa ei kannata hötkyillä. Nimen keksimisestä voit lukeaa lisää tästä ja kokeilla vaikka nimigeneraattoreita, jotta saat mielikuvituksen laukkaamaan. Nimen keksimiseen kannattaa panostaa hetki siksi, että blogisi tullaan todennäköisesti muistamaan siitä. Olisi myös hyvä, jos saisit blogisi osoitteen sopimaan blogisi nimeen, jotta lukijat löytävät sinne mahdollisimman hyvin myös suoralla osoitteella. Eli yritä keksiä nimi, jonka kanssa kehtaat elää pidempään ja yritä tunkea se blogisi osoitteeseen.

4. Päätä blogialusta
Osoitehan tulee ajankohtaiseksi siinä vaiheessa, kun päätät, mihin palveluun blogisi pystytät. Olisiko se suosittu Blogger? Vai kenties vähemmän käytetty mutta näpsäkkä Wordpressin ilmaisversio? Vai ehkäpä Lily? Tai tekisitkö ihan omat sivut esimerkiksi Wordpressillä ostamalla domainin, hostingin ja jonkin hienon teeman? Jos viimeinen vaihtoehto kuulosti hyvältä mutta sinulla ei ole hajuakaan miten se tehdään, älä turhaan haukkaa liian isoa palaa, vaan aloita edellä mainituista valmiista paketeista. Myöhemmin, jos kunnianhimoa ja osaamista kertyy ja riittää, voit muuttaa blogisi myös toiseen palveluun.

5. Aloita bloggaaminen
Vaikka lukijoita ei alussa olisikaan yhtään tai vain muutama, kirjoita säännöllisesti ja mieluiten usein sisältöä blogiisi. Vältä tyhjänpäiväisiä löpinäpostauksia. Kirjoita sellaista asiaa, jonka oikeasti luulet kiinnostavan lukijoita. Mieti, millaisia kiinnostavia juttuja olet lukenut muista blogeista ja hae rohkeasti inspiraatiota muualta. Jos sinulla ei ole oikein mitään postattavaa, älä postaa. Parempi vähän hyvälaatuista juttua, kuin paljon ala-arvoista jorinaa. Trust me tässä asiassa.

Tee blogillesi oma sähköpostiosoite!

Muista panostaa myös kuviin eli älä laita juttuihisi huonolaatuisia pikkukuvia, vaan ota niitä kuvia ajatuksella. Isot kuvat toimivat pieniä paremmin, eli suosi tekstin levyisiä kuvia.

Älä pidä taukoja. Äläkä lannistu, vaikka alku on tahmea (muista kohta 1.)

Älä viilaa ulkoasua turhan paljon, jottet sorru näihin virheisiin. Yksinkertainen on kaunista, nyt ja aina. Jos askartelet blogisi ulkoasun kanssa enemmän kuin postaat (laatujuttuja), keskityt ihan väärään asiaan. Ulkoasu ei kuitenkaan kannata jättää ihan heitteille. Esimerkiksi banneri on hyvä askarrella alkuvaiheessa, sillä se näkyy vierailijoille ihan ensimmäisenä.

Ole avoimesti kiinnostunut myös lukijoista, vaikka tilastot kertoisivat, että siellä ei käy kukaan. Kommunikointi olemattomienkin lukijoiden kanssa (lähinnä kysymysten esittäminen) antaa myöhemmin paikalle tuleville lukijoille sellaisen kuvan, että tänne ovat lukijat oikein tervetulleita ja heistä ollaan kiinnostuneita. Älä siis jää tuijottelemaan omaa napaasi. Lukijoiden aktivoinnista voit lukea ainakin tästä jutusta.

6. Ilmoita blogisi listauksiin
Änge blogisi jo alkuvaiheessa kaikkiin mahdollisiin blogilistauksiin. Esimerkiksi tästä jutusta löydät sopivia paikkoja.

7. Älä hätäile somen kanssa
Sosiaalinen media on tietenkin mahtava paikka saada näkyvyyttä omalle blogille mutta monilla on huoli siitä, millaisen kuvan ihmiset saavat blogista, jolla on esimerkiksi Facebook-sivut mutta ei yhtään seuraajaa siellä. Sellainen blogi ei vaikuta kovin houkuttelevalta, vai kuinka monta kertaa olet törmännyt 0 likes sivuun ja ajattelut, että nyt vasta löysit helmen? Niinpä niin. Sellainen sivu antaa enemmänkin epäilyttävän kuvan blogista ja se ei kerro mitään hyvää blogin laadusta (mikä saattaa kuitenkin olla täysin harhaanjohtavaa tässä vaiheessa).

