maanantai 30. syyskuuta 2013

Blogikuukausi: syyskuun säpinät

Syyskuu on aivan loppumetreillä ja tilinpäätös on jälleen tullut ajankohtaiseksi. Käymme suoraan asiaan.



Kuukauden vaatteet
Syyskuussa blogeissa näkyi vaatteita vaatteiden perään joko bloggareiden päällä tai kollaaseissa. Mutta yhdessä blogissa vaatevuori koki hieman toisenlaisen kohtalon. Life of Silja -blogissa ylimääräistä rompetta vietiin lahjoitusmielessä ihan Tallinnaan asti. Vaatteet pääsivät varmasti parempaan käyttöön, kuin jos ne olisivat pölyttyneet kaappien perukoilla. 

Kuukauden ihme
Tähän asti moni uskoi, että Blogilistalla ei tapahtuisi suuria muutoksia koskaan. Vaikka moni teistä oli lähetellyt sinne ties mitä kirjeitä, asiat eivät olleet edenneet tai liikkuneet edes taaksepäin. No syyskuussa numerot menivätkin ihan uusiksi ja tilanne näyttää korjaantuneen. Tai sanotaan, että muuttuneen ainakin. Vaikka tilastointi taas paljastuisi kaikkea muuta kuin toimivaksi, minä olen ainakin ehtinyt löytää jo monta uutta ja mielenkiintoista blogia! Oletkos sinä?

Kuukauden luuranko kaapissa
Indiedaysillä ei ole varmaankin kiljuttu riemusta sen viime aikoina saamaan huomion vuoksi. Aika moni on ollut ihan hissukseen portaalissa tapahtuneista asioista enkä minäkään viitsinyt kirjoitella todella kummallisia kuulemiani juttuja. Mieluummin asianomaiset ja paremmin tietävät saavat tuoda totuuksia julki, kuten Mungolife teki hiljattain ilmestyneessä postauksessaan. On ehkä hieman kummallista, miten bloggareita huonosti kohteleva putiikki vain jatkaa menoaan. Aina riittää uusia halukkaita kelkkaan hyppääjiä, kun joku toinen lähtee ovet paukkuen. Joku vähät välittää mistään juoruista, kunhan pääsee jonkun katon alle bloggaamaan, ja toiset raukat eivät niistä tiedä -ja tämähän on talossa varmasti huomattu. Blogimaailma ei olekaan täydellinen!

Kuukauden nimitykset
Tässä kuussa huomioni kiinnittyi bloggareiden nimien hilautumiseen sieltä sivupalkista kohti blogien bannereita. Enää blogi ei kulje pelkällä nimellään, vaan se on by bloggari. Esimerkiksi kaikki My Cosmon blogit ovat by bloggarit ja ennen hyvinkin tarkka yksityisyydestään (sis. nimen) ollut Strictly Stylekin on nykyään by bloggarin nimi. Mikäs siinä, onhan kirjojenkin kansissa aina se kirjailijan nimi. Blogi yhdistyy selkeämmin tiettyyn henkilöön ja antaahan se melko pron kuvan, jos vertaat sitä johonkin Ms. X:n pyörittämään Fashion Style Beauty Blog –hässäkkään.

Kuukauden trendi
Okei, okei... Tiedän, että jankkaan ja tämä ei ole juuri syyskuun erityispiirre mutta johonkin väliin tämä oli tungettava. Eli tähän. Mutta noista nimistä vielä. Jonkin sortin buumi (etenkin nuoremman polven keskuudessa) on hakea inspis blogin nimeen niinkin kaukaa kuin vain ja ainoastaan omasta nimestä. Blogi ristitään mitä ilmeisimmin omalla etunimellä ja toisella nimellä (ja kolmannellakin, jos semmoinen löytyy). Sukunimi ei kuitenkaan kelpaa joukon jatkeeksi. Tämä muistuttaa tuota edellä mainittua by-buumia mutta tällä kertaa blogin muut harhaanjohtavat nimikkeet ovat kokonaan jätetty pois. Kun blogi kantaa vain ja ainoastaan bloggarin nimeä, niin ei ole kovin vaikea päätellä mitä se pitää sisällään. Tarkoitan siis kenet se pitää sisällään.


Soon siinä! Mitä sinulle jäi mieleen?

Photo credit: mksfly / Foter / CC BY-SA

keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Blogilistan uudet lukemat

Muistatteko tämän viimeviikkoisen postaukseni Blogilistan tilastoinnin häiritsevistä ongelmista? Toivottavasti. Se postaus on kuitenkin jäänyt jo historiaan, ei vain ajallisesti vaan myös sisällöllisesti. Nimittäin Blogilista on korjattu! Kipaisepa äkkiä katsomaan mitä lukemia sieltä nyt löytyykään ja mitä omalle blogillesi oikein on tapahtunut.

Luvut tosiaan muuttuivat radikaalisti tänään. Kuuma lista on asteiltaan suht kylmettynyt mutta siellä näkyy aivan uusia blogeja. Kaikkien asteluvut taisivat romahtaa ja pahasti mutta ei hätää, sillä enää ensimmäisen blogin lämpötila ei ole siellä 1000 asteen paikkeilla. Hottiuden hyytyminen ei siis ole välttämättä mikään pettymys, sillä kaikki muutkin ovat kokeneet saman romahduksen.


Luetuimmat -lista, eli kuinka monta ihmistä blogiin siirtyy viikossa Blogilistan kautta –lista, on kokenut jonkinlaisia muutoksia ainakin lukijoita viikossa –lukujen osalta. Esimerkiksi vielä viime viikolla Mungolifella oli yli 800 000 lukijaa viikossa mutta nyt niitä on hieman yli 7600. Ehkä tämä on lähempänä totuutta tai jopa se totuus? Kaikilta meiltä taisi kadota muutamia tuhansia (joiltain satoja tuhansia) viikkolukijoita, jotka tosin olivat virheellisiä. Mutta omat lukusi eivät ole surkeat, kun muistat suhteuttaa ne muiden lukuihin. Nyt parhaallakin on enää muutamia tuhansia lukijoita viikossa!

Top-lista, jossa blogit on rankattu tilaajamäärän mukaan, taisi pysyä aika stabiilina. Ilmeisesti tilaajien seuranta toimi hyvin ja toimii edelleen.

Miten sinun kävi tässä rytäkässä? Esimerkiksi minun blogini kuumuusaste romahti pohjalukemiin mutta samalla se singahti kuumalla listalla reilusti ylöspäin, sillä kaikkien muidenkin lukemat putosivat. Luetuimmat listalla minäkin nousin yli 500 sijaa, vaikka Blogilistalta tulevien lukijoiden määrä viikossa putosi yli 4000 "henkilöllä". Tästä huomaa hyvin, kuinka toisista lukemista riippuvaisia sijoitukset ovat ja kun jossain mättää, niin kaikki on pielessä. Mutta nyt kaikki näyttäisi olevan kunnossa. Tai sitähän emme oikein tiedä, ovatko nämäkään luvut se oikea totuus mutta ainakin hyvin uskottavia ne ovat. Hieno homma Sanomalta, että tämä oikeasti korjattiin!

tiistai 24. syyskuuta 2013

Asukuvat: suuri intohimo vai pakkopulla?

Mistä tunnistat muotiblogin? No asukuvista tietenkin! Mikä blogi se sellainen olisi, jossa bloggari ei poseeraisi päivän lavastetussa asussa tai ihan oikeastikin käytössä olleissa tamineissa postauksesta toiseen.

Asukuvat eivät ole mikään muotiblogien yksinoikeus. Niitä vilisee muotiblogeille hyvin läheistä sukua olevissa lifestyleblogeissa siihen malliin, että nekin kulkevat jo ihan hyväksytysti muotiblogin nimellä. Oli blogin genre mikä hyvänsä, jossain vaiheessa bloigssa voi piipahtaa bloggarin vaateparsi ja toteamus "tätä minulla oli tänään päällä". Oikeaoppisesti kuvan alle laitetaan vielä, mistä mikäkin riepu on hankittu. Mutta ovatko ikuiset asukuvat oleellisia? Kiinnostaako meitä oikeasti niin hemmetisti, mitä joku vetäisi niskaansa aamulla?

