perjantai 13. maaliskuuta 2015

Blogi hunningolla

Bloggaaminen on yleensä hirveän mukava harrastus tai jopa työ, jossa pääsee toteuttamaan itseään. Välillä siihen kuuluu sellaisiakin hetkiä, jolloin suksi ei oikein luista ja koko touhu on tervanjuontia. Osa onnistuu pääsemään yli näistä aallonpohjista ilman, että huonot hetket näkyvät ulospäin eli ne eivät välitä postauksista mitenkään: tuttua juttua tulee ulos tasaisella tahdilla mutta bloggaria itseään ei innosta tavalliseen tapaan. Osalla kulissien pitäminen yllä ei onnistu silloin, kun bloggaaminen ei luista kiireen tai ketutuksen vuoksi. He jättävät blogin sikseen joksikin aikaa. Sitten he ehkä palaavat pahoitellen poissaoloaan ja hyvässä lykyssä katoavat hetken päästä uudestaan. Blogi jää aivan hunningolle. Kun bloggari on ollut kirjautumatta blogiinsa jonkin aikaa, kynnys kurkata mitä blogille kuuluu kasvaa koko ajan korkeammaksi. Blogia ei ole virallisesti lopetettu mutta se ei ole aktiivinenkaan. Se vain on. Ja bloggarilla on huono omatunto.

Tänään siis fokuksessa on tämä kuvailtu tilanne, jossa blogi on jätetty oman onnensa nojaan. Bloggari ei tiedä, mitä sen kanssa tulisi tehdä ja näennäisesti unohtunut blogi vaivaa häntä lähes taukoamatta. Jutun päätteeksi olisi taas mahtava kuulla vinkkejä ja kokemuksia kaikilta ja etenkin teiltä, jotka olette kokeneet jotakin vastaavaa.


Blogi voi jäädä hunningolle ajanpuutteen takia. Yhtäkkiä tulee niin paljon kaikenlaista puuhaa, että blogin päivittäminen ei onnistu. Koska blogi on monille kepeä harrastus, se ei nouse kovin korkealle to do -listalla silloin, kun lista täyttyy useista erittäin tärkeistä asioista. Moni asia ajaa siis blogin ohi kiireisinä hetkinä, mikä on täysin ymmärrettävää.

Ajanpuutteen lisäksi paussin aiheuttaja voi olla vaikkapa postausideoiden totaalinen loppuminen. Blogille ja lukijoille ei yhtäkkiä olekaan mitään annettavaa ja ihan tyhjänpäiväisyyksiä ei jaksaisi postata. Ja jos vaikka postaisikin yhden pilipali-jutun, niin mitäs sen jälkeen? Se vain lykkäisi kunnollisten aiheiden puuttumisen ongelmaa hieman eteenpäin.

Omat jutut tai niiden puute eivät ole ainoa mahdollinen blogin välttelyn aiheuttaja. Myös kommentit saattavat aiheuttaa pakoilua bloggarin osalta. Jos kommenttiboksissa on ikävä tunnelma, blogiin kirjautuminen ei välttämättä ole niin hilpeää ja kommenttien katselua yrittää vain välttää.

Blogin heitteillejättöön voi siis olla monia syitä - niin monta, kuin on bloggareita! Myös se vaihtelee, kuinka pitkä aika poissa blogista lasketaan tämmöiseksi blogin "unohtamiseksi": toisille jo pari päivää riittää, toisille se on viikkoja tai kuukausia.

Ärsytttävistä blogijutuista kertovassa postauksessa mainitsin yhdeksi omaksi inhokikseni sen, kun bloggari aloittaa postauksen pahoittelemalla poissaoloaan. Juuri sellaisen pahoittelupostauksen tekeminen voi tuntua ylitsepääsemättömältä, että jo sen takia blogiin ei viitsi palata. Tähän sanoisin, että pahoittelut voi ohittaa ihan pokkana. Sen kuin jatkaa niin kuin mitään taukoa ei koskaan olisi ollutkaan. Jos joku asiasta mainitsee, niin sitten sopii pahoitella tietenkin. Mutta periaatteessa sinulta odotetaan postauksia samaan vanhaan tapaan, eikä mitään pahoittelujaaritteluja.