Sanoisin, että tee mieluummin ensin blogiasi, sillä sehän on päätuotteesi. Kun sillä on seuraajia, perusta haluamasi sometilit yksi kerrallaan. Sitten voit mainostaa niitä blogissasi. Kun sinulla on esimerkiksi 50 lukijaa ja laitat blogillesi Facebook-sivun pystyyn sekä mainitset siitä kerran tai pari blogissasi, saatat saada saman tien useamman tykkääjän sivullesi. Niin voit ohittaa kuumottavan 0 likes -vaiheen kokonaan.

Kaikkia seurattavia sometilejä ei kannata yhdessä rytäkässä perustaa ja esitellä blogissasi, jos lukijajoukkosi ei ole todella fanaattinen. Saat heidät paremmin seuraamaan muita tilejäsi, kun tarjoilet näitä herkkuja vähän kerralla. Jos kaikki esitellään kerralla, harva lähtee kaikkiin tykkääjäksi/seuraajaksi, vaan hän valitsee kasasta yhden itselleen näppärän tavan seurata blogiasi muualla.

Sitten kun haluat tehdä Facebook-sivun, tutustu ohjeisiin.

8. Lue ja kommentoi muita blogeja
Lukemalla muita blogeja saat hyviä ideoita omaan blogiisi. Inspiraatiota voi saada niin aihepiiriin, kuviin, kuin yksittäisiin juttuihin.

Kommentoi ahkerasti ja käytä tätä taktiikkaa.

9. Seuraa tilastoja
Jos olet kiinnostunut tietämään, kuinka paljon porukkaa blogissasi lappaa, suosittelen asentamaan Google Analyticsin. Jos olet Bloggerissa, sen oma tilastointi heittää häränpyllyä. Täältä löydät ohjeita Analyticsiin. Aloita ykkösosasta. Näkymät ovat muuttuneet hieman ohjeiden kirjoittamisen jälkeen mutta eivät liian radikaalisti.

10. Opettele varmuuskopioimaan
Varmuuskopiointi kannattaa opetella heti alkuvaiheessa, sillä jatkossa varmasti muokkailet blogiasi monin tavoin.

Ohjeita ja vinkkejä riittäisi ihan loputtomiin mutta et oikeasti tarvitse niitä kaikkia starttivaiheessa. Tällä paketilla pääsee hyvin alkuun ja esimerkiksi Analyticsinkin asentaminen ei ole mitenkään oleellista alussa. Toisaalta esimerkiksi kirjoittaminen-tagin alta löytyy vinkkejä sisällön suhteen, eli sekin kannattaa vielä tsekata. Tee siis niin kuin parhaalta tuntuu mutta älä hötkyile.

Tsemppiä bloggaamiseen!

lauantai 19. heinäkuuta 2014

Postausten ajastaminen: Päivitä blogiasi olematta koneella

Näin kiireisimpään laiskottelu- ja lomailuaikaan on aiheellista muistuttaa teitä yhdestä Bloggerin näppärästä ominaisuudesta, jonka monet teistä jo tuntevatkin. Kaikilla ei kuitenkaan ole taktiikka ihan hallussa, sillä tapansa mukaan Blogger ei ole mikään selkeyden ja suoraviivaisuuden perikuva tässäkään asiassa. Kyseessähän on tietenkin postausten ajastus.

Jotta ajastuksen opettelemisen tärkeys konkretisoituisi, kuvittele seuraava tilanne: makaat uimarannalla kärventämässä eli ruskettamassa nahkaasi ja yrität keskittyä kätösissäsi olevaan uunituoreeseen hömppäpokkariin. Taivaanrannassa on kuitenkin uhkaavia pilviä, jotka tekevät totaalisesta rentoutumisesta mahdotonta. Pilviä kertyy koko ajan enemmän ja pian ne peittävät jo auringon. Sinun on pakko kerätä kimpsusi ja kampsusi kasaan ja suunnattava kipin kapin kotia kohti. Kotosalla säntäät suoraa päätä läppärillesi ja alat naputtelemaan blogiisi jonkinlaista täytettä.

Ehkä jo aavistit, että edellisen kappaleen liikuttavan kauniin kuvaelman uhkaavat pilvet olivat täysin vertauskuvallisia: ne edustavat tietenkin blogiasi, jota et ole päivittänyt hetkeen. On vaikea rentoutua, jos mielessä soi koko ajan mantra "Pitäisi kirjoittaa jotain blogiin. En ole postannut kahteen/kuuteen/viitentoista päivään!".


Vastaavanlaisen postausstressin saa karkotettua yksinkertaisella postausten ajastamisella. Silloin blogisi päivittyy, vaikka grillaisit kylkeäsi siellä rannalla.

Tässä ohjeet, miten saat blogisi julkaisemaan postauksia, vaikka itse et olisi lähimaillakaan:

1. Kirjoita postaus valmiiksi ihan normaaliin tapaan mutta älä paina Julkaise-nappia.

2. Etsi oikean reunan valikosta Aikataulu ja klikkaa sitä.

3. Valitse vaihtoehdoista Määritä päivämäärä ja aika.

4. Valitse avautuvasta kalenterista se päivä, jona haluat postauksen tulevan ulos.

5. Valitse kellonaika valikosta tai kirjoita se itse. Tässä vaiheessa kannattaa tarkistaa blogin asetuksista, millä aikavyöhykkeellä blogisi oikein on (löytyy Asetukset -> Kieli ja muotoilu).