Asukuvia näkyy siis siellä sun täällä mutta erityisen paljon juuri muotiblogeissa. Mutta mikä blogi sitten on muotiblogi ja mikä ei? Muotiblogeista puhutaan jatkuvasti, ja termiä käytetään iloisesti kuvaamaan myös hyvin vähän (jos ollenkaan) muotia sisältäviä blogeja. Yleensä muotibloggarin leiman saamiseksi riittää, että olet naishenkilö ja bloggaat. Tämä on varmasti osasyy siihen, että niin moni bloggari kokee muodin olevan olennainen osa bloggausta, vaikka se ei todellisuudessa näin ei olekaan. Täytyy myöntää, että minäkin puhun autuaasti pelkistä "muotiblogeista" vähemmän bloggauksen hienovaraisista vivahteista tietävien ihmisten kanssa mutta vaihdan heti toiseen termistöön asiantuntijan kanssa rupatellessa. Kaivan siis osaltani muotikuoppaa yhä syvemmäksi, myönnän.


Blogatessa sortuu helposti toistamaan asioista muiden perässä etenkin silloin, kun sisältöä pitäisi kyhätä useana tai jokaisena päivänä viikossa. Koska niin monen bloggarin inspiraation lähteet ja esikuvat ovat todellisia muotiblogeja tai muotiin keskittyneitä lifestyleblogeja, niistä napataan totta kai vaikutteita myös omaan blogiin. Niinpä asukuvien runsas tarjonta ja tahtomattaankin saatu muotiblogin leima johdattelevat pian yhden jos toisenkin bloggarin luomaan täytettä blogiinsa päivän asun muodossa. Näin moni muodista hyvin vähän välittävä saattaa päätyä räpsimään asukuvia. Eipä ole tavatontakaan, että bloggarilla on paineita saada oma suppea vaatevalikoima riittämään jatkuviin muotikuvauksiin. Uutta rompetta on pakko hankkia näiden asukuvasessioiden vuoksi.

Asukuvat sopivat saumattomasti moniin blogeihin ja joissain on jopa panostettu touhuun valokuvaajaa ja vuokravaatteita myöten. Joskus bloggari innostuu kokeilemaan jotakin repäisevää asua tai kuvakulmaa, jotta hän erottuisi massasta. Vaatekappaleista saatetaan kirjoittaakin tai sitten postaukset sisältävät vain paljonpuhuvia kuvia. Aina näennäisen kovalla panoksella tehdyssä muotiblogissakaan ei voi olla ihan varma onko asukuvien taustalla aito kiinnostus muotiin tai ehkäpä pelkkä bloggarin narsismi. Ehkä jotain päätelmiä voi tehdä kuvien määrästä: yhden asukokonaisuuden saa ikuistettua jo muutamalla erityyppisellä kuvalla eikä siihen tarvita useaa kymmentä lähes identtistä otosta bloggarista itsestään. Tai sitten asukuvat voivat olla pelkkää rutiinia; voihan näissä suuren maailman tyyliin toteutetuissa muotiblogeissakin olla kyse vain siitä, että bloggari on seurannut muiden jalanjäljissä eikä edes osaisi blogata ilman päivän asujen taltioimista.

On kuitenkin vaikeaa mennä sanomaan julkaistaanko jossain blogissa asukuvia vain muodon vuoksi ja ryhmäpaineen alla. Jonkun mielestä siniset farkut, valkoinen t-paita ja tennarit ovat ikuistamisen arvoinen kokonaisuus, ja kuvaan on parasta vielä liittää muotiluomusten hankintapaikat, jotta kuvasta inspiraatiota ammentavat voivat kopioida muodikkaan lookin omaan käyttöönsä. Joskus tulee sellainen tunne, että ehkä bloggari voisi päivän asujen sijasta julkaista vaikkapa "päivän käsilaukun sisältö" -kuvia. Ne olisivat ehkä jopa mielenkiintoisempia. Mutta onko tälläinen tyyli sitten jotenkin vähempiarvoinen ja asukuvaan kelpaamaton? Ei tietenkään, mutta sen voi tulkita osoitukseksi intohimottomasta suhtautumisesta muotiin ja asukuviin. Asukuvan voisi nähdä vain yhtenä pakollisena bloggaamiseen kuuluvana suorituksena, johon ei ole jaksettu panostaa.


Entäs lukijat sitten? Odottavatko he malttamattomina tietoa siitä, mihin heidän tyyligurunsa on tänään pukeutunut? Kopioivatko he tietoisesti bloggarin tyylistä osan tuolta, toisen täältä? Tai sitten lukijatkin ovat vain niin urautuneita, että asukuvien tuijottelu on aivan normaali toimenpide blogeja lukiessa. Asu menee toisesta korvasta sisään ja tulee toisesta ulos (vai silmästä?), ja päähän on lopulta ehkä tarttunut ajatus "ihan kiva vyö". Tai sitten he tosissaan ammentavat kuvista inspiraatiota ja jättävät blogin muun mahdollisen sisällön omaan arvoonsa. Asukuvat ovat kuitenkin usein hyvin toivottuja monissa blogeissa.

Kun asukuvien ja ylipäätänsä muodin asemaa blogeissa tarkemmin mietiskelee, niin pian sitä jo huomaa ajattelevansa ovatko muoti ja asut vain pelkkä tekosyy ja kulissi. On helppo sanoa bloggaavansa muodin vuoksi, kuin että sanoisi bloggaavansa, koska haluaa pitää julkista blogia itsestään. "Minulla on muotiblogi" ja "olen muotibloggari" kuulostavat paljon paremmilta kuin "Minulla on blogi, jossa esittelen itseäni ja elämääni". Asun ikuistaminen mahdollistaa sen, että itsestään voi julkaista kauniita kuvia toisten ihasteltavaksi. Näennäinen kiinnostus muotia kohtaan pelastaa myös lukijat siltä, että he joutuisivat sanomaan seuraavansa jotain blogia vain siksi, että ovat kiinnostuneita bloggarista ja hänen elämäänsä on kiva tirkistellä. Nyt voi sanoa "tykkään hänen tyylistään ja seuraan siksi hänen blogiaan". Eli nyt me kaikki tirkistelijät ja paljastelijat voimme verhoutua muotiin ja toteuttaa itseämme rauhassa sen suojissa.  

Milloin asukuvat ovat blogin suola ja milloin vain turha lisuke, jota ei ole uskallettu jättää pois tai jonka tilalle ei ole keksitty muutakaan? Tätähän on hyvin vaikea sanoa, sillä meillä kaikilla on niin erilaiset mieltymykset tyylin suhteen ja sitä myöten myös asukuvien suhteen. Asukuvilla ei onneksi ole myöskään mitään virallisia tasovaatimuksia, vaan periaatteessa kaikki merkit ja tyylit sopivat ikuistettaviksi. Parhaiten vastauksen siis tietävät asukuvia julkaisevat bloggarit itse. Oletko sinä koskaan julkaissut asukuvia, koska koet ne lähes pakolliseksi osaksi bloggausta vai ovatko asukuvat suuri intohimosi? Entä lukijana, oletko kiinnostunut ensisijaisesti asukuvista vai jostain aivan muusta?


Photo credit 1: to.benjamin / Foter / CC BY-NC
Photo credit: 2:* Ronmiel * / Foter / CC BY-NC

lauantai 21. syyskuuta 2013

Postausten tunnisteiden poistaminen ja uudelleen nimeäminen

Bloggerin postaukset on mahdollista merkitä tunnisteilla eli tageilla eli labeleillä. Käytän tässä jutussa selkeyden vuoksi termiä tunniste -ja paljon käytänkin! Niiden käyttö helpottaa huomattavasti niin lukijan kuin itse bloggarinkin elämää, sillä he voivat etsiä niiden avulla helposti tietystä aiheesta kertovia postauksia ilman, että koko blogi pitäisi kahlata läpi. Tunnisteiden käytössä piilee kuitenkin ainakin yksi ongelma, johon moni törmää: yksi aihe onkin saanut monta tunnistettta kuvaamaan itseään, ja näitä ihan käytetään sattumanvaraisesti. Esimerkiksi hiusjuttuja koskevat postauksesi voivat olla merkitty joillakin tai kaikilla  seuraavista tunnisteista: hiukset, hair, kampaus, letti, fleda.

Hiusasiantuutijuudestasi kiinnostunut lukija haluaa ahmia yhdeltä istumalta kaikki hiusjuttusi, mutta tunnisteisiin tutustuttuaan hän ei tiedä mistä aloittaa ja mihin lopettaa. Hän saattaa valita luettavakseen tunnisteiden hiukset ja hair takana olevat postaukset, ja hän innostuu kokeilemaan suosittelemaasi hiusväriä. Jos hän olisi lukenut myös tunnisteella fleda merkityt postaukset, hänelle olisi selvinnyt ajoissa, että suosittelemasi hiusväri aiheuttaakin tuskallisen allergisen reaktion muutaman päivän kuluttua käytöstä. Tämä ja muut katastrofit sekä hämmingit ovat pelkkää pahaa unta, jos tunnistepuoli olisi kunnossa tai edes hyvin hoidettu. 

