Blogin hieno ja huono hetki

Koska vuosi lähenee loppua, on hyvä aika vähän katsella taaksepäin omaan blogihistoriaan. Sieltä saattaa löytyä sellaisia hetkiä, joista on mahdottoman ylpeä, ja myös niitä sellaisia tapahtumia, joita ei mielellään myöntäisi tapahtuneen. Ilman vuoden loppumiseen liittyvää aasinsiltaa tämä on ajankohtainen aihe, sillä bloggareita kiinnostaa aivan varmasti toisten bloggareiden menestystarinat ja mokat, jotta niitä voisi itse tarvittaessa simuloida tai vältellä.

Siksipä olisi mielenkiintoista, jos jakaisit blogiurasi kohokohdan ja myös sen aallonpohjan. Nyt ei tarvitse maalata isolla pensselillä, vaan olisi mukava kuulla ihan yksityiskohtaista informaatiota. Älä jumiudu mietinnöissäsi tähän vuoteen, vaan voit heittää peliin nippelitietoa myös ihan sieltä blogisi muinaishistorian puolelta, mihin se ikinä sijoittuukaan. Asioiden ei tarvitse olla suuria, mahtavia ja draamaattisia, vaan joskus hyvinkin arkipäiväisen oloiset asiat ovat niitä parhaita tai huonoimpia. Pointtina on, että muut kanssabloggarit voivat ottaa onkeensa sinun kokemuksistasi. Jos pelkäät, että joku pääsee matkimaan sinua, jos paljastelet liikaa, niin älä sitten paljastele. Mutta tuskinpa se on sinulta kauheasti pois, jos jaat viisauttasi myös muille.

Mitä sellaista olet tehnyt blogillesi, mikä on on ollut tosi, tosi, tosi hyvä juttu? Oletko sen myötä saanut paljon ihania uusia lukijoita, uuden suunnan blogillesi, uutta energiaa bloggaamiseen, hetken kuuluisuutta joissakin piireissä, muutoin vain hyvää mieltä, tms.? Oliko kyseessä tietty postaus, joku ulkoasuun liittyvä seikka, aikataulutus, blogin muutto, tms.? Mitä ihmettä siis oikein teit, että tämä positiivinen juttu pääsi tapahtumaan? Esimerkiksi yksi postaus jostain tietystä aiheesta on saattanut saada lukijamääräsi oikein räjähtämään käsiin. Tai jokin muutos ulkoasussa sai ihmiset viihtymään neljä kertaa pidempään blogisi parissa.

Kurkataan vielä sinne kolikon kääntöpuolellekin eli mikäs on blogiisi liittyvä pahin moka? Mitä oikein olet töppäillyt ja millaisia vaikutuksia tällä tapahtumalla oikein oli? Tapahtuman ei tarvitse olla jotain todella dramaattista settiä, vaan joskus ihan pikkuisetkin jutut saattavat aiheuttaa epätoivottavia tuloksia. Esimerkiksi parin viikon yllättävä postaustauko on saattanut karkottaa lähes kaikki lukijasi pois blogisi kimpusta. Tai hieman liian tulisieluinen vastaus jollekin kommentoijalle on saattanut aiheuttaa ikävää tunnelmaa ainakin kommenttiboksin puolelle. Mitä siis toivoisit tekemättömäksi tai tekisit ainakin toisin?

Luonnollisesti jaan seuraavaksi omat hienot ja vähemmän hienot blogihetkeni.

Aloitetaan siitä positiivisesta jutusta, joka tapahtui melko äskettäin. Keksin aloittaa "blogin ulkoasun muokkaaminen" -juttusarjan, joka osoittautui hyvinkin suosituksi tapaukseksi. Suosiota suurempi positiivinen juttu oli se, että sarjan myötä olen päässyt vähemmällä sähköpostittelulla. Katsokaas, usein minusta tuntui, että kirjoitan enemmän sähköpostia, kuin blogia. Saan paljon kysymyksiä ja haluan vastata kaikille parhaani mukaan mutta aikaahan se vie. Tämän juttusarjan myötä olen päässyt vastaamaan kysyjille ja samalla saanut kirjoitettua juttuja blogiin! Nykyään vastaan melkein kaikille teknisten juttujen kysyjille, että odota hetki, niin teen jutun tästä aiheesta.

Vinkkini sinulle on siis se, että jos saat paljon kysymyksiä kommenteissa tai sähköpostilla, vastaa niihin blogipostausten muodossa! Tämä tietenkin vaatii sen, että vastaukset eivät ole ei/juu -tyyppisiä ja kysymykset sekä vastaukset sietävät päivänvalon, eli ne eivät ole hyvin henkilökohtaisia.

Ja sitten se juttu, jonka olisin voinut jättää tekemättä. Mielestäni olisin voinut jättää kirjoittamatta ainakin jutun Vauva-lehden keskustelupalstasta. Juttu on yksi luetuimmista blogin postauksista (nyt toiseksi luetuin) ja näkisin sen tilalla mielelläni jotain muuta. Syy on se, että ilmeisesti monet postauksen kautta blogiini tulevat etsivät oikeita juoruja ja keskustelua a la vauvapalsta. Siitä kertoo myös hakusanat, joilla blogiin tullaan.  Eli moni blogiin tupsahtava luulee ehkä laskeutuneensa mehukkaaseen juorublogiin, millaista kuvaa en todellakaan haluaisi antaa.

Vinkkinä sanoisin, että mieti tarkasti millaisen kuvan haluat blogistasi antaa. Joskus yllättävistä jutuista voi tulla niitä suosituimpia ja blogisi saatetaan muistaa juuri sen yhden, ei niin imartelevan jutun takia.

Sinun vuorosi!

Blogin ulkoasun muokkaaminen: widgetin otsikon koon muuttaminen

Blogin ulkoasussa muokataan tällä kertaa widgettien tai gadgettien otsikoita ja tarkemmin ottaen otsikoiden (tai nimien) kokoa. Hajurakoahan widgettien välille ollaan jo askarreltu täällä ja nyt olisi tarkoituksena saada niiden otsikoille kokoa, jotta vähän likinäköisempikin lukija ne saa sieltä tihrustettua. No ei laisinkaan - voit tällä ohjeella myös pienentää otsikoita. Tämähän käy vallan hurjaksi kikkailuksi!

Ohjehan on siis Bloggerille tavalliseen tapaan. Tällä ohjeella muutat kaikkien widgettien otsikoita kollektiivisesti. Et siis pääse pienentämään yhtä ja suurentamaan toista (ja ehkä ei kannatakaan sellaisesta haaveilla). As always, suosittelen ottamaan varmuuskopion, jos blogisi yllättäen alkaisikin temppuilemaan pienen koodailun johdosta. 

Widgettien otsikot pienemmiksi tai suuremmiksi

Toimi näin:

1. Surffaa Malli -> Mukauta -> Lisäasetukset -> Lisää CSS 

2. Lisää CSS-boksiin kaikkien siellä jo mahdollisesti olevien litanioiden perään omalle rivilleen seuraavanlainen koodi:

.sidebar h2 {
font-size: 20px;
}

3. Muuta luku 20 haluamaksesi. Katso samalla esikatselusta, mikä koko miellyttää sinua eniten.

4. Tallenna ja olet valmis!

Luvassa on muutakin gadgettien otsikoiden näpertelyä mutta otetaan nyt yksi asia kerrallaan ettei mene puurot ja vellit sekaisin. Toivottu on ainakin widgettien fontin muuttamista!

Blogikalenterin voittaja ja lohdutuspalkinto

Blogikalenterin arvonta on suoritettu! Leikkaa-liimaa-askartele -hetken jälkeen voittajaksi valikoitui nimimerkillä Minna kommentoinut onnekas lukija! Minna saa postia Ihana blogilta.

Jotta meillä muilla ei menisi suru puseroon, kun onnetar ei meitä suosinut tällä kertaa, saamme kaikki lohdutuspalkinnon! Ihana blogi lupasi meille alennuskoodin, jolla saa -50 % alennuksen kaikesta. Jos ihastuit kalenteriin, niin nyt sille jää koodin kanssa hintaa vaivaiset 2,60 €. Saat ladattua kalenterin heti, kun olet ostoksesi tehnyt. Se on siis heti sinun.

Koodi on voimassa 10.-14.12.2014 ja se on siis voimassa Etsyssä Ihana blogi -kaupassa* ja se käy koko valikoimaan.

Koodisi: BUBBLE50

Ihana blogista kerrottiin myös, että tarjontaan olisi tulossa lisäsivuja tähän kalenteriin. Niitä voi sitten mielensä mukaan tilata edullisesti. Samoin muuta bloggareille suunnattua muistiinpanovälinettä on luvassa. Kuulostaa oikein hyvältä!

Kuukauden blogi joulukuu 2014: Love Me Two Times

Kuukauden blogina joulukuussa meille esittäytyy Love Me Two Times, jota kirjoittaa ihastuttava Emma. Tälläkin kertaa etenemme jutussa niin, että ensin hieman haastatellaan bloggaria ja sitten sanotaan muutama kannustava ja kehittävä sana blogista. Te olette tietenkin tervetulleita kommentoimaan sen lisäksi, että tutustutte blogiin.