6. Kun aika on oikein, klikkaa alta Valmis.

7. Nyt saat painaa Julkaise. Juttua ei julkaista heti, vaan asettamanasi hetkenä. Juttu löytyy postauslistasta ja sen kohdalla lukee Ajastettu.

Tuossa kohdassa 7. monilla menee postauksen ajastus metsään: yleinen ja hyvin ymmärrettävä virhe siinä kohden on painaa tallennusta julkaisun sijasta. Julkaiseminen kun kuulostaa siltä, että juttu on heti julkinen ja tallennus taas siltä, että juttu tallennetaan julkaisuhetkeä odottamaan. Näin ei kuitenkaan ole eli ihan rohkeasti vaan painelemaan sitä julkaisunappia, kunhan olet ensin muistanut painaa sitä valmis-nappia ajan asettamisen jälkeen kalenteri alla.

Jos haluat myöhemmin muuttaa julkaisuhetkeä, se onnistuu ihan samalla tavalla, kuin ensimmäinenkin ajastus.

Ajastus ei kuitenkaan paranna postausaiheiden puutteen aiheuttamaa postausstressiä. Se on jo ihan toinen juttu. Mutta sen avulla voit olla pidempään poissa blogistasi, kunhan kerran kirjoitat jutut valmiiksi ajastusta varten. Tämä ominaisuus on esimerkiksi loman tai kiireisen viikon pelastus, jos et halua pitää pitkiä postaustaukoja blogissasi.

sunnuntai 13. heinäkuuta 2014

Provo

Törmäsin tässä vähän aikaa sitten aika jänniin postauksiin. Luin lyhyen ajan sisällä muutamasta semisuositusta blogista pari sellaista kirjoitelmaa, että oksat pois. Jutuilla oli ehkä yksi tarkoitus: saada lukijan mielenkiinto heräämään ja hänet lukemaan koko juttu sekä tutustumaan blogiin paremmin. Lisäksi epäuskoisen ihmetyksen vallassa olevan lukijan toivotaan jopa kommentoivan, sillä niistä jutuista ei ilman suun avaamista ollut helppo luikkia pois. Juttujen pointtina oli siis provosoida lukijaa - ja pahasti.  

Lifestyleblogeissa ja muissa niiden lähisukulaisissa olen huomannut kahdenlaisia provoja näin postausten muodossa: on niitä, jotka hieman pilke silmäkulmassa härnäävät lukijoita ja muita paikalle eksyneitä vinoillen jostain suht kepeästä aiheesta. Sitten on niitä, joissa on tosi jyrkkiä juttuja ja niissä ei ole huumorin häivääkään - tai ehkä joskus asiasta hieman vitsaillaan. Sellainen juttu saatetaan kirjoittaa kerran tai aina silloin tällöin. Molemmille kirjailijoille provosointi tuo varmaan jonkinlaista tyydytystä. Sitä tuntee itsensä hyväksi kirjoittajaksi ja vaikutusvaltaiseksi henkilöksi, kun on saanut jutuillaan ihmiset liikkeelle niin hyvässä kuin pahassa. Tässä jutussa ihmettelenkin näitä jälkimmäisiä tapauksia, joiden kärkkäitä juttuja lukiessa ei pahemmin naurata. 


Mielipidepostauksen ja provosoivan jutun raja on todella häilyvä. Joidenkin ihmisten mielipiteet kun ovat hyvin provosoivia. Sanoisin, että blogissa provon tunnistaa siitä, että omia ajatuksia ei osata tai haluta sen paremmin perustella, vaan kaikki yksinkertaistetaan mustavalkoiseksi ja muita eriäviä mielipiteitä ei pahemmin kuunnella. Ainakin keskustelu ja mielipiteiden vaihto on hyvin vaikeaa, jos ei maihdotonta. Vähän kuin minä tässä nyt tässä sanoisin, kun luin nuo alussa mainitsemani parit jutut sattumoisin kaikki äitiblogeista, että "kaikki äitibloggarit ovat hirveitä härnääjiä. Siellä ne vaan ovat päivät pitkät kotona ja kiusaavat ihmisiä jutuillaan, kun eivät muutakaan tekemistä keksi." Se olisi paha provo, ei mielipide. Saisin sellaisella lausahduksella varmasti kyseenalaista huomiota ja kuhinaa blogiini.