Tunnisteiden tilanne kannattaa tarkastaa ajoittain ja siistimistä tulisi tehdä, jos on päästänyt ne rehottamaan.   Vaikka valtava tagilauma antaakin kuvan blogista, jossa on mahdollisimman monipuolisesti juttuja laidasta laitaan, on kuitenkin parempi suosia pientä määrää (jos juttujen aiheet eivät siis todellisuudessa ole niin moninpuolisia). Osuva ja selkeä tunnisteiden käyttö vaikuttaa myös juttujesi näkyvyyteen hakukoneissa.

Bloggerissa tunnisteiden poistaminen tai uudelleen nimeäminen vaikuttaa helpolta ja sitähän se onkin, kunhan huomioi erään seikan. Joka ikisen muutoksen, oli se sitten poisto, uuden tunnisteen lisääminen tai vanhan uudelleen nimeäminen, sinun tulisi kirjautua ulos Bloggerista. Muuten erittäin todennäköisesti tulet lisäämään tunnisteita myös juuri äsken muokkaamiisi teksteihin vaikkei se ehkä siltä vaikuttaisikaan. Vaikka jatkuva kirjautuminen onkin rasittavaa, on se vähemmän turhauttavaa kuin omituisiin paikkoihin ilmestyneiden tunnisteiden metsästys. Voit toki kokeilla olla kirjautumatta, niin huomaat millä oudolla logiikalla Blogger jälleen kerran toimii, ja saat itsesi sotkettua aikamoiseen soppaan. Ja yli 50 postaukselle ei kannata kerralla tehdä mitään tai homma menee taas todennäköisesti pipariksi!

Mutta älkääs pelästykö, muuten tunnisteiden poistaminen ja uudelleen nimeäminen on oikein helppoa!

Tunnisteen poistaminen kokonaan
  1. Mene hallintapaneelissa Tekstit -kohtaan, jotta saat listan kaikista postauksistasi eteesi. 
  2. Oikeassa yläkulmassa hakukentän vasemmalla puolella on Kaikki tunnisteet (kuva 1). Klikkaa sitä.
  3. Valitse tunniste, jonka haluat poistaa. Suluissa on lukema, kuinka monessa postauksessa tätä tunnistetta on käytetty.
  4. Ruksaa kaikki postaukset, joissa  tätä poistettavaa tunnistetta on käytetty, kun kerran haluat poistaa sen kokonaan. 
  5. Postausten yläpuolella on pieni tunnisteen kuva ja sen vieressä nuoli alaspäin (kuva 2). Klikkaa siitä.
  6. Saat listan tunnisteista, josta sinun tulee taas etsiä poistettava tunniste. Kun viet hiiren tunnisteen nimen päälle, esiin tulee teksti "Lisää tai poista tunniste". Tunniste poistetaan postauksista, kun nyt klikkaat sen nimeä.
Kuva 1

Kuva 2

Tämän operaation jälkeen kun palaat katsomaan kaikkia tekstejäsi, muista valita oikeasta yläkulmasta Kaikki tunnisteet tai et näe yhtä ainutta tekstiä, sillä valintana on edelleen se poistettu tunniste. Et siis vahingossa poistanut kaikkia postauksiasi!

Bloggerilla on joskus ollut ongelmana poistetun tunnisteen jääminen sivupalkin tunniste-gadgettiin. Nykyään sen pitäisi poistua sieltä automaattisesti. Jos se kuitenkin jää näkyviin, kokeile poistaa se lopuksi vielä suoraan gadgetin asetuksista blogisi Ulkonäkö-osuudesta.

Tunnisteen nimeäminen uudestaan

Jos haluat nimetä uudelleen joitakin tunnisteita, sekin on mahdollista. Voit nimetä sen uudelleen täysin uudella tunnisteella tai sitten jo jollain käytössä olevalla tunnisteella. Periaatteessa tässä operaatiossa poistetaan vanha tunniste ja samalla merkataan sitä kantaneet postaukset halutulla, toisella tunnisteella.
  1. Toimi ylemmän ohjeen kohtien 1-5 mukaan, eli valitse kaikki postaukset, jotka sisältävät sen tunnisteen, jonka haluat nimetä uudelleen. 
  2. Nyt et kuitenkaan klikkaa sen muutettavan tunnisteen nimeä, niin kuin kohdassa 6, vaan valitse listalta ensimmäinen Lisää tunniste ja kirjoita ikkunaan uuden tunnisteen nimi ja klikkaa OK, jos siis haluat nimetä tunnisteen täysin uudella nimellä
  3. Jos haluat käyttää jo jotakin olemassa olevaa tunnistetta, klikkaa tämän tunnisteen nimeä listasta, ja se lisätään postauksiin.
  4. Nyt postauksissa on sekä uusi että vanha, poistettava tunniste. Pysy tällä näytöllä (eli tässä välissä ei tarvitse kirjautua ulos) ja katso, että sinulla on kaikki postaukset edelleen ruksittu ja listan päällä lukee "Näytetään tunnisteella X suodatetut viestit" (X=tunniste, jonka haluat poistaa)
  5. Klikkaa jälleen pientä tunnisteen kuvaa, ja valitse listasta nyt sen poistettavan tunnisteen nimi (eli se tunniste, jonka halusit nimetä uudelleen). Klikkaa ja se poistuu postauksista. Tämä kohta on siis sama kuin yllä olevan ohjeen kohta 6.

keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Blogilistan virheelliset lukemat: kannattaako käyttö?

Etsitkö uusia blogeja tai pidätkö silmällä suosikkejasi Blogilistan kautta? Tai kyttäätkö oman blogisi lukemia ja menestystä? Monille Blogilista on se paikka, josta löytyvät kaikki olemassa olevat blogit ja vielä suosion mukaan järjestettynä. Jos kuulut Blogilistan käyttäjiin, älä ohita tätä juttua.

Blogilistaan kannattaa suhtautua, ainakin tällä hetkellä, hieman varauksella. Osa teistä jo tietääkin Blogilistan "tilastoinnin" heittävän varsinaista häränpyllyä. Sen huomaamiseen ei hirveästi hoksottimia tarvita. Päätin kuitenkin kysyä ihan asianomaisilta itseltään, mikä siellä oikein mättää. Blogilista on kuitenkin Sanoman omistama ja ajattelin heillä olevan homma hallussa, kun niin paljon muutakin siellä on saatu aikaiseksi. Vastauksesta tuonnempana.


Mikä siellä siis oikein on vikana? Tässä hassut luvut ja listat pähkinänkuoressa, jos et ole niitä itse vielä huomannut. Blogilistallahan on nuo kolme listaa: Kuuma lista, Top-lista ja Luetuimmat. Näiden listojen kärkikahinoissa on keikkunut iät ja ajat samat blogit (marisin aiheesta sivumennen jo täällä). Aloitetaan tuosta Luetuimmat -listasta, joka on ehkä se suurin murheenkryyni. Sitä kuvaillaan näin:
"Luetuimmat-listalla blogit on järjestetty lukijamäärän mukaiseen järjestykseen. Lukijoiksi lasketaan ne, jotka ovat siirtyneet blogiin Blogilistan kautta edellisen 7 vuorokauden aikana."
Eli listan ensimmäisenä pitäisi olla se blogi, johon on eniten siirrytty Blogilistalta viimeisen viikon aikana. No katsotaanpa. Siellähän on Xenia's Day ja nähtävästi 856 470 ihmistä on klikannut hänen blogiinsa viimeisen viikon aikana! Selevä. Ja toisena tulee Mungolife, jolla on silläkin 812 925 lukijaa viikossa. Vaikka tuohon laskettaisiinkin yksittäinen, monta kertaa viikossa Blogilistan kautta blogiin menevä kävijä aina erikseen, luku on silti absurdi. Joka viikko lähemmäs miljoona kävijää vain Blogilistalta? Nuo blogit saavat liikennettä paljon muualtakin, mikä tarkoittaisi varmasti useampaa miljoonaa käyntiä viikossa. Ja nuo lukemat ovat joka viikko lähes samat (kyllä, olen tarkkaillut). Olen huomannut tämän oman blogini kanssa. Joka viikko Blogilistalta tulevien kävijöiden määrä muka kasvaa vain muutamalla ja samalla lukemat ovat räikeässä ristiriidassa Google Analyticsini kanssa. Minun ei ole vaikea päättää, keneen luotan numeroiden kanssa. Eli Luetuimmat ei pidä ollenkaan paikkaansa.