1. Esittelisitkö itsesi ja blogisi, kiitos!
Olen Emma, 22-vuotias tyttönen. Teen töistä vaatteiden parissa ja opiskelen tällä hetkellä personal traineriksi. Kirjoitan blogia intohimoistani, muodista, kauneudesta ja hyvinvoinnista. Eli varmaankin tähän ympäripyöreään lifestyle-kategoriaan sen voisi sijoittaa. Blogini on vielä suhteellisen tuore tapaus, mutta siitä on jo lyhyessä ajassa tullut hyvin tärkeä ja mieluinen harrastus minulle.

2. Aloitit blogisi vasta syyskuun alussa ja kerroit miettineesi jo pari vuotta blogin aloittamista. Miten bloggaaminen on lähtenyt käyntiin ja onko se ollut sellaista, mitä kuvittelit? Mikä on ollut vaikeinta ja mikä taas helppoa?
Bloggaaminen on lähtenyt käyntiin hyvin, pääasiassa se on vastannut odotuksia. Eniten on ehkä yllättänyt se, että oma kehittymisen halu on niin suuri. Halu saada parempia kuvia, mielenkiintoisempia tekstejä ja kaiken kaikkiaan parempi blogi. Välillä otan asiasta liikaa paineita, vaikka pitäisi ajatella, että pikkuhiljaa tässä opitaan lisää kokoajan. Yllätyin myös siitä, kuinka iloiseksi ja innostuneeksi voikaan uudesta lukijasta tai kommentista tulla. Vaikeaa on välillä aiheiden keksiminen, jos viikko on mennyt vain töiden parissa. Olen kuitenkin ottanut sen linjan, että väkisin en kirjoita, jos mitään aihetta en keksi. Helppoa on ollut kirjoittaminen ja "oman äänen" löytäminen, se tuli jotenkin aivan luonnostaan.

3. Oletko löytänyt jo jonkinlaisen linjan vai kokeiletko kirjoittaa vähän kaikesta sinua kiinnostavasta? Miten oma linja löytyi, jos sellainen jo on?
Blogini on vielä hieman sillisalaatti, mutta se ei minua kauheasti häiritse. En sitten tiedä lukijoista? Haluan kirjoittaa sekä syvällisempiä, että pinnallisempia juttuja. Tuntuu, että jollakin tavalla linja on löytynyt, mutta varmaan ajan mittaan se hioutuu vielä lisää.

4. Oletko jo perehtynyt lukijoihisi ja mitä he merkitsevät sinulle? 
Minulla ei ole vielä paljoa rekisteröityneitä lukijoita, mutta satunnaisia ihan mukavasti. Mutta ne vähätkin merkitsevät paljon! Parasta bloggaamisessa on juuri se vuorovaikutus lukijoiden kanssa, sitä haluaisin paljon lisää. Arvostan suuresti jokaista kommenttia ja usein jäänkin kaipailemaan mielipiteitä jostain kirjoittamastani aiheesta. Toivoisin, että se asia lisääntyisi.

5. Millaisia tavoitteita sinulla on bloggaamisen ja blogisi suhteen tulevaisuudessa?
Haluan ehdottomasti jatkaa blogin pitämistä vielä pitkään ja kehittyä siinä. Olisi ihanaa saada paljon uusia vakkari-lukijoita, käydä heidän kanssaan keskusteluja ja saada juurikin se vuorovaikutus pelaamaan. Toivon, että saisin kehitettyä blogiani niin, että se toisi mahdollisimman monille inspiraatiota, ideoita ja herättäisi ajatuksia.

6. Lopuksi saat houkutella tämän haastattelun lukijat blogiisi omin sanoin eli: miksi blogiasi kannattaa lukea?
Blogiani kannattaa lukea, jos muoti, kauneus, kosmetiikka ja hyvinvointi kiinnostaa. Luvassa on paljon pohdiskelua elämästä ja ilmiöistä pinnallisemman hömpän lisäksi. Blogini sisältää asukuvia, vinkkejä hyviin elämäntapoihin, sekä kurkistuksen minun arkeeni. Toivotan kaikki lukijat lämpimästi tervetulleeksi blogini pariin! :)

***

Emman blogia lukiessa päälimmäinen ajatukseni on se, että blogihan on varsin... ihastuttava! Ihan alun postauksessa oleva kuvaus blogin sisällöstä, jossa mainitaan mm. sekä "syvällinen että pinnallinen  hömpötys", ei ehkä nostanut odotuksiani korkealle. Tuota fraasia käytetään niin paljon sellaisten blogien yhteydessä, joissa on mitä lie hömpötystä milloin sattuu. Mutta Love Me Two Times yllätti oikein positiivisesti.

Emman kannattaa tosissaan hyödyntää postausten teossa tietojansa ja taitojansa kosmetiikka-alalta sekä tietenkin personal trainer -koulutuksessa opittuja asioita. Niistä voi ammentaa vaikka kuinka paljon postauksia. Kannattaa tosiaan pitäytyä yksi aihe per postaus -linjalla. Eli kun kyseessä on meikkitutoriaali niin kyseessä on meikkitutoriaali, eikä mikään muu sekametelisoppa. Se olikin jo halussa! Näin yksittäiset hyvät postaukset voivat lähteä helpommin leviämään ja lukijat huomaavat selkeämmin blogisi arvon heille: helmet eivät huku hömpötyksen joukkoon. 

Kuvat ovat hyvälaatuisia ja niitä on sopivasti tekstin määrään nähden. Tähän blogiin sopii isot kuvat, joten niihin kannattaa satsata. Jos kiinnostusta löytyy, kokeilisin ehkä tulevaisuudessa jopa videon tekemistä esimerkiksi jostain meikkitutoriaalista.

Suosittelisin kokeilemaan linkkien käyttöä esimerkiksi meikkipostauksissa. Nyt niissä oli kerrottu tarkoin mitä meikkejä oli käytetty, mikä on tietenkin hyvä. Mutta jos ja kun lukija kiinnostuu niistä, hän joutuu ottamaan meikin nimen ylös ja etsimään sen omin avuin jostain muualta. Nimiin voisi siis laittaa linkit esimerkiksi samaan tuotteeseen johonkin verkkokauppaan. Jos niitä ei suoraan tekstin joukkoon halua laittaa, ne voisi laittaa vaikkapa postauksen loppuun: "Täältä löydät Chanelin meikit" jne. Minä ainakin jäin kaipaamaan suoraa yhteyttä johonkin, mistä voisin esitellyt meikit hommata tai tutkia niitä puteleita paremmin, jos vaikka näin nätin huulipunan. Samoin esimerkiksi Feeluniquen nettikaupasta kirjoitettaessa laittaisin linkin nimen kohdalle suoraan kauppaan. Jos kiinnostusta on, niin näistä linkeistä voi aina tehdä mainoslinkit, kunhan niiden kanssa ei innostu liikaa. Mutta se on täysin omassa harkinnassa, haluaako sille linjalle lähteä.

Yhdessä postauksessa Emma pohti sitä, mihin vetää raja yksityisyyden suhteen ilman, että koko blogi vaikuttaa kiiltokuvaelämältä. Sanoisin, että blogissa on nyt oikein hyvä linja. Se ei kerro bloggarin koko elämästä, vaan se sisältää otteita sieltä täältä. Lisäksi postauksissa on muutakin sisältöä, kuin bloggarin päivän tapahtumat ja tuntemukset. Minä ainakin ymmärrän sen, että tämä bloggari kirjoittelee blogiin itseään kiinnostavista asioista, jotka ovat osa hänen elämäänsä, mutta blogi ei todellakaan edusta kaikkea, mitä bloggari käy läpi. Kaikilla ei tietenkään ole lahjoja medialukutaitoon mutta itse jatkaisin tällä linjalla.

Edelliseen kohtaan liittyy myös postaustahti, joka on ollut blogin pienen alkutaipaleen aikana hieman epätasainen alun tietokoneen laturille sattuneen onnettomuuden johdosta. Sille ei tietenkään voi mitään mutta yleisesti ottaen kannattaa pitäytyä itselleen sopivassa postausmäärässä, joka on suht sama joka kuukausi. Juttuja ei tosiaankaan tarvitse kirjoittaa koko ajan ja on todella hyvä, että Emma on päättänyt ettei väkisin ala rustailemaan blogiin sisältöä. Kun juttuja ei tule joka päivä, niihin voi panostaa enemmän ja silloin ei ole myöskään vaaraa siitä, että joku olettaisi blogin kuvaavan bloggarin koko elämää, jolloin taas kysymykset kiiltokuvaelämästä ja realismin määrästä saattavat tulla aiheellisesti pohdittaviksi.

Tosiaan, ympäripyöreässä lifestylekategoriassa mennään, mikä voi aiheuttaa haasteita sille, että blogi erottuisi joukosta. Sillä on kuitenkin oma linjansa, joten kiinnostuneita lukijoita on aivan varmasti olemassa. Avainsanana tässä on kuitenkin sinnikkyys ja tason ylläpito. Lukijoita ei ehkä tule nopeasti mutta siitä huolimatta kannattaa jatkaa samalla linjalla ja tietenkin koittaa kehittyä, kun mielenkiintoa löytyy. Ei kannata esimerkiksi alkaa postailemaan harvoin, vaikka tuntuisi ettei lukijoita tule toivotulla tavalla. Sitten niitä ei varmastikaan tule. Aktiivinen kommentointi muiden blogeissa, blogin ilmoittaminen kaikkiin listauksiin ja ehkä liity lukijaksi -gadgetin lisääminen saattaisivat auttaa näkyvyyden suhteen. Lukijoille kannattaa tarjota aktiivisesti seuraamismahdollisuuksia, koska usein jotain kautta blogin "muistiin laittaminen" saa lukijan uudestaan paikalle. Pelkkä muistikuva siitä "yhdestä kivasta blogista" ei aina riitä viemään perille.