Tauon aikana kertyneen kommenttivuoren ajatteleminen voi saada aikaan tunteen, että blogiin kirjautumisen sijasta olisi parasta piiloutua peiton alle. Kommenttivuori voi koostua pelkästään mitä ihannimmista kommenteista mutta tauostaan huonoa omatuntoa poteva bloggari olettaa sen sisältävän syytöksiä ja kysymyksiä kummallisesta katoamisesta. Siksi kommentteja ei millään viitsisi vilkaista. Kommenttien julkaisun vältteleminen vain pahentaa tilannetta, sillä niitä kertyy koko ajan lisää, vaikka ne eivät negatiivisia olisikaan. Jossain vaiheessa kommentointi tietenkin tyrehtyy, kun koko blogi vaikuttaa aivan kuolleelta.


Vaikka blogiin ei koskisi pitkällä tikulla hetkeen ja lukijoiden mielestä bloggari on selkeästi unohtanut koko blogin olemassaolon, blogi saattaa olla bloggarin mielessä hyvinkin paljon. Hän saattaa päivittäin miettiä, josko olisi jo paluun paikka tai että mitä ihmettä blogin kanssa tulisi tehdä. Jatkaa, lopettaa, vai kuvitella ettei sitä ole olemassakaan? Bloggaaminen ei ole enää hauskaa, vaan siitä on tullut yksi huolenaihe. Ajatukset koko touhun lopettamisesta käyvät yhä useammin mielessä. Lopettaminen ei välttämättä ole mitenkään huono ratkaisu.

Vinkkinä sellaiselle bloggarille, joka on jättänyt bloginsa hunningolle, sanoisin ainakin seuraavat sanat:

1. Älä aloita tauon jälkeen pelkillä pahoitteluilla. Kirjoita ihan reilusti täysin normaali postaus. Ole, kuin mitään taukoa ei olisi ollutkaan. Mutta vastaa, jos tauosta kysytään.
2. Mieti perusteellisesti, mikä tauon oikein sai aikaan. Nyt on hyvä aika myös miettiä, miksi bloggaa, mitä siitä saa, mitä siltä haluaa tulevaisuudessa ja listata vaikka plussat ja miinukset. Jos pidemmän ajan kokonaiskuva on synkeä, blogi kannattaa suosiolla pistää pussiin eikä kituuttaa millään tauolla.
3. Vastaavien tilanteiden välttämiseksi tee jonkinlainen aikataulu postausten suhteen. Kirjoita kerralla aiheita muistiin pidemmäksi aikaa, äläkä päästä aiheita loppumaan ennen seuraavaa mietintämyssyä.
4. Älä stressaa liikaa! Olet ehkä ainoa, jonka mielestä blogi on jäänyt hunningolle. Saattavathan jotkut lukijat olla asiasta samaa mieltä, mutta sinulle bloggarina se on kuitenkin isoin juttu. Älä siis murehdi liikaa siitä, mitä muut ehkä ajattelevat.

Vaikka itse en hihku ilosta pahoittelupostausten kohdalla, minulta löytyy ymmärrystä taukoilijoita kohtaan, ja niin kuin aina, tässä blogissa ei syytellä, vaikka kaikki ei olisi mennyt ihan blogioppikirjan mukaan. Niinpä olisi hienoa kuulla kokemuksia ja vinkkejä, miten tilanteesta selviää kunnialla.  Onko sinulle käynyt niin, että olet jättänyt blogisi oman onnensa nojaan joksikin aikaa ja sitten paluu on ollut vaikeaa? Miten selvisit siitä vai selvisitkö?

Loppukevennyksenä kerrottakoon, että keksin tälle yksin jätetylle blogille jo hienon nimenkin: zombieblogi. Mutta sitten päätin olla käyttämättä sitä postauksessa ja ehkä ihan hyvä niin!

40 kommenttia:

  1. Kaipa se on niin kaikessa yksinkertaisuudessaan, että blogata täytyy ennen kaikkea itsensä takia ja koska se on itsestään kivaa. Silloin voi pitää tauonkin ja jatkaa sitten kun siltä tuntuu. Itseäni ei pahoittelut ärsytä, pidän ihan mukavana jos bloggari käy kertomassa että nyt ei ehdi/ jaksa/ pysty, mutta palaa kun siltä tuntuu. Jos päättää lopettaa kokonaan, on ehkä ihan fiksua käydä siitä kertomassa.