Sitten Top-lista:
"Top-listalla blogit on järjestetty tilaajamäärän mukaiseen järjestykseen. Blogin tilaajamäärä tarkoittaa sitä, miten moni blogilistan käyttäjä on merkinnyt blogin suosikikseen."
Tilaajamäärän todenperäisyyttä en osaa epäillä. Itse asiassa se vain todistaa viikottaisen lukijamäärän hulluuden. Tuolla yli 800 000 viikkolukijan Mungolifella on päälle 4000 tilaajaa. Jos blogissa ramppaa viikottain Blogilistan kautta tuollainen lauma ihmisiä, niin luulisi aika monen heistä tilaavan ko. blogin ihan jo käytännön syistä. Mutta ei. Kävijämäärään nähden hyvin harva on päätynyt tilaamaan blogeja. Enkä yhtään ihmettele tätä - olivat luvut totta tai ei. Omien tilausten seurantaa ei ole tehty mitenkään helpoksi käyttäjälle, vaan nopeastikkos sitä päätyy tutuille listoille tai juuri päivittyneihin blogeihin. Omien suosikkien uusimpia postauksia kun saa hetken etsiä.

Ja lopuksi Kuuma lista:


"Kuumalle listalle on koottu blogeja, jotka ovat juuri nyt pinnalla. Blogin kuumuusasteeseen vaikuttavat blogin tuoreus, päivitykset, tilaajat, lukijat ja linkit. Korkeimpia astemääriä keräävät yleisöä kiinnostavat uudet blogit."
Yleisöä kiinnostavia uusia blogeja ovat nähtävästi mm. Xenia's Day, Strictly Style ja Mungolife.  Mielenkiintoista! Näyttää siis siltä, että Kuumalla listalla sijoittumiseen ei vaikuta suuresti ainakaan tuoreus (paitsi jos viisi vuotta pystyssä ollut blogi lasketaan tuoreeksi), ja jos viikottaisen lukijamäärän mittaus on päin prinkkalaa, lukijoiden vaikutus sijoitukseen on virheellinen. Päivitystahdilla voi toki olla jonkin verran merkitystä mutta listan ykköseksi näyttää pääsevän, vaikka pitäisi kevyesti yli viikon taukoja. Tilaajat voivat vaikuttaa sijoitukseen ja tietenkin linkit, ja mikäs näiden blogien linkkivoimaa kasvattaisi kuin se, että ne ovat jatkuvasti listan kärjessä ja siten alttiita esiintymään muissakin yhteyksissä, kun blogeista kirjoitellaan ja niihin linkataan. Tosi kuumaa kamaa siis.

Sitten siihen viralliseen vastaukseen. Kysäisin siis Blogistalta asiasta, kun vihdoin löysin jonkinlaisen sähköpostiosoitteen. Kysyin lyhyesti sanottuna asiallisesti (muutenhan minulla on taipumusta tähän sarkasmiin), onko Blogilista mahdollisesti ollut epäkunnossa jo hyvinkin pitkään, sillä sen antamat lukemat ovat monissa kohdin hyvin epäloogisia. Sain viikon odottelun jälkeen vastauksen, että siellä selvitetään tilastointia ja pyritään korjaamaan mahdolliset epäselvyydet. Jee, sanon minä, jos näin tehdään! Jotenkin vain pelkään, että operaatio voi olla liian iso toteutettavaksi.

Blogilistan numerot voisivat olla ihan yksi hailee mutta todella moni kuitenkin käyttää listaa sen kummemmin miettimättä. Juttelin taannoin blogien maailmaan vastikään löytäneen ystäväni kanssa, joka ihmetteli mistä muualta kuin Blogilistalta hän muka löytää luettavaa. Taisipa hän samaan hengenvetoon todeta Xenia's Dayn olevan Suomen suosituin blogi. Mutta eikös sen pitänyt olla Mungolife? Tälläisiä päätelmiä voi helposti tehdä, jos tuijottelee Blogilistan lukuja ja listoja. Mutta minä en tuijottelisi niitä sitten yhtään. Uusien blogien löytäminen ja pinnalle nousu olisi tärkeää, ja tälläisten samojen vanhojen dinosaurusten (älkää ottako henkilökohtaisesti) pönkittäminen joka välissä ei auta asiaa.

Mitä luulette, tullaanko Blogilistaa korjaamaan parempaan suuntaan? Häiritsevätkö sen virheelliset lukemat sinua yhtään?

maanantai 16. syyskuuta 2013

Lukulistan siivouspäivä

Yksi erittäin suosittu, ja minunkin blogissani päälle 300 ihmisen käyttämä bloginseurantamenetelmä, on tuo sivupalkissa keikkuva Googlen käyttäjäraati. Sinnehän tulee lisäiltyä vaikka minkälaisia mielenkiintoisia blogeja, joita ei halua kadottaa näköpiiristään. Voipi kuitenkin olla, että siellä roikkuu myös blogeja, joiden ihan mielellään toivoisit katoavan silmistäsi, ja mielessäsi on käynyt ajatus niiden poistamisesta omalta lukulistaltasi. Jos tilanne kuulostaa yhtään tutulta ja lukulistan siivous voisi olla paikallaan, kannattaa jatkaa lukemista.

Littlebigthings -blogista tuli toive tästä aiheesta ja se kiinnostaa varmasti muitakin. Olet ehkä mennyt lisäämään listallesi hetken huumassa joitakin blogeja, jotka eivät tarkemmin ajateltuna kiinnosta sinua ollenkaan. Haluat ne pois tukkimasta lukuluetteloasi. Tai sitten blogit ovat lopettaneet jo ajat sitten ja haluat ne pois listaltasi.


Oli syy mikä hyvänsä, tässä ohje miten blogit saa poistettua, kun olet ensin kirjautunut Bloggeriin sisään ja etsinyt lukuluettelon käsiisi.

  • Klikkaa Hallinnoi lukuluetteloa -ratasta lukulistan oikeasta reunasta. Saat listan kaikista blogeista, joihin olet lukijana liittynyt.
  • Jokaisen blogin kohdalta, oikeasta reunasta, löytyy Asetukset. Klikkaa poistettavan blogin asetuksia.
  • Eteesi avautuu ponnahdusikkuna, jossa sinun tulee kirjautua tunnuksillasi Googlen käyttäraatiin, jos et kirjautuneena jo ole. 
  • Kirjautumisen jälkeen ikkuna saatta kadota, mutta klikkaa uudestaan poistettavan blogin asetuksia. Eteesi avautuu taas uusi ikkuna ja olet tällä kertaa kirjautunut sisään palveluun.
  • Katso, että ikkunassa on sen blogin nimi, jonka haluat poistaa listaltasi ja klikkaa sitten Lopeta tämän sivuston lukeminen. 
  • Sinulta kysytään vielä oletko ihan tosissa ja vastattuasi myöntävästi blogi on poissa!
Saat poistettua näppärästi useampia blogeja valitsemalla yhden blogin kohdalta asetukset ja sitten vasemmasta reunasta Sivustot, joihin olet liittynyt. Näet listan kaikista seuraamistastasi blogeista ja jokaisen yhteydessä on linkki Lopeta lukeminen.

Tapahtumien kulku esimerkiksi avautuvien ikkunoiden suhteen saattaa olla erilainen eri selaimilla, mutta pääpiirteet ovat kaikille samat. 

Olen muuten aina ihmetellyt, miksi kapistus on pitänyt suomentaa käyttäjäraadiksi. Ihan kuin tämä joukkio jotenkin arvioisi kyseistä blogia, vaikka totuuden nimissä he taitavat vain lukea sitä. Englanniksi nimi on vähemmän uhkaava: Google Friend Connect. Se yhdistää ystäviä eikä pidä sisällään mitään arvostelevaa raatia. No, tämäkin voi olla pian mennyt murhe, sillä kaikki merkit viittaavat Googlen joku kaunis päivä lopettavan koko käyttäjäraadin ja tyrkyttävän sen sijaan Google plussaa senkin tilalle. Mutta siihen meidän ei tarvitse vielä varautua!

perjantai 13. syyskuuta 2013

Suhde lukijaan

Siinä se taas on. Tuttu nimimerkki on ilmestynyt ruudulle ja siirrät katseesi hitaasti kohti alapuolella odottavaa tekstiä. Ennen yksittäisten sanojen erottamista ehdit huomata tekstin olevan useamman rivin pituinen. Onko sinun pakko lukea se juuri nyt? Mitä jos vain sulkisit koneen vaivihkaa ja palaisit asiaan huomenna? Mutta ilta on jo pilalla, kun et voi olla ajattelematta sinua odottavaa viestiä ja sen mahdollista sisältöä.