Lukijat on otettu huomioon hyvin postauksissa ja kommenteissa heille aina vastataan. Tästä kannattaa pitää kiinni. Heiltä kannattaa myös kysyä suoraan, mitä toiveita heillä on blogin tulevien postausaiheiden suhteen, kun kerran se oli mietinnässä. Bloggerin gadgeteista löytyy mm. kysely, jolla aihealueita voi kartoittaa.  Se että bloggari arvostaa vuorovaikutusta lukijoiden kanssa, näkyy siis jo. Vuorovaikutusta tulee varmasti lisää, kun lukijamäärä kasvaa, koska yleensä aika pieni määrä lukijoista on aktiivisia kommettiboksin puolella. Vakkarilukijoita voi yrittää saada myös sillä keinolla, että vierailee itse kommentoimassa kommentoijien blogeissa, jos heillä sellaisia on. Tietenkin se kannattaa tehdä se ajatuksella eikä vain pakosta.

Kiitän Emmaa haastattelusta ja toivotan kaikille mukavia lukuhetkiä tämän blogin parissa!

Kuvat: Love Me Two Times

Voita blogikalenteri!

No nyt on tämäkin päivä koittanut! Tässäkin blogissa vihdoin ja viimein arvotaan jotakin teidän ihastuttavien lukijoiden kesken. Tämän blogin aihepiiriin sopivaa arvottavaa on vaikea löytää mutta ihme ja kyllä palkinto sopii bloggarille, kuin nenä päähän. En itse asiassa edes etsinyt sitä, vaan palkinto tuli luokseni.

Yksi onnekas teistä voittaa siis blogikalenterin!

Kalenteri löytyy Etsystä pienestä kaupasta nimeltään Ihana blogi*.

Tässä tarkempaa tietoa kalenterista ja sen käyttötarkoituksesta itse suunnittelijalta:

Ihanan blogin suomenkielisen printattavan blogikalenterin avulla voit pitää blogiin liittyvät asiat järjestyksessä ja helposti samojen kansien välissä. Voit suunnitella postauksia viikkokalenteriin, johon voit myös merkitä esimerkiksi miten olet mainostanut postausksiasi ja muita tärkeitä huomioita. Blogikalenteriin keräät myös kätevästi postausideoita, eikä ne enää unohdu mielestä.

Blogikalenteri koostuu viidestä osasta: blogin tiedot, vuoden blogisuunnitelma, viikkokalenteri, postausideat ja muistiinpanot. Blogikalenterissa on 11 sivua, joista voi tulostaa useampia kappaleita tarpeittesi mukaan (esimerkiksi viikkokalenteri-sivut).  

Blogikalenteri on inspiroiva apuväline rennompaan ja järjestelmällisempään bloggaamiseen.

Ihana blogi -kauppaa kannattaa muutenkin pitää silmällä, sillä kuulemma valikoimaan on tulossa muutakin.

Olen kirjoittanut muutamaan otteeseen blogin tekemiseen oleellisesti liittyvien rutiinien luomisesta ja esimerkiksi Facebookin aikatauluttamisesta. Lisäksi olen kehoittanut mm. keräilemään postausideoita talteen. Arvonnan palkinto liittyy oleellisesti kaikkeen tähän. Langat on helpompi pitää käsissä, kun on välineet on kunnossa!

Voit osallistua näin:
Jotta kaikilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet, osallistut kommentilla, jossa on mukana sähköpostiosoitte (ymmärrän kyllä at:teja ym. muutoksia). Jos sinulle tulee mieleen, mitä vastaavia apuvälineitä kaipaisit bloggarina, niin anna palaa samalla kertaa. Osallistumisaikaa on tiistaihin 9.12. asti. Voittaja on tiedossa jo heti seuraavana päivänä.

Tämä kilpailu on järjestetty yhdessä Ihana blogin kanssa, vaikka en tästä rahallisesti tms. hyödy muutoin kuin mahdollisesti *-merkityn linkkini kautta. 

Blogikuukausi: Marraskuun mutinat

Oi marraskuu, mihin menit? Muistelemme sinua nyt lämmöllä:

Kuukauden hillitön haaste

Jos kaipaat haastetta ja olet kovin itsekeskeisellä tuulella, minulla on sinulle idea: törmäsin marraskuussa haasteeseen, jossa pitää listata 100 totuutta itsestä. Etenkin jos tunsit piston sydämessäsi huijaripostauksen jälkeen, niin nyt sinulla on tilaisuus paikkailla imagoasi. Ota mallia vaikka SusannaKatariinalta, jonka blogista löytyy läkähdyttävän satasen sijasta 50 faktaa bloggarista.

Kuukauden lukijaluvut

Loppukuusta oli monessa blogissa Tahdon-kampanja esillä. Kovasti tahdottiin lukea etenkin MouMoun postausta aiheesta. MouMou kertoi pari päivää myöhemmin, että vaivaiset 40 000 ja rapiat päälle ihmistä oli vieraillut postauksessa. Eh, löytyykö sinulta jostain postauksesta vastaavia lukuja ja mistäköhän aiheesta olet kirjoitellut? Vai otetaanko suosiolla pari nollaa pois ja kysellään sitten uudestaan?

Kuukauden katsojaluvut

Otetaan toinen numeroleikki heti perään! Marraskuussa minulle kävi paljon hassuja sattumuksia, joiden tuloksena uskon tietokoneeni sekä Googlen osaavan tosissaan lukea ajatuksiani. Yksi niistä oli se, että samana päivänä kun löysin tieni ties mitä kautta brittibloggari numero unon Zoellan sivuille ja Youtube-kanavalle, Hesari pläjäytti saman tien eteeni uutisen saman neidon kirjailijanurasta. Aikaisemmin en ollut hänestä kuullutkaan. No mutta pointtini oli se, että mihin tämä maailma on mennyt, kun hetkessä sellaiset puolitoistamiljoonaa tyyppiä pällistelee, kun joku toinen tyyppi on käynyt kaupassa ja esittelee uudet purnukkansa videolla? Myönnän, että katsoin itsekin - epäuskoisena. Kuinka moni haluaisi nähdä, jos alan postaamaan videoita, joissa luen lakkapullon kyljestä? Anyone?

Kuukauden perheidylli

Marraskuussa aloitti uusi kivasti nimetty blogi, jossa seikkailee More to Love -blogista tuttu Peppi perheineen. Tämmöiset koko perhe bloggaa -blogit ovat selkeästi jokin suht uusi juttu, vai mitä? Kun yhdellä blogilla on monta kirjoittajaa, tyyli ei ainakaan ole ykstoikkoinen. Luetko mielelläsi koko köörin tarinoita vai aiheuttaako perhekeskeisyys jotain muita tunteita?

Kuukauden varaslähtö

Marraskuusta ei selvitty ilman, että jokunen meistä ei jaksanut pidätellä itseään vain pisti joulun pystyyn jo ihan vääränä kuukautena. Myönnätkö? Nikkaroitko ainakin blogin joulukalenteria? No onhan se vaikeaa pysyä tonttupuvun housuissa, kun kaikki kaupatkin ovat syötteneet joululahjaa ja -kalenteria jo viikkoja.


Kivat joulukuut!

Huijari & huono

Tunnetko itsesi huijariksi? Oletko jatkuvasti muita huonompi?

Nyt olet ehkä ihmeissäsi, että mitäs täällä tänään oikein kirjoitellaan (tai myydään). No, täällähän kirjoitellaan siitä, kuinka päällepäin niin ihanassa blogimaailmassa kaikki ei aina ole niin ruusuista: bloggari saattaa salaa tuntea itsensä huonoksi yksilöksi, vaikka siitä ei näkyisi ulospäin mitään merkkejä.

Bloggari voi tuntea... itsensä huijariksi!
Olen moneen otteeseen netin syövereissä pyöriessäni törmännyt ongelmaan, jota voitaisiin kutsua vaikka huijarisyndroomaksi. Se koskee julkisia immeisiä, jotka tuovat itsestään esille tietynlaista kuvaa muille etenkin jonkinsortin asiantuntijana. He kun eivät välttämättä itse usko 100 % siihen, että he tosissaan ovat sellaisia, kuin antavat muiden ymmärtää. Bloggarithan ovat juuri sellaisia ihmisiä, jotka rakentavat itselleen haluamaansa julkisuuskuvaa mutta eivät ehkä usko siihen itse(kään).

Selkeyttääkseni epäselvää kuvaustani otan itseni esimerkiksi. Jos minä kärsisin tästä huijarisyndroomasta, saattaisin tuntea ja ajatella seuraavasti: En oikeasti osaa näitä juttuja niin hyvin, kuin annan lukijoiden ymmärtää. Jos he oikeasti tuntisivat minut, niin he huomaisivat pian, että en osaa blogijuttuja yhtään heitä paremmin. Netissä on monta muuta bloggaria, jotka osaavat nämä jutut minua paremmin. En viitsi mennä minnekään bloggaritapaamisiin, koska siellä voisi paljastua asioiden todellinen luonne.

"Tässä mä olen valmiina kertomaan teille kaikille, millä koodilla blogiin saadaan kiva fontti. Toivottavasti kukaan ei huomaa, etten löydä tästä samperin laitteesta edes power-nappulaa."

