Lopeta se jankuttaminen

Satuin kiinnittämään huomiota erääseen ilmiöön, joka aiheutti jonkinlaisia kärsimättömiä tuntemuksia itsessäni näin blogien lukijana. Meinaan tätä ehkä teillekin tuttua juttua: 1. bloggari saa tai tekee jotain, esim. ostaa uuden laukun tai tekee jonkun reissun ja 2. hän pyhittää aiheelle muutamasta postauksesta kymmeniseen postausta. No eihän siinä mitään - paitsi silloin kun 3. hän postaa ne kaikki jutut (lähes) peräjälkeen.

Hyvä esimerkki blogissa tapahtuvasta juttujumista on juuri tuo reissussa käynti. Jumiutuminen tapahtuu yleensä kotiinpaluun jälkeen, jolloin matkaa aletaan ruotia joka vinkkelistä vaikka jo sieltä reissusta on tullut reaaliaikaista päivitystä. Oman lomailunsa fiilistelyn lisäksi bloggari tekee yleensä vielä kattavan infopaketin kaikille matkakohteeseen suuntaaville tai siitä edes haaveileville. Käydään läpi omissa jutuissaan ostospaikat, nähtävyydet, hotelli, hotellin allasalue, ravintolat ja vielä erikseen se ihana ravintola, jossa syötiin silloin vikana iltana. Matkapaketin kruunaa vielä pari ihan vaan kuvapainoitteista postausta. Jos itsellä ei ole nokka lähiaikoina kohti ko. paikkaa, yliannostuksen vaara on suuri.

Okei, reissussa ollaan yleensä vähän pidemmän aikaa ja sieltä saa varmasti inspiraatiota bloggaukseen, kun kaikkea niin ihanaa ja erikoista tapahtuu. Mutta voidaanhan sitä jumiutua johonkin muuhunkin: esimerkiksi asukuvapainoitteisesta blogista vauhtia pukeutumiseensa hakeva lukija voi olla helisemässä, jos bloggarilla on jokin uusi vaatekappale tai asuste, joka päällä hän innostuksissaan pönöttää useammassa perättäisessä kuvasarjapostauksessa.

Aina jankkaaminen ei johdu siitä, että bloggarilla olisi niin paljon sanottavaa jostain aiheesta. Välillä vaikuttaa siltä, että kaikki mahdollinen kuvamateriaalia jostain asiasta tai tapahtumasta pitää saada julkaistua. Kuvitelkaapa vaikka jotkin kekkerit, joissa bloggari on ollut. Ensin tulee tietenkin ne alustavat postaukset mutta sitten kekkerien jälkeen tulee analyysipostaukset ja kuvasaldopostaukset, joita voikin olla useampi. Koko muistikortti on saatava tyhjäksi.

Välillä bloggari itsekin huomaa, että levy on jäänyt päälle jonkin jutun suhteen. Hän saattaa aloittaa postauksensa "lupaan, että tämä on viimeinen juttu tästä X:stä" tai "olette varmaan jo ihan kyllästyneitä, mutta haluan vielä kertoa tämän jutun X:stä". Aina jankutus ei ole edes bloggarin oma valinta, vaan tietty määrä postauksia tietyssä ajassa tietystä aiheesta voi olla vaikkapa jonkin yhteistyön vaatimaa.

Tämä toistaminen on nyt eri juttu kuin se, että meikkiblogissa aina kirjoittellaan meikkiaiheisia juttuja. Tai että ruokablogissa tehdään ruokaa. Aihepiirissä pysyminen on eri asia kuin tämä yhteen osa-alueeseen pidemmäksi aikaa jumiutuminen. Esimerkki jumista ruokablogissa olisi vaikkapa yhden ja saman kakun fiilistely kolmessa eri postauksessa: yhdessä jutussa kuvat edestä ja takaa, toisessa ohjeet kuvineen, ja kolmannessa sitä vielä syödään ahnaasti ja samalla kerrataan kaikki mahdollinen ja mahdoton, mitä on jo sanottu ja halutaan vielä sanoa. Ehkä aluksi kiinnostuit kakusta ja halusit sitä maistaakin mutta kolmannen suitsutuksen kohdalla mielesi teki jo kakuttaa pahuksen kikkareella koko bloggari. Tekisi välillä vaikka pizzan!

Erityisesti sellaisissa kaikkiruokaisemmissa blogeissa, joissa aiheskaala on laaja, yhteen asiaan jumiutuminen pistää silmään. Muutaman jutun jaksaa lukea sellaisestakin aiheesta, josta itse ei ihan niin kiinnostunut olisikaan. Mutta jo viidettä vietäessä sitä alkaa etsiä parempaa luettavaa jostain muualta.

Ihan kakkukuvaelman kaltaisissa aggressiivisissa tunnelmissa en itse ole blogeja lukenut. Olen huomannut toiston jo feedissä, eli en ole edes siirtynyt blogiin asti lukemaan uusimpia juttuja. Naamani ei ole siis vääntelehtinyt yhtä pahasti kuin kuvituksena käyttämäni "taas se postaa samasta asiasta" -kuvasarja demonstroi. Lähinnä minua on ihmettyttänyt ja huvittanut se, miten yhdestä aiheesta voi keksiä niin monta eri juttua! No, taitohan tämäkin on ja olisin varmasti innoissani, jos joku bloggari jymähtäisi postauksineen johonkin minua tavattomasti kiinnostavaan aiheeseen.

Olenhan minäkin tehnyt useampaa postausta yhdestä aiheesta mutta usein ne ovat olleet ohjeita, jolloin jatko-osan julkaisematta jättäminen olisi silkkaa lukijoiden kiusaamista ja teknisten kriisien aiheuttamista. Vältän myös samasta aiheesta kertovien juttujen julkaisua peräkkäin - etenkin, kun en niin tiuhaan tahtiin postaa.

Oletko sinä törmännyt samaan ilmiöön tai jäänyt ehkä itse jankkamaan jostain asiasta blogiisi, vaikka periaatteessa voisit jo kirjoittaa jostain muusta? Vai rakastatko useamman postauksen syväanalyysejä jostain pikkujutusta?