Toivon todellakin, että kellään ei ole yllä olevan ylidramatisoidun esimerkin kaltaisia todellisia kokemuksia (teitä löytyy kuitenkin, tiedän!). Siinähän kuvaillaan tietyn lukijan jättämän kommentin aikaansaamia fiiliksiä. Ehkä sinultakin löytyy joku lukija tai lukijoita, joiden kommentteja et odota niin suurella innolla. Jo pelkän nimimerkin näkeminen julkaisua odottavissa kommenteissa saattaa aiheuttaa sinussa reaktion "joko taas!" tai "voi ei, apua! Mitä minä vastaan?!". Aikaisemmin puhuimmekin jo anonyymien kommenttien aiheuttamista tuntemuksista, mutta eivätpä ne nimimerkillisetkään lukijat ole yksiselitteisesti pelkkää herkkua!



Bloggarin on parasta olla vain ja ainoastaan ystävällinen lukijoilleen, jos kyseessä ei ole joku nimetön järjettömyyksien laukoja. Siinä tapauksessa on lähes poikkeuksetta oikeutettua vähän napauttaa tai rähjätä itsekin. Mutta mitä jos itse ei yhtään kestä jotain ahkerasti kommentoivaa lukijaa, jolla on ihan oma nimimerkki, johon hän on henkilöitynyt? Hän saattaa käydä vaikkapa jaarittelemassa blogissasi asioista, jotka eivät sinällään jaksa kiinnostaa sinua tuon taivaallista. Saako silloin sanoa, että pää kiinni?

Bloggari voi saada herkästi ylimielisen idiootin leiman, jos hän sanoo jotakin vähemmän diplomaattista ja kaunista lukijoilleen. Silloin hän ei ymmärrä mitä lukijat ja kommenttien jättäjät merkitsevät hänen blogillensa. Koko blogikyhäelmää  ei olisi ilman lukijajoukkoa edes olemassa - tai ei ainakaan samassa mittakaavassa. Yleisen ilmeen ja blogin imagon kannalta positiivinen suhtautuminen kaikkiin kommentin jättäneisiin olisi tärkeää, mutta kaikki eivät siihen pysty tai edes halua sitä.

Ärsyttävä vakkarilukija on saattanut joutua huonoon valoon silmissäsi monestakin syystä. Hän saattaa esimerkiksi aina olla eri mieltä kanssasi tai jaaritella sinun kommenttiboksissa omista asioistaan, ja olettaa sinun olevan ylettömän kiinnostunut niistä. Mietit ehkä pitkään kirjoittaisitko uusista Kiinassa valmistetuista kengistäsi, sillä pelkäät tutun nimimerkin "Maijun" Maailmanparantaja marmattaa -blogista tulevan ja paasaavan epäeettisestä ostoksestasi. Saarnasihan hän jo ummet ja lammet viimeisessä "Mitä söin aamupalaksi" -postauksessa hotkimasi jugurtin terveysriskeistä ja läpimädästä valmistajasta. Ehkä mietit miksi hän edes lukee blogiasi. Saatat myös hakata päätäsi seinään, kun "Yvonne" Ylhäinen yksinäisyys -blogista tulee kertomaan, kuinka serkun kaiman koira jäi melkein auton alle puoli tuntia sitten ja että hän on kolmen viikon päästä lähdössä sinne lomamatkalle, josta hän on kertonut sinulle jo viisi kertaa viikon sisällä. Niin että voisitko nyt suositella jotain bikineitä, jotka sopisivat hyvin niiden yksien läpsyttimien kanssa? Julkisestihan olisi hyvä vain hymyillä ja kiittää kommentista, mutta revitkö sinä kenties pelihoususi salaa?


Mutta eihän tuttujen nimimerkkien jättämien kommenttien aiheuttama suuremman luokan tunnereaktio ole aina negatiivinen! Aloitin vain negistelyllä, koska se vetää aina väkeä. Joistain lukijoista on voinut kehkeytyä oikeita lemppareita, joiden kommentteihin vastataan sydämin, vaikka koko kommentti sisältäisikin jotain yhtä syvällistä kuin "Ihan kiva.". Lempparilukijan asemaan on päästy ehkä jollain bloggarin mieltä oikein paljon lämmittäneellä kommentilla, pitkäaikaisella tai aktiivisella kommentoinnilla, omalla mielenkiintoisella blogilla, tai vaikka statuksella blogipiireissä.

Onko sinulle ehkä sellaisia lukijoita, joiden kommentit otat aina ilolla vastaan, ja vastaat heille lähes poikkeuksetta? Millä perusteilla lämmin suhde on syntynyt? Näitä parhaita kavereita ei ole ehkä koskaan edes tavannut, mutta heidän kanssaan on kuitenkin jokin syvä virtuaalinen yhteys. Olette samoilla aaltopituuksilla, tulette hyvin toimeen, tai muuta mukavaa. Käyt ehkä vastavuoroisesti kommentoimassa lempparilukijasi blogiin, jos hänellä sellainen on.

Lempilukijoiden kommentteihin vastatessa voi joutua puntaroimaan myös sitä, paistaako vastauksesta liika innokkuus läpi. Muut voivat tuntea olonsa sorsituksi, jos vaikuttaa siltä että bloggari jaksaa paneutua kunnolla vain tietyn sisäpiirin kommentteihin. Muille saattaa irrota lyhyt töksäytys -tai sitten ei mitään. Oletko kenties huomannut itsessäsi tälläisiä piirteitä?

No niin, odotan innolla kommenttejanne! On varmasti hyvin vaikea sanoa, että pitää erityisen paljon joistain tai inhoaa syvästi joitain lukijoitaan. On huomattavasti helpompi sanoa, että on saanut osansa idioottianonyymien kommenteista. Kommentoikaa vaikka anonyymeina, jos ette halua niiden ärsyttävien tai ihanien lukijoidenne tietävän tunteistanne!


Photo credit 1: ben.timney / Foter / CC BY-NC-ND
Photo credit 2: DaveOnFlickr / Foter / CC BY-SA

keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Kuvat vierekkäin Bloggerissa

Laitatko sinäkin postauksiisi kuvat aina allekkain? Onko mielessäsi ehkä joskus käynyt laittaa muutama kuva ihan vieretysten? Ehkä olet jo yrittänytkin sitä, sillä kuvien vierekkäin laittaminen voi tuntua helpolta hommalta: Blogger itse ehdottaa kuvaa klikatessa siirtoa oikealla, keskelle, vasemmalle, ja ties minne. Jos klikkaat yhden kuvan vasemmalle ja toisen oikealle, ja koitat raahata niitä vierekkäin, lopputuloksena luulisi olevan kaksi kuvaa vierekkäin. Mutta mutta... Ehkä oletkin jo takonut näitä nappeja ja huomannut kuvien venkoilevan miten sattuu. Ne eivät kuitenkaan ole (paitsi joskus vahingossa) menneet nätisti vierekkäin.

Kuvia saa vierekkäin vaikka tekemällä jollakin ohjelmalla hienon kollaasin, joka kyllä sekin on yksi iso kuva. Vierekkäisten kuvien lisääminen postaukseen on kuitenkin täysin mahdollista, mutta se vaatii pienen koodinpätkän. Vaikka luitkin sanan "koodi", älä pelkää, sillä tämä toimenpide on helpompi kuin mikään kuvien repiminen ja riuhtominen vieruspareiksi muilla keinoin. Sainkin jokin aika sitten toiveen aiheesta miten laittaa Bloggerissa kuvia vierekkäin, ja nyt sellaiseen kysymykseen olisi tarjolla vastausta.


Tarvitsemme siis palan HTML-koodia ja kuvat. Ensin olisi hyvä tehdä kuvista samankokoisia ja sellaisia, että ne mahtuvat sivulle vierekkäin. Ei siis mitään jättikokoisia kuvia. Minä pienensin yllä olevat kissakuvat 250x250 kokoon.

Katsotaan ensin mitä tehdään, kun käytät Bloggerin omaa kuvien latausohjelmaa. Suosittelen laittamaan kuvat postaukseen ennen kuin alat kirjoittamaan juttua muuten. Kuvien asettelu on silloin helpompaa, jos ei kauheasti ymmärrä koodien päälle. Eli Bloggerista ladattaessa lataa kuvat normaalisti ja siirry Luo -tilasta HTML -tilaan tuolta vasemmasta yläkulmasta. Lataa vaikka yksi kuva kerrallaan, jos sen on helpompaa. HTML-puolella saat eteesi kuvan koodin, esimerkiksi tässä minun toisen kissakuvani koodia:

<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiL8T22U9IQ99HqbqN8IcBPG3fS8f0DRFz-tOOtHpbAmQUg3mHi_TppXE8X4pHUIeqcNGVVZNhBNt8RIn5yvwWMfWo5nSrLNjsQKg_atwzrFVUaMACqSC8lTbzUZQ0adyyOnxr5xNbcJAk/s1600/cat1.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiL8T22U9IQ99HqbqN8IcBPG3fS8f0DRFz-tOOtHpbAmQUg3mHi_TppXE8X4pHUIeqcNGVVZNhBNt8RIn5yvwWMfWo5nSrLNjsQKg_atwzrFVUaMACqSC8lTbzUZQ0adyyOnxr5xNbcJAk/s1600/cat1.jpg" /></a></div>

Sinun kuvasi koodi on omanlaisensa, mutta kopioi siitä tuo keltainen osuus, eli alkaen <a ja loppuen </a>. Kopio tämä osa molemmista kuvista ja laita ne vaikka Notepadiin, Wordiin, tai jonnekin muistiin hetkeksi.