Provothan ovat meille tuttuja nettien keskustelupalstoilta mutta blogeissa koko touhu on erilaista siinä mielessä, että postaukset kirjoitetaan lähes tai kokonaan omalla naamalla ja nimellä. Siksi ihmettelen joskus joidenkin bloggareiden tarvetta kirjoittaa lähes ala-arvoisen oloisia räpellyksiä provosoidakseen ihmisiä. Etenkin silloin minusta se on kyseenalaista, kun myöhemmin kuitataan koko postaus pelkkänä vitsinä. Läheskään kaikki, eli suurin osa, jutun lukijoista ei tule muistamaan tai edes huomaa, että se todella outo ja provosoiva postaus oli "vain vitsi". Miksi leikkiä omalla maineella noin, jos ei edes seiso sanojensa takana?


Itse luen kyllä ilman sykkeen nousua näitä huumoriprovoja ja vinoilen itsekin joskus jutuissani mutta en yritä hirveästi provosoida. Usein kuitenkin mietin, onko turha kepillä sohiminen tarpeen. Hauskaa viihdettähän se on, jos vaikka kirjoittaa idioottimaisista muotibloggareista vinoillen viimeistä päivää, mutta toisaalta se on kyseenalaista huomion kalastelua. Mutta esimerkiksi näistä viimeaikaisista provoteksteistä minulle tuli vain todella paha mieli. Ensin suutuin ja sitten tulin vain surulliseksi. Jutut taisivat siis olla onnistuneita niiden kirjoittajien näkökulmasta. En tosin kommentoinut mitään, vaikka tekstiä olisi varmasti tullut minultakin paljon, sillä mieluummin ignooraan sillä tasolla nämä tapaukset. Jäiväthän jutut selkeästi vaivaamaan, sillä päädyin kirjoittamaan tämän postauksen.

Provosointi on siitäkin jännä juttu, että aina se ei ole tietoista. Joskus joku saattaa vetäistä vähän enemmänkin herneitä nenään kirjoittamastasi jutusta, vaikka et ollenkaan ajatellut aiheuttaa sellaista reaktiota. Sanasi on ehkä tulkittu täysin väärin tai sitten olet kirjoittanut jotain monitulkintaista. Tai sitten yksinkertaisesti aihe onkin ollut niin tulenarka, ja sinä et vain ole tiennyt sitä. Se on harmillista, jos näin pääsee käymään. 

Vahinkoprovot ovat kuitenkin suht harvinaisia. Tietoiset yritykset kuumentaa tunteita ovat yleisempiä mutta onneksi suht harvinaisiahan nekin ovat. Miten siis on, oletko sinä koskaan tahallasi provosoinut lukijakuntaasi jollain jutulla? Kevyellä vai raskaalla kamalla? Mitä mieltä ylipäänsä olet siitä, että blogille hankitaan mainetta ja kyseenalaista kunniaa provosoinnin kautta? Oletko törmännyt juttuihin, jotka menevät turhan pitkälle?

sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

Kuukauden blogi heinäkuu 2014: Pako Arjesta

Heinäkuun blogina nähdään erittäin mielenkiintoinen tapaus. Tarjolla olisi matkablogi ihan omanlaisella vivahteella, joka ei pidä sisällään reppureissailua. Bloggari ei ole kirjoitellut vain blogiaan, vaan hän on pyöräyttänyt myös e-kirjan. Hieman poikkeavan kuukauden blogi -jutun tästä tekee myös se, että ensimmäistä kertaa saamme miesnäkökulmaa tähän blogiin muuallakin kuin kommenteissa. Lue ihmeessä haastattelu, jos mielenkiintosi yhtään heräsi (tai haluat esimerkiksi vinkkejä yhteistöiden hoitamiseen). Pidemmittä puheitta, teen tilaa Jerrylle ja Pako Arjesta -blogille:



1. Esittelisitkö itsesi ja blogisi? 
Nimeni on Jerry, olen 24-vuotias yrittäjä, kirjailija ja matkabloggaaja, ja asun Lappeenrannassa avovaimoni Tiian kanssa. Olen ollut jo pidemmän aikaa kiinnostunut kaikenlaisesta itsekehityksestä, sillä en siedä sitä, että huomaan pysyneeni liian kauan paikoillani. Haluan siis olla jatkuvasti kehittämässä itseäni ja suuntaamassa eteenpäin elämässäni. Itsekehitystä voi olla esimerkiksi uuden kielen tai taidon opettelu, treenaaminen tai raha-asioidensa parantaminen.

Aloin kirjoittamaan matkablogiani helmikuussa 2014, kun halusin saada yhdistettyä mielenkiintoni kirjoittamista ja matkailua kohtaan. Matkablogeja, kuten muitakin blogeja, on pilvin pimein, joten haluan tietenkin erottua muista omilla tavoillani. Tästä syystä blogini painottuu erityisesti laatumatkailuun (ei siis reppureissaamiseen, budjettimatkailuun yms.) ja mm. hotelliarvosteluihin. Tämä kaikki ei välttämättä välity blogistani vielä ilmiselvästi, sillä blogini nuoren iän vuoksi olen vasta ehtinyt määrittelemään suunnan, jota tavoittelen. Kirjoitin aiemmin myös itsekehitykseen ja positiivisuuteen keskittyvää blogia, mutta päätin vähän aikaa sitten yhdistää vanhan blogini matkablogini jatkoksi. Siispä mm. tavoitteiden saavuttaminen ja positiivisuus tulevat olemaan jatkossa iso osa uutta blogiani.