Tämä oli fiktiivinen esimerkki mutta sait ehkä ajatuksesta kiinni. Esimerkiksi kynsibloggarin kohdalla juttu voisi mennä niin, että hän tuntee itsensä huonommaksi kynsitaiteilijaksi kuin kanssabloggaajansa. Hän ei halua mennä kynsibloggarimiitteihin, koska hänen keskinkertaiset taitonsa ja lakkakokoelmansa puutteellisuus saattaisivat tulla ilmi. Tai meikkibloggari ajattelee niin, että eihän hän osaisi mistään meikeistä kirjoitella ilman Googlen apua. Meikkimiitit jäävät välistä, koska mitä jos siellä aletaan tentata kauden huulipunasävyjä ja hän on vastausten laukomisen sijasta aivan huuli pyöreänä siellä. Selvä huijari! Tämmöiset ajatukset saattavat olla täysin bloggarin omaa mielikuvituksen tuotetta ja kieliä huonosta itsetunnosta.

Huijariksi itsensä tunteminen ei aina liity kuitenkaan asiantuntijuuteen. Bloggarin mieltä voi painaa myös se, miten hän on ehkä postauksillaan antanut lukijoiden ymmärtää sellaisia asioita, jotka eivät ihan pidä paikkaansa. Esimerkiksi huijariksi itsensä tunteva bloggari on saattanut esitellä blogissaan juuri nettikaupan ostoskoriin klikkailemiaan tuotteita parin sadan euron edestä mutta hän on jättänyt pois sen tosiasian, että tilaus ei koskaan lähtenyt (eli tuotteita ei ns. "kotiutettu"). Ai että, jos lukijoille selviäisi, että hän ei oikeasti omistakaan niitä takapuolta muotoilevia kalsarifarkkuja, jotka ovat nyt kaikkien jalassa! Huijaus paljastuisi!

"Tässä mä vaan hymyilen mun garderobin kanssa. Toivottavasti kukaan ei huomaa, että tää kuva ei ole mun vaatekaapista, vaan vaatekaupasta. Ja että tää tukka ei ole aito."

Bloggari voi tuntea... alemmuutta!
Hieman huonosta itsetunnosta kertoo myös alemmuudentunne, joka ei ole ihan vieras tuntemus bloggaripiireissä. Koska blogitarjontaa on lähes äärettömästi, itsensä vertailu muihin bloggareihin on lähes väistämätöntä. Herkkäsieluinen bloggari saattaa tuntea itsensä varsinaiseksi räpeltäjäksi kaksi kertaa päivässä Louboutineistaan postaavan semi-ammattilaisen rinnalla. Miksi minun blogi ei näytä tuolta? Miksi minulla ei ole noita tavaroita? Miksi minulla ei ole lukijoita?! Olen surkea tapaus!

Pään pitäminen kylmänä ja vähäisestäkin vertailusta pidättäytyminen ei ole helppoa. Huonommuuden tunnetta ei aina aiheuta edes edellä mainitut merkkibloggarit, vaan ihan toisetkin tavalliset taallajat. Jos ottaa yhtään mallia muiden blogeista, niin vertailu vaanii nurkan takana.

Aiheellisia huolia?
Olemme jo sata kertaa sivunneet tätä aihetta, että bloggari antaa tietynlaisen kuvan itsestään bloginsa kautta. Hän voi vaikuttaa kuvaan jonkin verran tekemällä valintoja julkaistavien asioiden suhteen. Loppujen lopuksi lukijat itse tekevät tarjotun materiaalin perusteella omat päätelmänsä bloggarista - ja ne päätelmät voivat sitten olla hyvinkin sellaiset, mitä bloggari on toivonutkin tai hyvinkin kieroutuneet. Bloggarilla itsellään ei ole siis lopullista päätäntävaltaa siitä, miten muut hänet näkevät.

Siispä itsensä huijariksi tai huonommaksi tunteminenkin voivat olla täysin bloggarin omia näkemyksiä eikä kukaan lukija koskaan ajattelisi niin! Tämmöiset edellä kuvatut ongelmat ovat usein siis vain bloggarin pään sisällä. Aina ei tarvitse tietää ihan kaikkea, jotta olisi hyvä jossain. Kukaan ei koskaan tule tarkistamaan, vastaako todellisuutesi täysin blogisi sisältöä. Olisi hienoa, jos itsensä lyttäämisen sijasta voisi ottaa muut bloggarit ja heidän saavutuksensa sekä tekeleensä vain positiivisen ja kannustavan inspiraation kannalta.

Tämä aihe on sen verran arka ja henkilökohtainen, että en oleta teidän kommenteissa kertovan, kuinka kärsitte tästä huijarisyndroomasta tai alemmuudentunteesta. Jotain ympäripyöreää olisi silti mukava kuulla aiheen tiimoilta!

Blogin ulkoasun muokkaaminen: kommenttiboksille uusi nimi

Taas on luvassa postaus sarjassamme blogin ulkoasun muokkaaminen. Nyt suunnataan suoraan kommenttiboksin puolelle ja tehdään siellä muutama pieni mutta kuitenkin niin suuri muutos!

Olet ehkä huomannut, että ennen kuin kommentteja on tullut tai ennen kuin ne ovat julkaistu, postauksen puolella lukee linkissä vain "Ei kommentteja". Se kuulostaa aika kurjalta eikä houkuttele muita kommentoimaan. Sitten kun jutustelu lähtee käyntiin, tämä samainen linkki näyttää kommenttien lukumäärän, mikä voi olla ihan jees juttu tai ehkä toivoisit sen näyttävän jotain muuta, jos kommentteja on yksi tai kaksi, koska silloin näkymät voivat olla taas masentavan puoleiset.

Tämän postauksen ohjeella pääset muuttamaan tuota "Ei kommentteja" -tekstiä tai kommenttien lukumääräilmoitusta haluamaksesi. Hyvä vinkki on kirjoittaa sen tilalle jotakin kommentoimaan houkuttelevaa, kuten suorasuokaisesti "Kommentoi tästä", "Kommentit" tai vaikkapa kohtelias "Ole hyvä ja kerro mielipiteesi".

"Ei kommentteja" ja "X kommenttia" -linkin tekstin muuttaminen

1. Ennen kuin lähdet tekemään yhtään mitään, ota ensiksi varmuuskopio blogistasi, sillä nyt käydään käsiksi HTML:ään.

2. Kun kopio on otettu ja hyvässä tallessa, klikkaile itsesi koodin seuraavaa kautta: Malli -> Muokkaa HTML-koodia.

3. Nyt tulee se vaikein osuus eli koodiviidakosta tulisi löytää seuraava pätkä, joka on ensimmäinen rivi etsimäämme koodia:

<b:includable id='comment_count_picker' var='post'>

Tämä kohta löytyy esimerkiksi hakutoiminnolla (Windowsissa ctrl+f) ja se vaatii koodin avaamista, eli vasemman reunan pienistä harmaista nuolista tulisi avata lisää koodia esiin. Niin kuin näkyy, koodissa kommennellaan comment count pickeriä, eli sitä kommenttien lukumäärää.

4. Kun oikea kohta on löytynyt, etsi muutama rivi alempaa samasta koodista tämmöinen kohta:

<data:post.commentLabelFull/>
:
</a>
                            

5. Muuta yllä olevaa kohtaa seuraavasti:

<!-- <data:post.commentLabelFull/>
:
--> Kommentit
</a>                 

Muuta sana "Kommentit" haluamaksesi tekstiksi. Se siis näkyy kommenttiboksin linkin kohdalla.

6. Tallenna ja ihastele lopputulosta!


Tämän tekstin muuttaminen on ihan hyvä idea, sillä miksi kaikille pitää ilmoittaa kommenttien olemattomuus tai lukumäärä?  Loogista olisi kertoa, mistä pääse itse asiaan eli jättämään sen kommentin. Ja niin kuin aikaisemmassakin ulkoasun muokkauspostauksessa totesin, olen kokeillut ohjeet omassa pikku testiblogissani mutta kaikki eivät toimi samalla tavoin kaikkien blogeissa johtuen aikaisemmin tehdyistä muutoksista, mallista, jne., joten omalla vastuulla muokkailemaan!

Tuhlaajabloggari

Aina tasaisin väliajoin blogeissa törmää keskusteluun siitä, kuinka bloggari mitä ilmeisimmin viettää holtitonta kulutusjuhlaa ja raportoi siitä surutta lukijoilleen. Uusia kaupasta kannettuja tai netistä vaivattomasti klikattuja vaatteita ja muita tykötarpeita esitellään postauksissa viikottain.

Lyhyen ajan sisällä törmäsin pariin postaukseen, joissa vastaavia tunnelmia oli nostettu esille. Bloggari on mennyt ostolakkoon tai siirtynyt tekemään ostoksensa kirpputorilla. Siitäpä tuli mieleeni, että tuleeko sinulle koskaan huono omatunto siitä, että blogisi perusteella saatat vaikuttaa maailman luonnonvaroja säälimättä tuhlaavalta himoshoppaajalta?

Uusien hankintojen esittely on oleellinen osa monien bloggausta.  Moni meistä voi varmasti myöntää, että uusien tavaroiden saaminen on mukavaa. Niistä haaveilukin on mukavaa (jos tietää, että itsellä on myös edes pieni mahdollisuus hankkia tämä uusi asia). Monet lukijat hakevat blogeista sitä kuuluisaa inspiraatiota, jota saadaan osittain bloggarin uusien hankintojen myötä. Myös blogin kirjoittaminen on ehkä helpompaa, jos julkinen jutustelu ei tunnu oikein luontevalta, sillä materiapainotteisessa blogissa saa olla aika pinnallinen eikä itsestään tarvitse hirveästi kertoa.