Siirry takaisin Luo -tilaan ja poista kuvat, tai pyyhi niiden koodit pois siellä HTML -puolella. Seuraavaksi laitat HTML puolella sivulle seuraavan koodinpätkän:

<center><table border="0" width="150"><tbody><tr><td>Kuva1</td><td>Kuva2</td></tr></tbody></table></center>


Korvaa koodissa näkyvät Kuva1 ja Kuva2 niiden kahden kuvan koodeilla, jotka olet juuri laittanut jemmaan.  Kumpikin tulee siis omaan lokeroonsa. Siirry takaisin Luo -puolelle, ja sinulla pitäisi olla kaksi kuvaa kauniisti vierekkäin!

"En käytä Bloggerin kuvanlatausohjelmaa...!"
Jos lataat kuvasi ensin jonnekkin nettiin ja sitä kautta blogiisi, valitse suoran URL:in sijasta kuvasi HTML-koodi. Esimerkiksi Photobucket tarjoaa näppärästi tätä vaihtoehtoa. Syötä tämä koodi Kuva1 ja Kuva2 kohtaan, niin homma toimii ihan samalla tavoin, kuin yllä on kuvattu. 

"Haluan ainakin kolme kuvaa vierekkäin!"
Ennen kuin joku hihkaisee tämän, niin kerrottakoon, että voit muuttaa vierekkäin laitettavien kuvien määrää lisäämällä aina uuden <td>Kuvan koodi</td> -pätkän ennen tuota lopun </tr> sulkua. Muista, että kuvien tulee olla tarpeeksi pieniä, että ne mahtuvat vierekkäin! Eli kolmen kuvan sarja olisi <td>Kuva1</td><td>Kuva2</td><td>Kuva3</td> 



Photo credit 1: DomiKetu / Foter / CC BY-NC-ND
Photo credit 2: swanky / Foter / CC BY-NC-SA

sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Postia bloggarilta

Omia blogitekstejään voi tyrkyttää muiden luettavaksi monin eri tavoin. Seuraajia ja blogin tilaajia voi kerätä mitä erilaisimmilla listoilla. Myös siellä Facebookissa, tai Twitterissä, tai vaikka Instagramissa voi tuputtaa uusimpia jorinoitaan. Ketään ei voi kuitenkaan pakottaa lukemaan löpinöitäsi, mutta kun on tarpeeksi monessa paikassa näkyvissä, yksi jos toinen päätyy postaukseesi asti. Blogisi kuitenkin kilpailee sen yhdenkin lukijan huomiosta kymmenien muiden blogien ja kaikenmaailman kissavideoiden kanssa. Mikä siis neuvoksi, kun haluat seuraajiesi todella tarttuvan juttuihisi sen sijaan, että he seuraisivat kuinka linkki postaukseesi lilluu siellä muiden linkitettyjen juttujen virrassa, ja katoaa lopulta koko ruudulta?

Tässä postauksessa esitellään eräs ässä vinkki: sähköposti. Yksi loistava keino tarjota juttujaan luettavaksi, on siis lähettää ihmisille sähköpostia. Tiedän, että sähköpostin lähettely kuulostaa todella arkipäiväiseltä ja tylsältä, joten saatat ihmetellä, mitä hienouksia se muka pitää sisällään. Sitähän se periaatteessa onkin, mutta monille alati elävän blogilistan tai Facebookin tai muun kunnollinen seuraaminen on liian hektistä. Blogisi jutut ovat voineet joutua muiden päivitysten jyräämäksi jo ennen kuin tämä hitaammanpuoleinen lukijasi on niihin ehtinyt tarttua. Tälle lukijalle voi olla suuri helpotus, että hän saa uudet juttusi suoraan sähköpostiin, ja hän voi sitten sopivalla ajalla käydä ne blogistasi lukaisemassa.


Totta kai sähköpostittelussakin on huonot puolensa. Joku saa postilaatikkoonsa niin paljon postia, että sinun viestisi jäävät lukematta. Joku löytää kyllä viestisi, mutta ei yksinkertaisesti vain avaa niitä. Jollain saattaa palaa käämit jatkuvan kirjepommituksesi kanssa, jos julkaiset useamman jutun päivässä ja lähetät jokaisen tekstisi omassa kirjeessään. Näille uhkakuville et voi paljoa mitään, mutta olisi turha olla kokeilematta pientä viestittelyä. Siitä kun on tehty niin helppoa!

Bloggerilla on oikein oma gadgettinsa, jonka voi asentaa vaikka sinne sivupalkkiin. Seuraa sähköpostitse -gadget on yhteydessä Feedburneriin, ja se lähettää tekstisi tilaajille automaattisesti. Saat siis sivupalkkiin kentän, johon tilaaja kirjoittaa oman osoitteensa, ja uusien postausten pitäisi sitämyöden kilahdella hänen postilaatikkoonsa. Kun kirjaudut Feedburneriin Bloggerin tunnuksillasi, saat tietoja tilaaajien määrästä ym. Kannattaa myös tarkistaa, että Feedburnerissa ja Seuraa sähköpostitse -gadgetissa näkyvät blogisi feedit ovat samat!

Wordpressilla on myös omat widgettinsä sähköpostiseuraamisen mahdollistamiseksi. Ilmaisversiossa asennuksen pitäisi olla lähes yhtä helppoa kuin edellä mainittu Bloggerin gadgetin asennus. Viestiä ja tilauskaavaketta pitäisi myös päästä muokkaamaan hieman enemmän haluamaansa suuntaan.

Parhaiten sähköpostitilaus sopii blogeihin, jotka postaavat harvemmin kuin kerran päivässä tai parissa. Silloin lukijan ei tarvitse aina käydä kurkkimassa onko blogiin ilmestynyt jotain uutta, ja ei haittaa, jos hän missaa uusimmat postaukset tilauslistoilla. Ja onhan siinä pieni henkilökohtaisuuden vivahde, kun bloggari lähettää postia suoraan lukijalle!

Ehkä arvasit jo aiheesta, että Pink Bubblenkin voi nyt tilata sähköpostilla. Itse en tosin käyttänyt hyväkseni tätä Bloggerin simppeliä gadgettia, sillä olen varsinainen sähköpostittaja työni puolesta. Askartelin siis hieman toisenlaisen kirjeen minulle tutulla ohjelmalla, jonka käyttöönoton ja ominaisuuksien esittely veisi kuitenkin sata kertaa enemmän aikaa ja tilaa kuin muistuttaminen Bloggerin hienosta palvelusta. Pink Bubblen uutiskirjeen lähettelen sinulle noin kerran viikossa, ja se pitää sisällään uusimmat postaukset sekä ehkä myös ne uutiset, joista nimessä jo vihjaillaan (siis silloin, kun jotain uutisoitavaa löytyy). Osoitteet pysyvät vain ja ainoastaan minulla, joten mitään spämmiä ei ole luvassa. Kannattaa kuitenkin kurkistaa myös sähköpostin roskapostikansioon, jos kirjettä ei ala kuulua. Harmillisen moni sähköposti on yli-innokas roskapostin lajittelija, jolloin tärkeätkin viestit voivat päätyä ihan väärään kansioon. Tilaamaan pääset tästä. Linkki kirjekuorineen on myös tuolla sivupalkissa.

Sähköposti on siis yksi hyvä keino seurata blogeja ja bloggarin näkökulmasta pitää yhteyttä lukijoihin, vaikkakin vain postausten lähettelyn muodossa. Tulemme lähiaikoina tutustumaan laajemmin aiheeseen "missä kaikkialla blogeja voi seurata".

perjantai 6. syyskuuta 2013

Parasta ja pahinta ikinä blogissa

Bloggaamiseen kuuluu kaikenlaista menoa: välillä se on yhtä ylämäkeä ja huipulla on ihanaa paistatella, mutta välillä se tuntuu yhdeltä inhottavalta alamäeltä, jonka lopuksi vajoaa syvään mutakuoppaan. Välillä taas painellaan tasamaalla ja mikään ei hetkauta mihinkään suuntaan. Kuulostaako tutulta?