    Eniten ehkä turhauttaa sellaiset väkisin ja velvollisuudentunnosta väännetyt tekstit (joihin olen itsekin sortunut) tai se, että niitä ollako vai eikö olla -postauksia tulee kuukausitolkulla ja koko ajan - bloggari kaataa kaiken angstin lukijoiden niskaan ja kerjää postausehdotuksia tai kannustuksia vähän joka postauksessa (olen törmännyt tällaiseen blogiin).

    Kaikille tulee näitä totaalistoppeja, mutta jos kirjoittaa väkisin ja velvollisuudentunnosta, se näkyy tekstistä läpi - silloin on parempi pitää reilusti taukoa.

    Sitten jos on mainostajia mietittävänä, asia on tietysti monimutkaisempi :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, väkisin väännetyt tekstit eivät ole sieltä parhaimmasta päästä ja usein se näkyykin. Pidemmän päälle sellaisten tuottaminen ajaa kyllä lukijat jonnekin muualle.

      Poista
  2. Oma blogini oli tauolla viime syksynä. Jatkuva sairastelu sai aikaan sen, että asiat piti priorisoida. Eipä sitä juuri mitään kirjoitettavaakaan olisi ollut, kun ei juuri mitään jaksanut tehdä tai missään käydä. Suunnitelmissa oli lopettaa koko blogi, mutta parin kuukauden tauon jälkeen energiat alkoivat olla taas kohdillaan ja blogin pitäminen alkoi taas tuntua kiinnostavalta.

    Tauko oli paikallaan ja se tietyllä tavalla vapautti. Aiemmin oli ajatellut, että päivitettävää pitäisi olla monta kertaa viikossa. Siihen kuitenkin harvoin pääsin ja stressasin asiaa valtavasti. Tauon jälkeen olen päivittänyt blogia silloin kun siltä tuntuu. Ellei ole sanottavaa niin sitten ei ole, väkisin en ala mitään keksiä. Myös aika on rajoittava tekijä, kun on paljon muuta menossa, tipahtaa blogi ensimmäisenä pois listalta.

    life-order.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin eli ei sen postaustahdin tarvitse olla mitenkään päätä huimaava. Monilla on vain sellainen kuva, koska monet ammattibloggarit julkaisevat päivittäin tai jopa muutaman postauksen päivässä. Ei sellaisessa vauhdissa pysy harrastelijat.

      Poista
  3. Itsellänihän on juuri tämä tilanne päällä. Postauksia syntyy tällä hetkellä noin yksi kuukaudessa.

    Olen jutellut monien ystävieni kanssa bloggaamisestasi. Suuri osa tykkää tosi paljon ja osa ei ymmärrä ollenkaan miksi haluan jakaa elämääni avoimesti vieraiden ihmisten kanssa. Alussa tällaiset kysymykset eivät haitanneet ollenkaan, mutta syksyllä jotenkin aloin itsekin ajatella, että mitä minun elämäni kaikille kuuluu. Varsinkin, kun minulla näkyy selvästi tilastoissa lukijoita, mutta vuorovaikutusta (kommentteja) on suhteessa todella vähän.

    Kynä vain putosi kädestä, Postauksia tulee enää silloin, kun minulla todella on jotain sanottavaa. Yhtään en tosin tiedä, vaikka tästä vielä aktivoituisin. Enkä kyllä ota asiasta mitään paineita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, ettet ota paineita. Se on tärkeintä! Tämmöiset pohdinnat ovat aiheellisia ja kuuluvat olennaisesti bloggaamiseen.

      Poista
    2. Siis ollaan ystävieni kanssa juteltu minun bloggaamisestani :D

      Poista
  4. Mulla kun alkuperäisen ajatuksen mukaiset postausideat lopahtivat laitoin kissankuvia ja nyt vähitellen mun blogi on muuttunut kissablogiksi

    VastaaPoista
  5. Haluun kiittää hyvästä blogista! Siun postaukset on aina tosi samastuttavia ja hyödyllisiä.