Bloggarille itselleen tavaravuoren kartuttaminen on myös inspiraation lähde blogin juttuja ajatellen. Jos kaikki olemassa oleva omaisuus, jota kehtaa julkisesti esitellä, on jo pistetty peliin, uudet hankinnat tarkoittavat myös uutta sisältöä blogiin. Ne eivät siis ole ainoastaan tarvehankintoja, vaan ne palvelevat myös juttuaiheina. Bloggari saattaa myös ajatella, että uusien hankintojen esittely on elintärkeää lukijoiden mielenkiinnon ylläpitämisen kannalta. Lukijat eivät kuitenkaan pidä kirjaa siitä, mikä on upouutta ja mikä vanhaa. Mutta jos heille mainitsee, että "ostin tämän", he kyllä rekisteröivät sen. Bloggari voisi hyvin esitellä koko vaatekaappinsa ja vintillekin säilötyt kerrastot ilman, että lukijat ajattelisivat "tylsää, vanha juttu". Heille se kaikki on uutta! He saisivat yhtä lailla inspiraatiota näistä vanhoista mutta uutena esitellyistä kamppeista, kuin niistä juuri kaupasta tulleistakin. Uudet hankinnat taitavat useimmiten inspiroida juuri bloggaria uusiin suorituksiin.

Joillekin omien ostosten esittely on myös avain blogista saataviin tuloihin. Lukijoille voi esitellä samaa tuotetta verkkokaupasta. Postaus varustetaan silloin tietenkin sopivilla linkeillä, jos kaupan kanssa tekee yhteistyötä. Jos samaa tuotetta ei löydy netistä, jutussa voidaan linkata jokin korvaava tuote. Ehkä jokunen lukija inspiroituu ja bloggari saa pienen komission ostostoista.

Ostospostausten suoltaminen ei ole kuitenkaan aina yhtä juhlaa. Ostoksia ei tarvitse tehdä edes mitenkään ennätyspaljon ennen kuin joku huomauttaa jatkuvasta uuden hamstraamisesta. Postaukset kun eivät aina tule ulos reaaliajassa tai edes lähellä tapahtumahetkeä, joten huonosti suunniteltu postausjärjestys saattaa vääristää todellisuutta pahastikin: pari peräkkäistä uutuuksia sisältävää postausta voivat aiheuttaa kummastusta ja kulmien kohottelua vähän vähemmän shoppailevissa ja erittäin ostoskriittisissä lukijoissa. Aina kyse ei ole mistään väärinkäsityksistä, vaan jotkut meistä ihan oikeasti ostelevat jatkuvalla syötöllä jotakin uutta.

Voi olla, että omaa ostoskäyttätymistä ei tulisi huomioitua ollenkaan ilman blogia. Vasta omien postausten myötä bloggari saattaa tajuta, kuinka paljon (tai vähän) hän oikein shoppailee. Tietenkin lukijoiden kommentit avaavat myös silmiä.

Tyhjäpäisen tuhlurin leiman saamista vältellään tekemällä vastapainoksi silloin tällöin ostoksia kirpparin puolella. Joku käy kirpputorilla hyvinkin usein. Kirppisvisiitti ei tietenkään ole aina tietoinen ja laskelmoitu tasapainoitus uutuushankintaputken perään. Kirpputorithan ovat periaatteessa kauppoja muiden joukossa, joten niissä vierailu välillä on aivan luonnollista. Kirppistely voi myös olla pakon sanelemaa, koska jatkuva uuden osto verottaa lompakkoa pahasti.

Kun bloggari ottaa kovat aseet käyttöön, hän menee kokonaan ostolakkoon. Ostolakon merkitys blogille riippuu tietenkin siitä, kuinka paljon uutukaisia on aikaisemmin esitelty postauksissa. Jos tapana on ollut pistää kaikki uusi näytille, ostolakko pakottaa bloggarin keksimään ihan uudenlaisia postausaiheita. Se voi siis merkitä blogille ihan uutta suuntaa, josta lukijat voivat olla montaa mieltä. Vaikka ostolakko on varmasti terapeuttinen, sillä voi olla blogin kannalta mielenkiintoisia seurauksia.

Oletko sinä koskaan saanut noottia siitä, että mukamas ostelet koko ajan kaikenlaista uutta - oli se sitten vaatetta, tavaroita tai palveluita? Oletko tehnyt mitään asian eteen, kuten käväissyt välillä kirpparilla tai aloittanut lakon? Esitteletkö ylipäänsä kaikki uudet hankinnat automaattisesti blogissa (esim. vaatteet)? Oletko ollut aina ihan kartalla kulutustottumustesi suhteen vai oletko blogisi myötä kiinnittänyt huomiota niihin?

Blogin ulkoasun muokkaaminen: widgettien väli pienemmäksi tai suuremmaksi

Suurin osa kysymyksistä, joita saan kommenttiboksissa tai sähköpostilla, liittyy blogin ulkoasun muokkaamiseen. Moni teistä olisi halukas tekemään pientä blogin osien viilailua: yhden kohdan suurentamista, toisen pienentämistä ja tuon siirtämistä kauemmas muista ja tämän siirtämistä millin lähemmäksi. Nämä saattavat kuulostaa mikroskooppisen pieneltä yksityiskohdilta ja yksinkertaisilta jutuilta mutta kun kerran jonkun muutoksen on saanut päähänsä, sen usein haluaakin viedä loppuun asti. Silloin voi olla hermot kireällä, jos pikkuriikkisen muutoksen tekemiseen ei löydy ohjetta sitten millään.

Ajattelin julkaista nyt ja jatkossa myös täällä blogipostausten puolella näitä ulkoasun muokkaamiseen ja viilaamiseen liittyviä juttuja, joita olen siis käynyt läpi sähköpostissa ja kommenteissa. Kommenteista muiden halukkaiden on vaikea löytää näitä ohjeita ja sähköpostejahan nyt ei lue muut kuin asianomaiset. Näissä ulkoasun muokkaaminen -tagin alla olevista postauksista löytyy siis jokin ohje, yleensä koodi, jolla saat jonkin pikkujutun muokattua blogissa. 

Aloitetaan sarja vastauksella kaikista suosituimpaan kysymykseen:

Sivupalkin gadgetit lähemmäksi toisiaan tai kauemmaksi toisistaan

Jos haluat sivupalkin gadgettien (lukijat, arkistot ym.) väliin jäävän raon suuremmaksi tai pienemmäksi, se onnistuu seuraavasti:

1. Mene Malli -> Mukauta -> Lisäasetukset -> Lisää CSS

2. Lisää kenttään seuraava koodi. Huomaa, että luku 5 muuttaa välin kokoa. Muuta luku siis haluamaksesi. Näet esikatselusta samalla, mitä mikäkin lukema saa aikaan käytännössä. 

.widget {
margin: 5px 0 0 0;
}

3. Kun olet valmis, klikkaa oikeasta yläkulmasta Käytä blogissa.

Näin helppoa se on! Ohjeet ovat onneksi lyhyitä mutta ehkä juuri sen takia en ole niitä julkaissut. Mutta nyt on niitäkin luvassa, joten toivottavasti halukkaat löytävät tarpeellisia koodeja. Näihin juttuihin liittyy kuitenkin seuraava varoitusteksti:

Ennen kuin teet mitään, ota varmuuskopio. Älä poista mitään koodia niin, että et saisi sitä enää takaisin. Eli jos leikkaat joitain osia pois blogin alkuperäisestä koodista, säilytä se koodinpala vaikka jossain tiedostossa ja tietenkin kirjaa ylös myös se kohta, jossa koodi majaili ennen leikkelyjä. Ota vaikka screenshot, jos et muuta tee. Ohjeet olen testannut ja todennut toimiviksi omassa "testiblogissani", jossa on pohjana Bloggerin Simple, niin kuin hyvin monella teistäkin on. Blogeissa on kuitenkin yksilöllisiä eroja, joten ohjeet eivät ole pomminvarmoja. Nämä erot voivat johtua mm. kaikesta siitä muusta, mitä olet blogillesi tehnyt (muut koodit, widgetit, ym.). 

Kuukauden blogi marraskuu 2014: Vivi Vinna

Marraskuun blogina haluan esitellä teille Vivi Vinnan. Pääsette tutustumaan blogiin pienen haastattelun myötä ja tietenkin itse lueskelemalla blogia. Pelkästä haastattelusta ei kuitenkaan ole kyse tällä kertaa, vaan jutun jatkeeksi on lisätty muutama minun kommenttini blogin sisällöstä ja olemuksesta. Uuden ja mielenkiintoisen blogituttavuuden löytämisen lisäksi sinullakin on siis tilaisuus antaa rakentavaa palautetta blogista.

1. Esittelisitkö itsesi ja blogisi, kiitos. 
Moi! Kirjoitan Vivi Vinna –blogia samannimisen nimimerkin takaa. Olen kotoisin Pohjois-Karjalasta ja ikää minulla on 28 vuotta. Suurimman osan vuodesta vietän Espanjan ”auringossa”. Kotikonnuille palaan säännöllisesti viimeistään silloin, kun koti-ikävä iskee.