Vaikka bloggaaminen onkin monelle mukava ja vaihtelua tuova harrastus, se pitää sisällään myös suuria onnistumisen ja ilon hetkiä, sekä sitten niitä suuria epäonnistumisen ja lähestulkoon surun hetkiä. Aina kyseessä ei ole mikään valtavan tärkeä ja merkityksellinen asia, joka aiheuttaa edellä kuvatun tunnepiikin. Se voi olla hyvinkin vähäpätöisen oloinen asia, mutta bloggarille merkityksellinen. Ja aina muut eivät edes huomaa sitä, tai sitten koko blogi oikein kirkuu suurta juhlaa tai munausta.


Blogin huippuhetki voi siis olla vaikkapa jokin postaus. Juttu voi saada paljon positiivista huomiota ja levitä netissä ties minne suuntaan, mikä voi olla bloggarille todella mieluisa käänne. Hänen bloginsa voi muuttua pysyvästi bloggarille mieluisaan suuntaan jutun tuoman julkisuuden jälkeen. Postaus voi vain levitä hetkellisesti  tai sitten se voi aiheuttaa jotain pysyvämpää jälkeä ja muuttaa maailmaa. Esimerkiksi postaus jonkin kahvilan hävyttömän huonosta kahvista voi levitä laajalle, ja lopputuloksena kahvila päätyy vaihtamaan täysin toiseen papulajikkeeseen. Mikä erävoitto ja juhlahetki bloggarille! Yksi postaus voi avata bloggarille uusia ovia, tuoda uusia lukijoita, antaa lisää varmuutta ja intoa bloggarina ym. Jokin tietty postaus voi olla blogin parasta antia bloggarille myös hyvin privaatissa mielessä: ehkä hän on niin ylpeä siitä, että sai vihdoin julkaistua jostain hänelle tärkeästä aiheesta kirjoitetun jutun. Parhautta kun ei aina voi mitata suosion määrässä. Jo parin postauksen takaisessa Postata vai eikö postata? -jutussa kävi kommenttienne myötä hyvin selväksi, että esimerkiksi jostakin aiheesta kirjoittaminen voi olla bloggarille todella iso pala ja riski, ja sitten siitä tuleekin varsinainen suksee ja ehkä koko blogin parasta antia. Lukijoilla taas ei ehkä ole ollut mitään hajua siitä, mitä tunnekuohuja postauksen teko on bloggarissa aiheuttanut.

Siinä missä yksi postaus voi olla bloggarin uran kohokohta, se voi  olla myös hänen blogihistoriansa pahin moka. Kuka tahansa voi tehdä virhearvion sen suhteen, mistä aiheesta kirjoittaa ja miten kirjoittaa. Negatiivisen huomion siivittämänä leviämään lähtenyt postaus voi aiheuttaa kokeneessakin bloggarissa paniikkia. Voipi olla hieman tahmeaa blogata entisellä innolla, jos blogista on oman postauksen myötä levinnyt oikein inhottava ja idioottimainen kuva. Jatkaminen vaatii tietynlaista paineensietokykyä ja siihen vaikuttaa myös se, aikooko seistä horjumatta oman postauksensa takana vai alkaako pahoittelemaan sen kirjoittamista - toisin sanoen myöntääkö mokanneensa vai ei.

Tähtihetkeä tai pientä blogikuolemaa ei välttämättä pysty yhdistämään juuri tiettyyn yhteen postaukseen. Se voi liittyä myös kokonaiseen aiheeseen, johon blogissa on tartuttu. Ehkä se on kokonainen suunnan muutos tai sitten aihetta sivutaan blogissa aina silloin tällöin. Esimerkiksi kampaustutoriaalivideopostausten (jestas, mikä sana!) postaamisen aloittaminen voi räjäyttää pankin, tai sitten pelkkiin mukataiteellisiin asukuvapostauksiin siirtyminen voi olla hirveä virhe.

Kirjoittamisen lisäksi myös kuva voi olla blogin suuri hetki tai viedä sen jonnekin pohjamutiin. Oikein onnistunut otos voi bloggarin lisäksi hivellä myös muiden silmiä. Ehkä kuva päätyy jonnekin "kiertoon", niin kuin edellä mainittu postaus. Esimerkiksi taannoisen A Beautiful Body -haasteen kuvia päätyi jopa lööppeihin. Jollekin tämä voi olla se paras saavutus blogiuralla tai sitten se voi olla kauheinta mitä on koskaan tapahtunut, kun yhtenä päivänä joka marketin kassajonossa voi tuijotella bloggarin kuvaa aikansa kuluksi.

Entäs sitten kommentit? Nekin voivat olla sitä parasta tai huonointa antia, eivätkä ne välttämättä ole bloggarin itsensä kirjoittamia. Todennäköisesti blogin parhaasta hetkestä vastaavan kommentin on kirjoittanut joku blogin lukija, jonka kommentti on osunut ja uponnut. Bloggari on ehkä tullut siitä niin tavattoman iloiseksi tai mietteliääksi, että hänen koko blogiuransa tiivistyy tuohon hetkeen. Kommentti voi olla kauheintakin, mitä blogissa on koskaan tapahtunut: siitä on voinut syttyä jonkinsortin sota kommenttiboksiin ja hieman muuallekin. Joku muu on voinut loukata bloggaria pahasti, tai bloggari itsekin on voinut mennä laukomaan jotakin tuhoisaa.


Huippuhetki tai aallonpohja voi olla myös teknisempää sorttia: uudistus blogin ulkoasussa voi saada aikaan noususuhdanteen, joka on parasta mitä blogille on tapahtunut. Ehkä bloggari on niin tyytyväinen omaan koodailuunsa, että sen tulos lyö laudalta kaikki muut blogin kanssa koetut ilon hetket. Tekniikka voi koitua myös blogin kohtaloksi, jos sen kanssa tulee mokailtua peruuttamattomasti tai se tekee kävijöiden lukukokemuksesta huonon, ja he hylkäävät blogin. Blogin ulkonäkö vaikuttaa myös paljon siihen, millaisen kuvan kävijät saavat blogista ennen varsinaista tutustumista. Teknisten ulkonäköseikkojen kanssa voi siis onnistua kympillä tai sitten niiden kanssa voi mennä täysin metsään.

Mitäs muuta blogin paras ja huonoin hetki voisivat pitää sisällään? No esimerkiksi siirtyminen johonkin blogiportaaliin tai muuhun kelkkaan hyppääminen voivat olla tälläisiä hetkiä. Myös jokin yhteistyö, mainonnan aloitus tai lopetus, tai vaikka koko blogitouhun aloitus tai lopetus voivat olla sitä blogin parasta tai huonointa antia. Myös lukijoiden saaminen tai jostain idioottilukijasta eroon pääseminen ovat potentiaalisia virstanpylväitä. Jokin blogin myötä sähköpostiin kilahtanut mailikin voi kuulua tähän joukkoon.

Mikä on sinun blogiurasi paras hetki? Entä se huonoin? Näitä hetkiä voi olla vaikeaa kiteyttää juuri yhteen asiaan. Esimerkiksi minun Pink Bubbleni hetket kuulostavat varmaan todella tylsiltä. Parhaita hetkiä on useita, mutta ne voisi tiivistää seuraavasti: paras hetki ovat ne kommentit, joissa on kerrottu blogistani olevan paljon hyötyä. Huonoin hetki on.... Tämä on vaikea, sillä en keksi mitään jännää. Ehkä se, että en tehnyt tätä blogia Wordpressillä, joten en ole saanut muokkailtua ulkonäköä täysin mieleni mukaan! Mutta sekin oli oikeastaan onni, sillä suuri osa teistä lukijoista on Bloggerilla, ja voin jakaa Bloggertietoutta teille. Muista nettisivuistani saisi sentään vähän mielenkiintoisempia juttuja irti: huonointa oli yhden innokkaan koodailun seurauksena savuna ilmaan kadonnut kokonainen, varmuuskopiomaton blogi (joka onneksi oli suht alkutekijöissään). Muualta poimittua parasta (ainakin naurulla mitattuna) on ollut erään sivuston maininta hieman virheellisessä yhteydessä ihan Ylellä asti.

Photo credit 1: pradeep.sawlani / Foter / CC BY-NC-ND
Photo credit 2:  Up Your Ego / Foter / CC BY-NC-SA

tiistai 3. syyskuuta 2013

Kuvien poistaminen Bloggerista - Tiesitkö jo tämän?