    VastaaPoista
  6. Ite oon huomannut, että postauksia ajastamalla ja etukäteen suunnittelemalla pahimmat inspiraation ja motivaation puutteet saa selvitettyä aika helposti. Luonnoksiin on helppo tehdä muutama sellainen ajaton postaus, joiden kohdalla voi vaan sitte epätoivon iskiessä painaa julkaise-nappia ja blogin kuolema on vältetty. Aika usein myös googlaan postausideoita. Varsinki englanniksi löytyy hillittömiä listauksia tyyliin "50 post ideas". Ne on aika hyödyllisiä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on ihan totta! Pari hyvänä hetkenä kirjoitettua hätävarapostausta pitäisi olla aina jemmassa.

      Poista
  7. Hei sinä ihana viisas ihminen, osaisitko kertoa miten bannerilta saa marginaalit pois? Olen siis pienentänyt koko blogin marginaaleja, mutta haluaisin kuitenkin pitää itse tekstiosiossa ne marginaalit, mutta vain bannerista saada ne kokonaan pois. Kuten tuossa blogissa:
    http://www.lillivoitto.fi/
    Osaisitko auttaa? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt en valitettavasti ymmärtänyt, mistä on kyse. Se siitä viisaudesta :D Linkki omaan blogiisi auttaisi, niin näkisin mikä on erilailla.

      Poista
    2. Okei, oli ehkä vähän huono selitys, mutta nyt yritin oikein tehdä hienon kuvan selventämään asiaa. Aukeaisiko tuosta mitä haen? Omaan blogiini pääset vielä tästä. Olen tosiaan googlaillut vaikka kuinka paljon, suomeksi ja englanniksi, mutta en vaan löydä apua. Siten ymmärrän kyllä, jos sinäkään et osaa sanoa, mutta kokeilen silti! :D

      Avun anomisen jälkeen voisin tietysti vielä kehua tätä itse postausta! Itse olen pitänyt blogia vasta muutaman kuukauden, eikä mitään suurempia pausseja ole vielä tullut. Tai oikeastaan, olen saattanut olla parikin viikkoa kirjoittamatta uutta postausta, mutta sen varalle pidänkin aina vähintään yhtä postausta luonnoksissa. Vaikka blogin pitäminen tietenkin on hauskaa, niin olen kyllä valitettavasti huomannut ottavani siitäkin helposti stressiä, jos varastossa ei ole mitään "pahan päivän varalle". Mutta tosiaan kun yksi tai useampi postaus on varastossa, niin en enää ainakaan huomaa stressaavani blogista.

      Terveisin siis ylempi Anonyymi, joka ei aiemmin jaksanut kirjautua sisään :D

      Poista
    3. Kiitos selvennyksestä! Nyt tajusin :) Juu, ei tosiaan ihan helpolla ohjetta löydy tuohon. Tutkin asiaa!

      Poista
    4. Okei, kiitos kumminkin. Ja laita ihmeessä vaikka blogiin kommenttia tai (blogista löytyvään) sähköpostiin viestiä, jos jostain tuon keksit, olisin todella kiitollinen! :)

      Poista
  8. Heihei, ei liity tähän. Mutta kohtasin yllättävään ongelmaan, blogistani on yhtäkkiä kadonnut päivämäärä otsikko enkä itse tajua mistä sen saisin takaisin? Osaisitko auttaa:)

    www.jennijanita.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oletko katsonut vielä Ulkoasu -> Blogitekstit -> Muokkaa ja sieltä, että ruksi on oikeassa päivämääräruudussa?

      Poista
  9. Heips, osaisitkohan sinä auttaa.. Mulla on lakannut toimimasta tuolla alagadgetissa olevat "etusivu" sekä "vanhempi" ja "uudempi viesti" -linkit :o Mitenköhän ne saisi takaisin toimimaan?? :D En edes tiedä miten ne on yhtäkkiä lakanneet toimimasta... Kiitos!
    http://allthelittleroyals.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No voi höh! Ovat varmaan menneet jonkin muokkauksen yhteydessä. En osaa oikein sanoa, miten ne saa toimimaan.