2. Miten päädyit aloittamaan matkablogin? Oliko sinulla heti alussa tarkka mielikuva blogin suunnasta ja miten ajattelit sen erottuvan monista muista matkablogeista? 
Aloitin matkablogin siitä syystä, että silloisen rahatilanteeni takia en voinut matkustaa niin paljon kuin halusin. Minun täytyi päästä jotenkin kiinni matkustamiseen, vaikka sitten tietokoneeni välityksellä. Siispä matkablogi astui kuvioihin. Lisäksi olen pitkään ollut kiinnostunut kirjoittamisesta ja jopa aloittanut kirjojen kirjoittamista monta kertaa vuosien saatossa (ne ovat jääneet pöytälaatikkoon), joten näin mahdollisuuden herätellä taas tätä kiinnostustani blogin muodossa.

Koska halusin erottua muista matkablogeista, tiesin, että jonkinlainen suunta on määriteltävä. Ajattelin voivani antaa jotain uutta erityisesti Suomen matkablogien maailmaan painottamalla kirjoitukseni laatumatkailuun. En ole koskaan ollut kiinnostunut esimerkiksi retkeilystä, hostelleista, budjettimatkailusta tai muusta sellaisesta. Haluan panostaa määrän sijaan omaan käsitykseeni laadusta. Tästä huolimatta arvostan ihmisiä, jotka ajattelevat toisin. Arvostan sitä, että monet uskaltavat lähteä rinkka selässä kohti tuntematonta eikä heitä haittaa nukkua vaikka keskellä viidakkoa puunrunkoa vasten. En vain itse ole sellainen. Nautin enemmän pilvenpiirtäjässä sijaitsevasta hienosta hotellihuoneesta ja businessluokassa lentämisestä, vaikka tällaisia matkoja voisi tehdä vain kerran vuodessa.

3. Olet kirjoittanut äskettäin e-kirjan "Pako Arjesta - Omatoimimatkailijan Opas". Kertoisitko hieman siitä. Saitko idean kirjaan blogatessasi vai oliko kirjan kirjoittaminen mielessäsi ensin ja blogi luonnollinen jatke ja markkinapaikka sille?
Uusi e-kirjani opettaa käytännönläheisesti kaikentasoisille matkailijoille, miten omat matkat järjestetään mahdollisimman onnistuneesti ja vaivattomasti. Sain kirjan idean viime kesänä, kun suunnittelin unelmieni matkaa Tokioon, mitä olin odottanut jo yli kymmenen vuotta. Olin käyttänyt kesään mennessä suunnitteluun valehtelematta yli vuoden, joten opin erityisesti tuona aikana paljon matkailualan toiminnasta. Matkustaminen on ollut minulle tuttua jo pienestä asti, mutta varsinainen kiinnostus matkailualaa ja sen toimintaa kohtaan alkoi joitain vuosia sitten. Tästä syystä etsin jatkuvasti lisää tietoa ja opiskelen omatoimisesti mm. miten hotellienvaraussivustot toimivat ja miten matkustamiseen liittyviä riskejä vältetään.


Huomasin, että monet ihmiset eivät joko osaa järjestää omatoimimatkoja ollenkaan tai sitten heillä sattui "virheitä", vaikka he olivat kuinka kokeneita matkailijoita. Tällaisia virheitä ovat olleet esimerkiksi "olemattoman" asunnon vuokraaminen, huonojen hotellien valitseminen tai turistihuijauksen kohteeksi tuleminen. Halusin kirjani avulla vähentää näitä virheitä ja tehdä matkustamisesta helppoa ja vaivatonta. Tästä syystä tein kirjan niin yksinkertaiseksi, että ensikertalainenkin voi järjestää matkansa sen avulla, mutta keräsin myös yksityiskohtaisempaa tietoa, jotta maailmanmatkaajatkin hyötyvät kirjasta.

Aloin aluksi kirjoittamaan kirjaa, mutta bloggaaminen tuli mainitsemaksesi luonnolliseksi jatkeeksi ja markkinapaikaksi. Siispä blogillani on kaksi tarkoitusta:
1. Haluan kirjoittaa matkailusta ja verkostoitua samanmielisten ihmisten kanssa.
2. Vaikka tekee kuinka hyvän tuotteen, sillä ei ole väliä, jos kukaan ei koskaan kuule siitä. Siispä haluan blogini kautta kertoa ihmisille kirjastani, sillä tiedän, että siitä on paljon apua matkailusta kiinnostuneille.