Elämä vei sattuman kautta Espanjaan, kun tapasin poikaystäväni kymmenkunta vuotta sitten. Sillä tiellä ollaan edelleen. Etsin vielä omaa paikkaani maailmassa ja haaveilen tuhannesta ja yhdestä asiasta.

Blogi on minulle arjen pakopaikka, jossa saan jakaa itseäni kiinnostavia juttuja ajankohtaisista tai vähemmän ajankohtaisista aiheista. Sydäntäni lähellä ovat sarjakuvat, matkustelu, historia, hyvä ruoka, elokuvat ja sarjat, sekä tietenkin kirjoittaminen, jota ilman tämä blogi ei olisi koskaan nähnyt päivänvaloa.

Elän tarinoista. Kirjoitan siitä, mitä näen ja koen, pilke silmäkulmassa. Etsin elämän pieniä, suuria iloja ja kerään kokemuksia. Onpahan sitten jotain, mitä muistella vanhana kiikkustuolissa. ;)

Aloitin bloggaamisen parisen vuotta sitten. Sivun katseluja on kertynyt yli 35 000. Bloggerin kautta rekisteröityneitä lukijoita minulla on 34.

2. Mikä sai sinut aloittamaan bloggaamisen?
Halusin yksinkertaisesti kirjoittaa ja kehittyä siinä. Olen aina tuntenut kirjoittamisen olevan oma juttu, joten sitä paloa ja kirjoitusvimmaa piti päästä purkamaan muuallekin kuin pöytälaatikkoon. Joskus olin haaveillut toimittajan urasta... Blogi on minulle paikka, jossa tavallaan saan toteuttaa sitä puolta. Kun vaikkapa osallistun elokuvatapahtumiin ja näen julkisuuden henkilöitä, niin olen aina paikalla kamera, kynä ja muistilehtiö mukana.

Bloggaamisessa kiehtoi myös omien vinkkien ja kokemuksien jakaminen. Matkan varrella olen huomannut, että bloggauksen parasta antia on vuorovaikutus lukijoiden kanssa. On kiva kuulla heidän kokemuksiaan ja ajatuksiaan.

Alussa halusin kirjoittaa enemmän vaatteista ja oman tyylin etsimisestä, matkoista, elokuvista ja sarjoista sekä kolumneja. Sitten huomasin, että pystyn kirjoittamaan melkein mistä vaan! Siitä ehkä tuli sellainen sekametelisoppa, mutta ainakin olen aina kirjoittanut itseäni kiinnostavista jutuista satanolla. Jos juttua ei tule, niin ennemmin olen julkaisematta.

En mielelläni kirjoita ”tänään tein sitä ja tätä” –tyylisiä postauksia, ellei se sitten ole aasinsiltana varsinaiseen aiheeseen. Haluan jokaisen kirjoituksen sisältävän jonkin ajatuksen tai tarinan, oli se sitten pinnallinen tai syvällisempi.

3. Millaisia lukijoita sinulla on? Vaikuttaako siltä, että he ovat kiinnostuneita blogistasi juuri Espanja-vivahteen vuoksi vai ehkä myös joistain muista syistä?
En tiedä millaisia lukijoita minulla on. Kävijäliikenteen perusteella suurin osa on Suomesta, mutta sitten on myös Espanjasta, Yhdysvalloista, Italiasta, Iso-Britanniasta jne.

Ne ihanat ihmiset, jotka kommentoivat säännöllisesti, tuntuvat tutuilta, vaikkei ollakaan tavattu. Vaikka bloggaan ennen kaikkea itselleni ja omana harrastuksena, niin täytyy myöntää, että heidän ansiostaan olen jaksanut jatkaa kirjoittamista julkisesti. Iso kiitos heille!  Blogissa on tosi hyvä ilmapiiri ja olen ihan yllättynyt, etten ole koskaan saanut mitään ilkeilykommentteja.

Toivoisin, että minulla olisi myös lukijoita, jotka pitäisivät aidosti kirjoituksistani.

Blogistani on kyllä vaikea pitää, jos Espanja ei kiinnosta yhtään. Espanja on niin vahvasti siinä esillä. Se on osa minua ja elämääni. Toki olen kausittain myös Suomessa ja silloin kyllä huomaa, että kävijämäärät laskevat. Eli varmasti Espanja-vivahde vaikuttaa aika paljon, mutta toisaalta se on yksi niistä, joka erottaa blogini muista.

4. Kirjoitat myös hyvin pohdiskelevia postauksia. Mikä on mielestäsi paras postauksesi ja miksi? Millainen postaus taas on riman alitus?
Apua..! Blogikirjoituksia on kertynyt 430 kappaletta. On todella vaikea valita vain yhtä yksittäistä, parasta postausta.

Kävijämäärän perusteella ”paras” postaus on tämä kirjoitus, jota on luettu yli 1200 kertaa ja määrä vain kasvaa…

Omasta mielestä kaikkein mielenkiintoisimmat kirjoitukseni ovat espanjalaisen vaatesuunnittelijan haastattelu ja vierailu Ecce Homo-freskoa katsomassa. Joskaan noita ei voi luonnehtia pohdiskeleviksi. Olen kovin ihastunut kyseisen suunnittelijan vaatteisiin, ne ovat niin kauniita ja oli todella mielenkiintoista tavata hänet. Ecce Homo puolestaan on sellainen tarina, jota en unohda ikinä.

Jos siis pitäisi valita yksi, pohdiskeleva postaus, niin sanotaan vaikka se, kun kirjoitin ebolasta Espanjassa. Se on ajankohtainen aihe ja halusin antaa erilaisen näkökulman asiaan. Ja jottei menisi pelkästään Espanjaksi höpöttämiseksi, niin siitä esimerkkinä vaikkapa tämä postaus, jossa pohdiskelen petoasiaa.

Aina ei voi tosiaan onnistua. Minulla on useampikin postaus, jotka nyt luettuna vaikuttaa yksinkertaisesti huonoilta, hehe. Yksi esimerkki riman alituksesta on tämä kirjoitus. Sitä on luettu tosi vähän! Puolustuksekseni täytyy sanoa, että se oli Päivän piristys-nimikkeen alla, eli sitä ei tarkoitetukkaan niin vakavasti otettavaksi… ;)

Miusta tuntuu, että erityisesti alkupuolella on montakin huonoa kirjoitusta. Mitään en kuitenkaan halua poistaa, koska ne ovat osa blogihistoriaa ja ilokseni voin todeta, että kehitystä on tapahtunut.

5. Mitä blogissasi tullaan näkemään tulevaisuudessa? Onko sinulla ehkä jotain muutoksiakin mielessä? 
Aion jatkaa samalla linjalla, eli kirjoitan siitä, mikä milloinkin hyvältä tuntuu.

Toivottavasti pääsisin jatkossakin mukaan erilaisiin elokuvamaailman tapahtumiin ja näkisin julkisuuden henkilöitä. Olisi myös huippua saada tehdä haastatteluja sekä päästä kulissien taakse katsomaan elokuvan / sarjan kuvauksia. Se olisi unelmien täyttymys, vaikkakin se nyt vaikuttaa olevan mission impossible.

Juuri nyt minusta tuntuu, että minulla on todella paljon annettavaa blogilleni. Aika näyttää, mihin suuntaan se kehittyy.

Olisi kiva saada palautetta ja kehitysehdotuksia. Niin risuja kuin ruusuja, mutta kaikkein mieluiten ottaisin vastaan rakentavaa palautetta.

Tervetuloa tutustumaan blogiini! Kiitokset Susannalle haastattelusta ja arvioinnista.

***

Tässäpä minun (Susannan) "arvio" blogista:

Aiheet
Usein ulkosuomalaisten blogit pyörivät hyvin pitkälle ko. maahan liittyvien aiheiden ympärillä - olivat ne sitten kuvauksia bloggarin elämästä tässä maassa tai laajemmin paikallisista ilmiöistä. Jos bloggari sitten vaihtaa maisemaa tai muutta takaisin Suomeen, blogi kuivuu kasaan, koska kantavana teemana ollutta maassa asumista ei enää voi blogiin kuvailla. Vivi Vinnan blogi on mielenkiintoinen tapaus mm. siinä mielessä, että blogi ei ole jämähtänyt Espanjan kuvailuun, vaikka sieltä sitä usein päivitetäänkin.

Vivi Vinnan blogissa Espanja-aiheet ja kaikenlaiset muutkin aluevaltaukset sulautuvat hyvin yhteen sopivaksi sekametelisopaksi. Yleensä korostan sitä, että blogissa pitäisi olla punainen lanka, mutta tämä blogi on hyvä esimerkki siitä, että tuo lanka voi olla vaikka kuinka kiemurainen, kunhan paketti on kasassa. Mikä tekee blogista mielenkiintoista luettavaa myös sellaiselle henkilölle, jolla ei ole sen kummempaa suhdetta Espanjaan, on sen juttujen rakenne: niin kuin Vivi Vinna jo yllä kertoi, postaukset eivät ole sellaisia tänään tein sitä ja tuota -sisältöisiä, vaan vaikka niissä kerrottaisiinkin päivän kuulumiset, ne linkittyvät aina johonkin muuhunkin kokonaisuuteen. Lukija saa siis mielenkiintoisen postauspaketin luettavakseen, eikä vain bloggarin tilitystä päivänsä sisällöstä. Myös hyvin kirjoitetulla ja kirjoitusvirheettömällä tekstillä on suuri merkitys.