      Poista
  10. En ole pitänyt blogia vielä vuottakaan ja nyt niitä on minulla kolme eriaiheista, joita aika tiuhaan kirjoitan. Välillä olen turhautunut ja päättänyt, ettei tässä ole mitään järkeä, nyt saa riittää... ja jatkanut kumminkin, kun joku mukava jutunaihe onkin tullut mieleen. Olen huomannut sen, että jos jossain blogissa on normaalia pidempi tauko ja on jo monta kertaa käynyt kurkkimassa, olisiko jotain uutta tullut, eikä vain ole, niin ennenpitkää kyllästyy kurkkimiseen. Riippuu kirjoittajan tavallisesta juttutahdista myös kuinka usein käyn kurkkimassa. Yritän omissa blogeissani melko tasaiseen tahtiin pitää uutta tarjolla, ehkä joskus turhankin nopsaan, mutta väkisin en yritä juttua vääntää. Enkä toisaalta pidätellä pitkään uutta juttua. Joskus jutttu saattaa vanheta jos ei pian sitä laita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kolme eri blogia! Se on jo paljon. Hyvä, että olet jaksanut päivitellä kuitenkin. Niin eivät ne lukijat kovin montaa kertaa käy kurkkimassa, jos normaali postaustahti yhtäkkiä lopahtaa. On niin paljon muitakin blogeja, joita lueskella.

      Poista
  11. voisitko kertoa miten photobucketista poistetaan tili?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse en ole tiliä sieltä koskaan deletoinut, mutta tämän ohjeen
      löysin Photobucketin sivuilta. Näyttää menevän seitsemän päivää, ennen kuin tili tuon jälkeen poistuu.

      Poista
  12. Moikka! :) Löysin sun blogin yllättäen muutama päivä sitten ja pakko kehua, että tämä on ihan loistava! :) Oon tätä blogia selaamalla löytänyt paljon vinkkejä omaan bloggaamiseen ja blogin kehittämiseen! :) Mun mielestä pitäisi olla enemmän tällaisia blogeja, joissa ihan selkeällä suomen kielellä neuvotaan erilaisissa bloggaamiseen liittyvissä asioissa. :) Lisäsin tämän heti myös mun lukulistalle! :)

    Tuli mieleen, mihin saa heitellä ehdotuksia "kuukauden blogi" -juttuun? :) Olisi ihan mielenkiintoista osallistua tai ainakin koettaa onneani sellaisessa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kehuista! Uudet lukijat ovat aina tervetulleita. Kuukauden blogiksi voi ilmoittautua laittamalla mailia pinkbubbleblog at gmail.com Pientä esittelyä ja millaista juttua toivoisi saa laittaa myös.

      Poista
    2. Hieno homma! :) Suosittelin/"promosin" myös sun blogia mun blogin Facebook-sivuilla, koska kyllä näin hienon blogin pitää saada näkyvyyttä! ;)

      Mä voisin heitellä sulle sitten meiliä joku kaunis päivä! :)

      Poista
    3. Oi, kiitos! Laita meiliä tulemaan.

      Poista
  13. Olen blogannut Kanan elämästä vuoden ajan ja nyt tuntuu, että ideat alkavat loppua, kun on käyty kaikki vuodenajat tekemisineen ja tapahtumineen läpi. Alkuaikoina tein 3-4 postausta viikossa, nyt hyvä jos pääsen kahteen... Välillä tulee myös kyllästyminen ja ahdistuminen, kun tuntuu, että jotain pitäisi blogata, mutta idealaari on tyhjä ja muutakin tekemistä olisi.

    Olenkin miettinyt, pitäisikö blogi vähitellen haudata tai suosiolla vain hidastaa tahtia korkeintaan muutamaan postaukseen viikossa silloin, kun inspiraatio oikeasti iskee. En myöskään haluaisi toistaa itseäni ja laittaa Kanaa tekemään uudestaan kevätsiivousta tai lumitöitä. Tavallisen arjemmekin kuvaaminen tuntuisi tylsältä ajatukselta varsinkin, kun sitä pitäisi saada kuvattua jotenkin Kanan näkökulmasta.