4. Millainen kokemus e-kirjan kirjoittaminen oli kokonaisuudessaan ja millaisen vastaanoton kirjasi on saanut? Kirjan kirjoittaminen oli hieno, mielenkiintoinen ja palkitseva prosessi. Mutta se oli myös sanoinkuvaamattoman haastavaa, aikaa vievää ja henkisesti rankkaa. Uskon, että jokainen kirjailija epäilee jossain vaiheessa itseään, mutta voit vain kuvitella sitä epäilyn määrää ensiteostaan tekevässä kirjailijassa. Tärkeintä oli kuitenkin se, että olen todella ylpeä ja tyytyväinen lopputulokseen. Tuntuu hienolta, kun voi seisoa sataprosenttisesti sanojensa ja luomuksensa takana.

Kirja on saanut erinomaista palautetta, ja jopa Suomen Kuvalehden päätoimittaja kehui sitä. Se oli minulle suuri kunnia. Koska kyseessä on omakustanteinen kirja, "mainosbudjettini" on olematon. Tästä syystä kaikkein haastavinta on ollut tietoisuuden levittäminen. Tiedän, että kirja tulee saamaan paljonkin näkyvyyttä tulevaisuudessa, mutta alku on aina hidasta tällaisissa tapauksissa.

Haluan korostaa, että e-kirjan kirjoittaminen on lähes täsmälleen samanlainen prosessi kuin fyysisen kirjan kirjoittaminen. Valitettavasti monilla on se käsite, että e-kirjat ovat monesti pelkkiä pikku väsäyksiä, mutta omalla kohdallani on kyse teoksesta, jonka eteen olen nähnyt suuresti vaivaa.


5. Matkabloggaajan oletetaan luonnollisesti matkustavan paljon. Tunnetko paineita siitä, että reissuja pitäisi tehdä useasti? Mitä vinkkejä sinulla on sellaiselle matkabloggaajalle tai matkabloggaajaksi haluavalle, joka pääsee kuitenkin vain harvoin reissuun?
Olet täysin oikeassa, että matkabloggaajista oletetaan juuri noin. Ja kyllä, tunnen paineita siitä erityisesti sen takia, etten ole voinut matkustaa viime marraskuun jälkeen, jos ei oteta yhtä viikonlopun mittaista Tukholman reissua laskuihin. Painin itsekin tämä asian kanssa, kun harkitsin matkablogin aloittamista. Ajattelin, etten voi kirjoittaa kyseisestä aiheesta, koska en vain matkusta tarpeeksi. Tajusin kuitenkin, että eihän minun tarvitse kirjoittaa vain omista matkoistani. Riittää, että yleinen aihealue pysyy matkailussa, joten voin kirjoittaa menneistä matkoista, tulevista matkoista, unelmieni matkoista tai vaikka matkailun uusimmista trendeistä. Yksi eniten kommentoiduista postauksistani käsitteli matkalaukkuja, rinkkoja yms., joten sellaiset matkailuun yleisesti liittyvät aiheet kiinnostavat ihmisiä vähintään yhtä paljon kuin matkakokemukset.

Siispä neuvoisin matkabloggaajaksi haluaville, että anna mennä vain, vaikket voisikaan jatkuvasti matkustaa! Kunhan olet tarpeeksi kekseliäs ja pidät korvat auki, voit keksiä vaikka minkälaisia postausaiheita. Joten rohkeasti vain kirjoittamaan! Tärkeintä on, että bloggaamista kohtaan on tarpeeksi kiinnostusta ja intohimoa.

6. Matkabloggaaminen on monen unelma varmasti myös siksi, että monet kuvittelevat bloggareiden saavan paljon ilmaisia matkoja. Onko sinulle vielä tarjottu mitään matkaa tms. blogin pohjalta?
En tiedä kuinka paljon kokeneet matkabloggaajat saavat matkoja, mutten itse ole vielä ollut yhdelläkään maksetulla matkalla. Tästä huolimatta tilaisuuksia olisi kyllä ollut. Bloggaan Rantapallon blogiportaalissa, mikä on erinomainen paikka varsinkin aloitteleville matkabloggaajille, sillä Rantapallo tarjoaa vähän väliä erilaisia tilaisuuksia bloggaajille. Monesti nämä tilaisuudet ovat esimerkiksi kilpailuja, joiden voittajat pääsevät vaikkapa Saksaan, Italiaan, Maltalle, Venäjälle yms. Myös pienempiäkin kotimaan reissutarjouksia tulee silloin tällöin, kuten esimerkiksi Sokos Hotelsin 40 vuotta -blogikampanja, johon minäkin pääsin osallistumaan. Tässä kampanjassa 40 valittua bloggaajaa pääsevät yöpymään Sokos Hotelleissa ja bloggaamaan niistä. Tämä on siis periaatteessa ensimmäinen minulle suoraan tarjottu ilmaismatka, jonka toteutan elokuussa.