Myös Espanja on linkitetty onnistuneesti moniin juttuihin ilman, että jutut sopisivat vain Espanja-fanien silmille. Esimerkkinä tästä postaus e-kirjoista, joissa blogin teeman mukaisesti muistetaan myös Espanjaa ja silti aiheena on jotakin maahan liittymätöntä. Tämmöinen tyyli mahdollistaa monesta eri aiheesta kirjoittamisen eikä rajaa vain tyypillisiin espanjalaisiin aiheisiin.

Halusin vielä nostaa hyvän esimerkin sellaisesta postauksesta, jossa bloggari esittelee omaa uutta hankintaansa (kasvoharjaa) mutta tyyli ei ole ollenkaan sellainen, että "katsokaas mitä ostin!" Juttuun on ympätty myös lukijaa informoiva osio eli se kertoo kasvoharjan käytöstä yleensä.

Kuvat
Blogin kuvitus on pääosin hyvälaatuista ja kuvat ovat suuria. Kuvanlaatu on välillä kuitenkin vaihtelevaa, kun lueskelee vanhempia postauksia. Tietenkään aina ei voi onnistua ottamaan täydellisiä otoksia ja jo julkaistuja kuvia on mielestäni turha lähteä enää muokkailemaan, jos ei välttämättä koe sitä tarpeelliseksi. Esimerkiksi hyvään valaistukseen kuvissa kannattaa kiinnittää huomiota.

Tullessaan blogii uusi kävijä luo mielipiteen blogista jo muutamien sekunttien kuluessa, jolloin etenkin kuvat ja otsikot ovat tärkeässä roolissa. Bannerin kohdalla voisi miettiä, saisiko siitä jotenkin houkuttelevamman. Tällä hetkellä salamavalolla otettu avainkuva ei kerro ainakaan minulle mitään blogista. Kovin pitkiä kuvaputkia kannattaa myös vältellä, vaikka esimerkiksi matkoilla hienoista paikoista otettuja kuvia haluaakin esitellä. Mieluummin valitsee ne parhaat kuvat päältä ja julkaisee ne. Kun kuvia on paljon peräkanaa, lukeminen menee helposti skrollailuksi tai pahimmassa tapauksessa sivu ei lataudu kunnolla.

Yhden pikkuisen seikan muuttaisin vielä kuvien suhteen: poistaisin kuvista kehykset. Itse kuvissa ne eivät minua niinkään häiritse mutta jokaisen postauksen lopussa oleva allekirjoitus olisi minusta hienompi ilman kehystä. Silloin se vaikuttaisi enemmän allekirjoitukselta eikä kuvalta. Tässä juttu liittyen allekirjoitukseen ja tässä kehysten poistamiseen sekä kuvalla tehtävään allekirjoitukseen.

Mitä blogi tarjoaa?
Bloggarin esittely tuleekin jo aika pian vasemmassa reunassa. Siitä kävijät saavat jotain hajua blogin sisällöstä. Minulla tuli tämänkin blogin kohdalla mieleen seuraava idea: laittaisin bannerin alle välilehdet, joilla olisi blogia kuvaavat otsikot. Kävijä saisi siis heti silmäiltyä siitä blogin teemat, ilman että hänen täytyy kahlata läpi tagit tai alkaa lukemaan juttuja, jotta blogista saisi paremman kuvan. Ja ensimmäistä kertaa vierailevat, nopeasti päätöksiä tekevä lukija ei välttämättä edes ala lukuhommiin, vaan poistuu, kun ei heti tajunnut blogin pointteja.

Vivi Vinnan blogissa välilehtien sisällöksi sopisivat hyvin esimerkiksi bloggarin esittely (missä bloggari kertoo itsestään ja blogista), Espanja (missä olisi kaikki Espanja-artikkelit), elokuva-arvostelut (tähän tietenkin kaikki elokuva-arvostelujutut), sekä vaikka hetkiä elämästä -osaston jutut tai matkustus-tagin alla olevat jutut. Nämä katsoin siis tagien määrän perusteella eli bloggari parhaiten tietää, mitkä todellisuudessa ovat hänen bloginsa kantavat aiheet, jotka olisi hyvä heittää kävijän eteen jo heti kättelyssä. Välilehtien sisällön voi tehdä ihan linkkaamalla vain kaikki tietyn tagin alla olevat postaukset välilehden alle.

Toinen, ehkä lukijaystävällisempi vaihtoehto on tehdä jokaisesta välilehdestä ihan oikea sivu, jossa on teksti, mikä pitää sisällään linkkejä oleellisiin postauksiin. Esimerkiksi elokuva-arvostelu-välilehden alla voisi olla tästä harrastuksesta kertova selventävä juttu, jossa on linkkejä erityylisten elokuvien arvosteluun (esim. "täältä löydät kaikki kauhuelokuvia koskevat arvosteluni" ja sitten tässä olisi linkki, jonka alla ovat ko. tagilla varustetut postaukset).

Jos jotakuta kiinnostaa, niin välilehtien tekemiseen löytyy uudet ohjeet täältä. Myös vanhassa ohjeessa on ideoita sisällön suhteen, joten sitäkin kannattaa vilkuilla.

Lukijoiden aktivointia voisi kokeilla vielä huomioimalla heitä postauksissa esimerkiksi ihan kysymyksillä tai muilla huomionosoituksilla. Jos he vaikka näin innostuisivat kommunikoimaan enemmän kommenttienkin puolella.

Tässäpä minun ideoitani blogin kehittymisen ja nykytilan suhteen. Kiitän Vivi Vinnaa haastattelusta ja suosittelen teille kaikille tutustumista tähän blogiin sekä tietenkin jakamaan kehitysideoitanna!


Kuvat: Vivi Vinna

Blogikuukausi: Lokakuun livertelyt

Taas on aika kuukausikatsauksen ja nyt on vuorossa lokakuu 2014, jos et sitä vielä tiennyt!

Kuukauden kauheus

Tänäänhän on Halloween, joten ajattelin änkeä tänne jotain teemaan sopivaa, vaikka itse suhtaudun koko juhlaan hieman ristiriitaisin tuntein (tai no en edes juhli sitä). Törmäsin kuitenkin todella taidokkaasti toteutettuun Halloweenjuhlien tarjoiluun Jozellan blogissa. En tiedä onnistuisiko itseltäni noissa noutopöydissä asiointi!

Kuukauden haaste

Tämä on joku iänikuinen haaste jostain vuosien takaa mutta lokakuussa törmäsin siihen ainakin No Fashion Victims -blogissa. Kaikenlaisten täydellisyyttä hipovien kuvien ja miksei juttujenkin keskellä bloggarin elämänkaarta kuvaavat jutut saavat aina kiitosta, koska niistä paljastuu se ihminen siellä bloggarin kulissin takana. Ja vanhat kuvat nyt yleensä ovat hauskoja! Irtoaisiko sinulta 10 vuotta vanhaa kuvamateriaalia blogiin kaikkien katseltavaksi?

Kuukauden lakko

Muotiblogeissa ostellaan uutta tavaraa harva se postaus. Tai siltä se ainakin lukijasta tuntuu, jos ei ihan työkseen ala seurailemaan, onko bloggarin asun jokin osa jo vilahtanut aikaisemminkin kuvissa. Mungolifessa julistettiin lokakuussa alkaneeksi ostoslakko, jonka on tarkoitus kestää puoli vuotta. Mielenkiintoista nähdä, miten lakko vaikuttaa postausten sisältöön vai vaikuttaako se ollenkaan. Olisiko sinusta lakkoilemaan näin vai olisitko juuri se lakkorikkuri?

Kuukauden kekkerit

Indiedaysillä oli bileet, jos et huomannut. Oli bloggareiden inspiraatiopäivää ja sitten sitä iltajuhlaa, eli awardsia. Taas juhlakaluiksi oli raahattu Ruotsinmaalta pari bloggaria. Mutta ihan kuin palkinnonsaajissa olisi tällä kertaa jaksettu huomioida myös muutamia muitakin, kuin vakiopokkaajia, vai mitä? Lisäksi juhlamuoti näytti olleen oikein omaperäistä. Toiset blogeissakin näkyneet pukujuhlat olivat Elle Style Awardsit. Jotenkin on mielenkiinto ihan lopahtanut näihin (oliko sitä edes?), kun vastaavia gaaloja on vähän väliä.

Kuukauden muutot

Lokakuussakin blogit suhasivat sinne sun tänne. Fiksuin veto oli mielestäni Alexa Dagmarin ja P.S. I Love Fashionin pako MyCosmosta ihan omien osoitteiden alle. Neitien blogit näyttää niin hyviltä ainakin minun silmääni (ja saavat minut tosissaan suunnittelemaan muuttoa Wordpressiin). Suosittelen ottamaan mallia sieltä, jos hapuilet blogin ulkoasun kanssa (ignooraa kylläkin ne mainokset). Yksinkertainen on kaunista!

Palataan asiaan taas sunnuntaina kuukauden blogin muodossa!

Blogin Facebook-sivu aktiiviseksi pienellä vaivalla

Oman blogin päivittäminen, kommenttien julkaisu ja niihin vastaaminen, sähköpostien lukeminen ja niiden kirjoittelu, kuvien räpsiminen ja julkaisu esimerkiksi Instagramissa, blogin Facebookin päivittäminen ym. ym. vievät tuhottomasti aikaa etenkin sellaisen bloggarin kohdalla, joka ei bloggaa kokopäivä- tai edes osapäivätyökseen, mutta joka haluaisi tehdä nämä hommat mahdollisimman hyvin. Jos ja kun aika ei riitä aina jokaiselle asialle, jotkut edellä mainituista blogin osa-alueista jäävät helposti hunningolle. Vaikka sen tietää itse, asialle on vaikea tehdä mitään, jos se aika ei tosiaan tahdo riittää.