    Alun perin ajattelinkin, että katson vuoden ajan, kuinka blogi kehittyy ja mietin sitten jatkoa uudemman kerran, riittääkö enää ideoita. Toisaalta keväällä olisi tulossa Amsterdamin reissu ja kesällä Tukholmaa, joista Kanasta saisi hyviä kuvia. Ehkä Kanasta kehittyykin pikkuhiljaa matkabloggaaja... ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihailtavan kauan olet kuitenkin keksinyt asiaa. Itse kokeilisin ehkä tahdin hidastamisella, jos mielenkiintoa vielä riittää ja joitakin juttuaiheita olisi tiedossa. Tuo aihe ja päähenkilö ovat kyllä hieman haasteelliset usein päivittyvän blogin kannalta. Ehkä jokin muu kanava, fb tai Instagram, voisivat olla kevyempiä vaihtoehtoja.

      Poista
  14. Mulle on ainakin ollu haastena se, että voin olla masentunut tosi pitkiä aikoja ja sit mun postaukset on ihan masentavia, koska ainoa asia josta mua kiinnostaa kirjoittaa on mun tunteet. Lopetin mun edellisen blogin, koska se oli vaan masentavaa itsetoistoa ja 1. kukaan ei halua lukea semmoista ja 2. en halua pitää semmoista blogia :D Toinen asia, joka laskee kans motivaatiota on se, ettei saa palautetta asiasta johon on käyttänyt paljon aikaa ja vaivaa. Onneksi äiti aina soittaa, koska ei osaa kommentoida! :D Yritän itse juuri löytää sopivaa tahtia, että blogi pysyis kivana harrastuksena, mutta olis myös toivottavasti kivaa luettavaa.

    Anyway, kiitos hyvästä postauksesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, blogin on ehkä parasta olla jonkinlainen hyvänmielen paikka tai lähde itselle. Siis vaikkei sisältö olisi mitään yltiöpositiivista, mutta lähinnä se tunne, jonka itse siitä saa. Muuten menee vaikeaksi. Ja tuo palautteettomuus ei tosiaan ole helppoa. Harva jaksaa panostaa kauaa, jos ei saa mitään vastakaikua.

      Poista
  15. Blogini on pyörinyt alusta lähtien pienten yksittäisten tapahtumien ja asioiden ympärillä otsikolla "ajatuksia juoksusta ja lapsellisesta elämästä". Pitkien taukojen, eli minun tapauksessani parin viikon breikkien jälkeen hommaan on näin ollen melko helppo tarttua. Aihealue ei rajaa mitään pois, mutta mahdollistaa lyhyet, ytimekkäät päivitykset. Katson vain ympärilleni ja eiköhän jotain kirjoitettavaa taas löydy. Vältän kuitenkin pakkopullakirjoittelua. Jos ei ole fiilistä niin sitä ei vaan ole.

    VastaaPoista
  16. Kurkkasin taas pienen tauon jälkeen blogiasi, ja minulle tämä onkin ihan ajankohtainen aihe, kun taukoa kirjoittelussa humpsahti kuukauden päivät. En kyllä kovin tiuhaan muutenkaan ole postaillut; ehkäpä kukaan tosiaan hiljaisuutta ole huomannutkaan. Huonoa omaatuntoa tuli välillä podettua, tai lähinnä harmitusta siitä, ettei vain saanut tehdyksi - aiheitakin olisi ollut. Joskus elämä vaan on niin hektistä, tai sairastellaan pitkään koko perheen voimin. Eilen juuri kirjoittelin pitkästä aikaa, yrittäen välttää tuota kliseistä taukopahoittelua :)

    Blogistasi olen saanut monenlaisia vinkkejä ja ajattelemisen aihetta. Inspiroivaa kevättä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin! Kun ei kovin usein postaa muutenkaan, niin pidempi tauko ei ole kovin vaarallinen. Toista se olisi, jos monta kertaa viikossa postaisi ja sitten tulisi kuukauden tauko.

      Poista
  17. Mielenkiintonen postaus taas kerran!

    Mulla on sellanen kysymys, että tiiätkö miten Google Analyticsissä saa näkymään kaikkia aijemmatkin tilastot? Tein tunnuksen vasta pari päivää sitten, mutta kaikki tulokset näkyy vaan sen jälkeiseltä ajalta. :/ Olisin ollut kiinnostunut näkemään blogini aijemmatkin hakusanat ja tilastot yms. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niitä saa tosiaan näkymään vasta asennushetkestä eteenpäin. Se koodi ikään kuin kerää tietoa, joten se ei pysty selvittämään aikaisempia hakuja tms.

      Poista