7. Olet ilmeisesti jonkin verran itse ollut aloitteellinen yhteistöiden suhteen. Millaisia vinkkejä sinulla on muille bloggareille, jotka tahtoisivat lähestyä yhteistyötahoja mutta kokevat jotenkin vaikeaksi "pyytää" jotain ilmaiseksi tai juttua vastaan? 
Voin sanoa häpeilemättä, että olen ollut todella aloitteellinen yhteistöiden suhteen. Blogini oli ollut pystyssä vasta joitain viikkoja, kun ehdotin ensimmäistä yhteistyötäni Klaus K -hotellille, sillä tarvitsin yösijan Rantapallon tapahtuman vuoksi. Juttelin tästä kyseisessä tapahtumassa kokeneiden matkabloggaajien kanssa, ja osa heistä sanoi, etteivät he olisi ikimaailmassa uskaltaneet ehdottaa yhteistyötä näin alkuvaiheessa. Saatan siis olla poikkeustapaus.

Tärkeintä on muistaa, ettei pyytämällä menetä mitään. Kun on asiallinen, ammattimainen ja ystävällinen, sillä pääsee jo pitkälle. Jos haluaa edetä blogimaailmassa tai elämässä yleensäkään, siihen tarvitaan rohkeutta ja itsevarmuutta. Muista vain, että yhteistyöstä pitää aina olla hyötyä molemmille osapuolille. Jos näin on, selitä se potentiaaliselle yhteistyökumppanillesi, jotta he tajuavat, ettei heillä ole mitään menetettävää.


8. Millainen on mielestäsi hyvä postaus esimerkiksi jostakin matkakohteesta? Arvio vai omakuvien esittely ja sitten teimme sitä ja tätä -tyylinen juttu? Jokin muu? Mikä on blogisi paras matkakohteen esittely -postaus tähän mennessä ja miksi?
Yleisesti ottaen pidän postauksista, joissa on laadukkaita kuvia ja mielenkiintoista tekstiä. Olisi hyvä, jos teksti sisältäisi faktoja ja mahdollisesti vinkkejä kohteeseen. Huumori ja syvemmät pohdinnat ovat aina plussaa. Se on tärkeää, että blogin takana oleva persoona tulee esiin (tämä on asia, johon olen alkanut itsekin panostamaan enemmän).

En välttämättä pidä liian yksityiskohtaisesta "Otimme junan asemalta A asemalle B, sitten kävelimme 10 minuuttia, otimme taksin, sitten saavuimme..." -jutuista. Hyödylliset faktat ovat hyviä, mutta tekstin pitää pysyä tarpeeksi mielenkiintoisena.

On vaikeaa sanoa, mikä olisi blogini paras matkakohteen esittelypostaus. Rehellisesti sanoen kaikkein paras on luultavasti vielä tulossa, sillä yli kymmenen Tokio-postauksen sarjani loppupuolella tulen kertomaan mm. Tokion ruoka- ja juomapuolesta, outouksista ja kenties jonkinlaisesta Top 10-listasta.

Mutta jos yksi pitää valita, sen on oltava ensimmäinen Mondossa julkaistu tarinani, jonka julkaisin myös blogipostauksena.

9. Missä maissa Pako Arjesta tullaan näkemään tulevaisuudessa? Mitä muuta blogissa tulee olemaan?
Matkustan näillä näkymin seuraavan kerran Japaniin, jotta voin tutustua vielä tarkemmin Tokion salaisuuksiin. Sen jälkeen yksi suurimmista tavoitteistani on USA, mutta eihän sitä tiedä, minne kaikkialle tulee eksyttyä. Myös lyhyet reissut Euroopassa ovat täysin mahdollisia. Haluan matkustaa niin moniin maihin, kaupunkeihin ja paikkoihin, että blogin edetessä minut saattaa löytää vaikka mistä.

Blogissa tulee olemaan matkailun lisäksi varmasti kaikenlaisia pohdintoja positiivisuudesta, omasta kehityksestäni ja vinkkejä siitä, miten omia haaveitaan ja tavoitteitaan voi saavuttaa.


10. Nyt saat toimia sisäänheittäjänä! Miksi juuri sinun blogiasi kannattaa lukea? 
Kirjoitan asioista suoraan ja kaunistelematta. Erityisesti, jos keskivertoa hienommat hotellit, businessluokassa matkustaminen, hyvä ruoka ja juoma (erityisesti cocktailit) ja muu laatumatkailu kiinnostaa, kannattaa seurata blogini etenemistä. Suosittelen blogia myös niille, jotka etsivät suuntaa elämässään ja haluavat kehittyä ihmisinä, sillä annan aina silloin tällöin omia vinkkejäni ja näkökulmiani tavoitteiden saavuttamiseen ja unelmiensa toteuttamiseen. Olen saanut erityisesti tästä itsekehityspuolesta erittäin hyvää palautetta.