Nyt kun muutamat tunnetut blogit ovat tulleet tiensä päähän ja jopa kadonneet kokonaan netistä, on aiheellista paneutua seuraavaan aiheeseen: olen saanut pari toivetta liittyen kuvien poistamiseen Bloggerista ja nimenomaan kuvien poistamiseen kokonaan Bloggerista. Se ei välttämättä ole niin yksinkertaista, kuin luulet, mutta yksinkertaista kuitenkin. Taito on hyvä oppia, jos olet kiinnostunut omasta näkyvyydestäsi netissä, ja olet ladannut blogiisi kuvia Bloggerin omalla kuvienlatausominaisuudella.

Jos joku blogissasi oleva kuva alkaa nyppimään oikein pahasti ja haluat päästä siitä eroon, suuntaat erittäin todennäköisesti postaukseen, etsit kuvan käsiisi, ja klikkaat poista kuva. Kuva katoaa kyllä postauksesta, mutta se jää elämään vielä jonnekin muualle. Sama juttu tapahtuu, vaikka poistaisi koko blogisi. Kuvat ovat vielä jossain jemmassa. Ja se jossain on Picasan valokuva-albumisi tai siis nyttemmin jo Google+ -profiilisi. Tiesitkö, että sinulla on sellainen?

Kun olet silloin joskus alkanut latailemaan kuvia Bloggeriin sen oman kuvanlatausominaisuuden avulla, sinulle on samalla luotu oma albumi verkkoon. Ennen vanhaan, ja vielä paikoitellen nykyäänkin, tämä albumi oli Picasa Web Album. Nyttemmin, kun Google on alkanut tuputtamaan Google+:saa joka niemessä ja notkossa, kuvat löytyvätkin Picasan sijasta sinun Google+ -profiilisi kuvat -osasta. Jos et ole jo käyttänyt nettialbumiasi, pääset näihin käsiksi kirjautumalla Google+ -palveluun samoilla tunnuksilla millä kirjaudut Bloggeriinkin. Sieltä vasemmasta yläkulmasta saat auki valikon, josta löytyy kuvat.



Tänne on tallennettu kaikki Bloggeriin sen omalla palvelulla lataamasi kuvat. Sieltä pääset poistamaan kuvia joko yksitellen tai sitten kansio kerrallaan. Jos poistat kuvan täältä, se katoaa myös Bloggerista, mutta kun poistat kuvan Bloggerista, se jää tänne.



Omista Google+ -asetuksistasi voit asettaa kuvia, kansioita, ym. tietojasi joko yksityisiksi tai jaetuiksi. Google+:assa voit tehdä ja jakaa kaikennäköistä muutakin, mutta se ei oikein ole lähtenyt käyntiin kovin reippaasti ainakaan minun näkökulmastani katsottuna. Voimme joku toinen kerta tutkiskella sitä lähemmin, jos kiinnostusta löytyy.

Itse en ainakaan ollut kovin innoissani silloin joskus Bloggerin käyttöni alkumetreillä, kun huomasin jonkin ihmeen mutkan kautta kaikkien kuvieni olevan myös jossain muualla netin sopukoissa. Ensimmäinen ajatus minulla silloin oli ovatko kuvat kaiken kansan nähtävillä. Tämä varmasti huolettaa niitä kaikkia muitakin, joille albumien olemassaolo tulee yllätyksenä. Niiden pitäisi kuitenkin olla näkyvissä vain sinulle ennen kuin päätät niitä itse jakaa muillekin, joten no worries!

sunnuntai 1. syyskuuta 2013

Blogikuukausi: elokuun elostelut

Uusi kuu ja uudet kujeet käynnistyvät nyt, mutta sitä ennen on hyvä suunnata katse hetkeksi menneisyyteen. Elokuussa nimittäin mentiin tuhatta ja sataa. Ehkä ehdimme levätä alku- ja keskikesällä niin hyvin, että kaikilla riitti virtaa elokuussa tehdä vaikka mitä liikkeitä blogirintamalla. Virkistetäämpä hieman syksyn sumentamaa muistiamme:



Kuukauden muuttopuuhat
Olen jo aikoja sitten pudonnut kärryiltä sen suhteen, mikä blogi nyt siirtyi mistä mihinkin ja miksi. Elokuussa annettiin häkellyttävän paljon muuttoilmoituksia, joista osa on jo toteutunut ja osaa vielä odotellaan. Indiedaysiltä lähti lauma lähes elintärkeitä blogeja, jotka avasivat uuden Re:fashion -portaalin, (jonka pitäisi toden teolla käynnistyä tänään). Tämän portaalin on tarkoitus tarjota blogirintamalla jotain uutta ja ihmeellistä, ja sitä täällä kieltämättä kipeästi kaivataan. Syyskuu ei siis näytäkään niin synkältä, kun on jotain erikoista lupailtu tapahtuvaksi. Indiedaysillä tätä joukkopaon aiheuttamaa reikää paikkailtiin nopeasti liudalla uusia blogeja, joista joidenkin kohdalla muistelin heidän jo olleen ID:llä, mutta ilmeisesti olin hakoteillä.

Sittenhän blogitaivaalle tupsahti myös My Cosmo, jonka suojissa majailee peräti viisi blogitaivaan tähteä. Ja sitten oli näitä blogien ja lehtien liittoja vaikka muille jakaa: Avec Sofié siirtyy Me Naisiin, Private Blend vierailee Oliviassa joulukuuhun asti, Char and the City meni Divaaniin, Mona's Daily Style ja Xenia's Day lyövät hynttyyt yhteen Costumen kanssa, ja ja ja.... Tarvitsen navigaattorin tai jotain.

Kuukauden sokki
Kenelle ei tullut yllätyksenä, että Cava lopetti bloginsa? Elokuun loppumetreillä tämä kovanluokan blogi vain poistui näyttämöltä. Tämän tapahtuman seurauksena monet varmasti huomasivat, kuinka tärkeäski jonkin blogin seuraaminen voi muodostua ja kuinka blogissa todellakin voidaan esitellä vain pientä pintaraapaisua elämästä, sillä kukaan ei postausten perusteella tiennyt taustalla olevista lopetussuunnitelmista. Tarvitsemmeko ehkä tukiryhmän?

Kuukauden businessnainen
Xenia's Dayn Xenia ilmoitti elokuussa avaavansa oman nettikaupan nimeltään Evechic, ja kyllähän ne avajaisetkin sitten ehtivät elokuun puolelle. Itse peräänkuulutin jo helmikuussa muotibloggareiden kauppoja, ja nyt yksi uusi vaatekauppa ainakin näki päivänvalon. Fiksu veto perustaa vaatekauppa, kun potentiaalisia ostajia löytyy jo tuhansittain ja he muutenkin kyttäävät vaatteitasi! Onnea ja menestystä yritykseen!

Kuukauden söpöilyjen aiheuttamat angstit
Parissa blogissa on elokuussa saatu perheenlisäystä. Vauvojakin saattaa olla ilmaantunut mutta minä meinaankin nyt ihania koiravauvoja. Kaikessa hellyyttävyydessään bloggareiden koirahankinnat aiheuttavat yllättävän paljon älämölöä: väärä rotu, huono luonne, bloggari ei tiedä mitään mistään ja harrastaa lähinnä eläinrääkkäystä, blogissa on nykyään pelkkiä koirakuvia ja kertomuksia rekun viime aikojen inahduksista. Lisään siis koiran listalleni aiheista, joista ei kannata kirjoittaa, koska koirajutut aiheuttavat monissa pakonomaista pätemisen tarvetta. Onneksi jotkut osaavat myös lässyttää asiaankuuluvasti.

Kuukauden ikäkriisi
Käsi ylös kuinka moni tunsi itsensä ikälopuksi, kun seuraamasi blogin sankaritar totesi "koulun alkaneen taas"? Samaistumisen tunne ja sielunsiskous bloggarin kanssa murenivat hetkessä tuhansiksi sirpaleiksi, kun tajusit typykän käyvän vasta lukiota (no toivottavasti kukaan ei oikeasti järkyttynyt näin paljoa). Välillä ikä ei ole ollenkaan esillä tai esteenä, mutta toisina hetkinä huomaa, kuinka eri ikäisiä ihmisiä blogit voivat yhdistää. Ja sehän on vain hieno juttu! Hetkellisen kriiseilyn seurauksena minä ainakin tajusin iloita siitä, että koulu on selätetty, mutta sitten taas kriiseilin siitä, että kohdallani elokuussa mikään juttu ei loppunut ja toinen alkanut; tein siis jatkuvasti vain töitä. Höh.

Nyt on elokuu paketissa ja voimme rauhallisin mielin suunnata nokkamme kohti syksyn uusia tuulia. Oikein iloista ja onnellista syyskuuta kaikille!