Uskon, että lukijani tykkäävät siitä, etten häpeile puhua rahankäytöstä ja juurikin tästä laatumatkailusta. Suomessa on yleinen käsite, ettei rahasta pidä puhua, mutten ole samaa mieltä. On koko maailman kannalta parempi, jos ihmiset keskittyvät myös puheissaan oman elämänsä positiivisiin asioihin ja kertovat niistä muille. Positiivisuutta ei ole koskaan liikaa. Olen ainakin itse kyllästynyt tuhlaamaan elämääni kuuntelemalla omaa ja muiden valitusta, joten hyvistä asioista puhuminen on aina parempi.

Toivottavasti viihdyitte kuukauden blogin parissa ja löysitte ehkä uuden tulokkaan lukulistallenne! Kiitän Jerryä haastattelusta!

Kuvat: Pako Arjesta

torstai 3. heinäkuuta 2014

Blogikuukausi: Kesäkuun kootut

Vaikka kirmaattekin kaikki toppatakit päällä kesälaitumilla, ajattelin ilahduttaa teitä kuukauden parhaat -postauksella. Kesäkuussa tapahtui ainakin seuraavaa:

Suuri taiteilija iskee jälleen!

Kuukauden lehtijuttu
Silmiini osui eräänä kesäkuun päivänä Hesarin nettisivuja selaillessani pysäyttävä otsikko: "Suosikkibloggarit Anna ja Sebastian tauolle - Nyt selvitti, mistä on kysymys". Jäätymiseni ei johtunut otsikon välittämästä viestistä, vaan siitä, että tajusin lehtienkin näköjään syynäävän bloggareita siihen malliin, että heidän tekemisistään tehdään juttuja. Ehkä juttu oli vain vitsi ja toimittajalla ei ollut muutakaan tekemistä. Tai ehkä kohta törmään otsikkoon "Suosikkibloggari teki tilauksen Nellyltä - lehti selvitti, mitkä tuotteet lähtivät palautukseen" tai jotain yhtä hyvin uutiskynnyksen ylittävää.

Kuukauden ilmiö
Viimeksi tästä kirjoiteltiin tammikuussa ja nyt taas kesäkuussa se oli ajankohtaista. Kuka olisi uskonut? Tammikuussa se aiheutti riemua, kesäkuussa sen vuoksi meni suru puseroon. Arvaatko jo, mistä on kyse? No lumesta tietenkin! Kuka muka ei kirjoittanut blogiinsa kesäkuussa taivaalta tulleesta lumesta? Aivan varmasti kirjoitit! Tässä yksi tyylinäyte.

Kuukauden koulutus
Suurin piirtein kesäkuussa ilmestyi hauskasti nimetyssä Ku ite tekee, saa mitä tulee -blogissa valokuvauskoulu-postaussarja. Setistä löytyy vaikka minkälaista ohjetta kuvien räpsimiseen. Osa menee lyhyen keskittymiskyvyn omaavalta varmasti ihan ohi mutta moni vinkki on helposti poimittavissa ja hyödynnettävissä. Jos mielailet paremmaksi kuvaajaksi, lukaise jutut ihmeessä.

Kuukauden buumi
Kuukauden, tai ehkä koko vuoden, kirosana ja takuuvarma keskutelunherättäjä taitaa olla fitnessbuumi. Kesäkuussakin nähtiin kipakoita kannanottoja naisten painonnostoharrastuksesta. Yksi pidetyimmistä taitaa olla Tickle Your Fancyn mielipidekirjoitus. Jokaisella tuntuu olevan sanottavaa tästä aiheestä mutta jotenkin eniten äänessä ovat juuri ne lajin lyttääjät - niitä ovat niin sohvaperunoituneet kuin itsensä trimmanneetkin bloggarit. Oletko sinä jo antautunut buumin vietäväksi - siis fitnessbuumista kirjoittaminen -buumin vietäväksi?

Maailman vaikein haaste
Kesäkuussa Värjättyä vettä -blogissa tehtiin ihmiskoe: bloggari eli päivän ilman kännykkää ja nettiä. Itselläni ainakin sormet syyhyävät vastaavan haasteen toteuttamiseen. Suosittelen sinullekin. Mitä jos kaikki otettaisiin vastaan heinäkuussa tämä haaste? Odottettavissa voi olla hyvin pitkät 24 tuntia. Miksi on niin vaikea kuvitella elämää ilman edellä mainittuja hyödykkeitä, vaikka ne ovat olleet kiinteä osa elämäämme vasta muutamia vuosia? Jos emme onnistu haasteessa, on ehkä syytä hakeutua johonkin hoitoon.

Täten toivotan teille mukavaa heinäkuun alkua ja toivon, että kuukauden ilmiö tässä kuussa on jokin muu kuin kesäkuussa!