Joku tokaisisi nyt tähän väliin, että sehän on vain järjestelykysymys. Ja niinhän se onkin!

En nyt tule kertomaan miten saatte mystisesti lisää minuutteja päiviinne, vaan lähinnä siitä, kuinka voitte käyttää ne nykyiset minuutit ehkä hieman fiksummin. Fokuksessa on ajankäytön lisäksi Facebook - tuo ehkä pahin aikavaras, jossa tulee roikuttua ihan liian monta minuuttia (tai tuntia) päivässä ilman sen suurempaa hyötyä.

Jos päivität blogisi Facebookia muillakin kuin uusilla postauksilla, olet ehkä huomannut seuraavan tapahtumaketjun:

Kirjaudut Facebookiin ja silmiesi eteen ilmaantuu päivityksiä ala-asteen luokkakaverin terveydentilasta, söpö kissavideo, jonka katsomisen jälkeen klikkaatkin jo entisen työkaverisi linkkaamaan lehtijuttuun turhan julkkiksen vieläkin turhemmasta gaala-asusta (katso kuvat! ja se oli menoa sinun osaltasi). Sen luettuasi heräät siihen, että jäit surffailemaan lehden sivuille "hetkeksi". Palaat takaisin Facebookiin ja vilkuilet sillä aikaa tulleet päivitykset, tykkäät siellä ja kommentoit tuolla. Kun olet aikeissa kirjautua ulos, muistat vihdoin miksi tulit koko Facebookin: sinunhan piti julkaista jotain blogin sivulla!

Siirryt sukkelaan blogisi sivulle sormet valmiina näppäilemäään napakan päivityksen. Mutta sitten päässäsi lyö tyhjää. Mitä ihmettä sitä sivulle kirjoittaisi? Vai pitäisikö laittaa jokin linkki johonkin fiksuun artikkeliin? Mutta mistäs sellaisen löytäisi tähän hätään? Tuskailet hetken ja yrität etsiä mielenkiintoista juttua linkattavaksi sivulla. Pian huomaatkin unohtuneesi lukemaan artikkelia ensi kevään sukkamuodista ja kiroat lepsun luonteesi. Ei kuin takaisin Facebookin puolelle ja uusi yritys. Nyt olet kuitenkin jo niin tympääntynyt koko päivitystouhuun ja sinulla alkaa olla jo kiire muihin menoihin. Meinaat jättää leikin kesken mutta sitten sinua harmittaa se, että viime päivityksestä on kulunut ihan liian kauan aikaa. Pakko laittaa nyt jotain! Päädyt kirjoittamaan vain "ihanaa viikonloppua, kultamurmelit!" Kaunis ajatus muttei ehkä juuri sellainen päivitys, kuin oisit toivonut.

Aavistus siitä, että todennäköisesti tilanne olisi tämä, saa monet pidättäytymään blogin Facebookin aktiiviselta päivittelyltä.

Tilanteen ei kuitenkaan tarvitse olla ollenkaan tämän näköinen! Voit saada blogillesi hyvinkin tiheään tahtiin päivittyvän Facebook-sivun ilman, että homma menee ollenkaan yllä kuvatun kaltaiseksi. Kaikessa yksinkertaisuudessaan homma menee näin: käytät esimerkiksi kerran viikossa, kerran kahdessa viikossa tai vaikka kerran kuukaudessa esimerkiksi puoli tuntia, tunnin päivitysten suunnitteluun. Samassa sessiossa myös ajastat päivitykset niin, että sinun ei tarvitse edes vilkaista blogisi Facebookia ennen seuraavaa suunnittelukertaa (no tietenkin kannattaa vilkaista saadut kommentit sun muut jaot).

Suunnitelma
Suunnittelussa auttaa, jos teet kerran vaikka ihan paperille tai Exceliin suunnitelman siitä, minkälaisia päivityksiä blogisi sivuilla nähdään minäkin päivänä. Esimerkiksi maanantaisin linkkaat aina jonkin vanhan postauksen arkistojen kätköistä. Tiistaisin julkaiset aamupäivällä blogisi aihepiiriä läheisesti liippaavan ajankohtaisen uutisen meiltä tai maailmalta. Illalla on vuorossa uusimman postauksen linkkaus. Keskiviikkona jaat hauskan kuvan ja päivän toisena päivityksenä linkkaat vielä sen saman uuden postauksen kuin tiistainakin. Torstaina esität seuraajillesi kysymyksen. Tajusitte varmaan jo pointin.

Tämän suunnitelman perusteella voit sitten helpommin valita päivitysten sisällön, kun sinulla on jo tiedossa, mitä päivitykset käsittelevät. Sinun ei tarvitse joka suunnittelusessiossa miettiä, minkä tyyppistä juttua laitat ulos milloinkin. Kun joskus netissä surffailessa löydät jutun, kuvan tms., jonka voisit blogisi Facebookissa julkaista, tallennat sen vaikka kirjanmerkkeihin. Näin sinun ei tarvitse aina saman tien painella Facebookiin julkaisemaan hyvää juttua ja jättää kesken sitä, mitä ikinä olitkaan tekemässä. Lisäksi päivitysten tekemisen hetkellä sinulla on varasto, josta voit ammentaa sisältöä.

Ajastus
Voit tehdä päivitykset kerralla suoraan Facebookiin, kunhan muistat ajastaa ne. Teet päivityksen aivan normaaliin tapaan mutta julkaisun sijasta ajastat ne ilmestymään tiettynä päivänä tiettyyn kellonaikaan. Tämä tapa sopii hyvin silloin, kun sinulla ei ole hirveää määrää päivityksiä tulossa. Ajastuksen saat asetettua tästä.

 

Tai tästä:

Vasemman alareunan kellokuvakkeesta klikkaamalla saa näkyviin päivämäärä- ja kellonaika-asetukset. Niistä muutoin normaalisti tehty päivitys ajastetaan myöhemmäksi. Lopuksi painat oikeasta reunasta sinistä ajastusnappia (tässä schedule).

Toinen vaihtoehto on käyttää jotakin tätä varten suunniteltua työkalua, joita saa ilmaiseksi ja etenkin maksusta. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon vaikka suosittu Hootsuite. Kaikki työkalut toimivat suht samalla periaatteella: teet päivitykset valmiiksi työkalua käyttäen, ajastat ne ja sitten homma hoituukin automaattisesti.

Muuta huomioitavaa:

• Jos sinulla on muitakin kuin Suomessa tai lähialueilla asuvia seuraajia, päivityksiä ei kannata julkaista vain Suomen aikaan säädylliseen aikaan. Välillä kannatta ajastaa päivityksiä myös yölle, sillä ne voivat tupsahtaa kaukofanisi Facebook-feediin keskellä kirkasta päivää.

• Julkaise rohkeasti uudestaan jo aikaisemminkin julkaistuja päivityksiä. Jälleen kerran, ihmisten muisti on lyhyt. Lisäksi päivitysten valtavassa tulvassa sinun julkaisusi on todennäköisesti mennyt aika monelta seuraajaltasi täysin ohi.

• Jos käytät edellä kuvattua viikkosuunnitelmaa päivitysten sisällöstä, älä turhaan murehdi sitä, että ihmiset pitävät sinua ja blogisi Facebookia jotenkin ennalta- arvattavina. Kukaan ei oikeasti huomaa rytmiäsi, tai vaikka huomaisikin, niin Facebookin "informaatiotulvassa" sillä ei ole mitään merkitystä. 

•  Jos et jo sitä keksinyt, niin tällä taktiikalla päivittelet huolettomasti myös muut sometilit! Ohje toimii siis muuhunkin kuin Facebookiin. 

Tämä tyyli on minulle tuttu (ja toimiva) monista työprojekteista. Oman kirjoitukseni innoittamana taidan ottaa myös tälle blogille vastaavan päivitystavan käyttöön, sillä Facebook on jäänyt ihan hunningolle tuon alussa kuvatun tapahtumaketjun mukaisesti!

Kirjoja bloggaajille

Viimeisimmässä kuukausikatsauksessa mainitsin yhden uunituoreen blogioppaan ja sen innoittamana päätin pyhittää yhden postauksen bloggareille suunnattuille opuksille. Niitähän on ilmestynyt jo muutama suomeksi ja vino pino englanniksi.

Moni bloggaamisesta kertova kirja on suunnattu hieman muille tahoille, kuin esimerkiksi lifestylebloggareille, jotka eivät ole heti tänään rakentamassa mitään brändiä omasta blogistaan ja itsestään - ainakaan tietoisesti ja näillä termeillä. Mutta onneksi tilanne on muuttunut ja voit lukea myös sellaisia kirjoja, joissa ei höpistä yritysblogeista yhtään mitään. Myös menestyneet bloggarit itse ovat kirjailleet teoksia, joissa he jakavat sukseensa salaisuuksia.

Blogikirjoista voi löytää kaikenlaista tietoa niin blogin rakentamisesta kuin lukijoiden hankkimisesta ja yhteisön rakentamisesta blogin ympärille. Lisäksi blogikirjoissa sivutaan usein myös muita bloggarin tärkeitä työkaluja, kuten Facebookia, Instagramia, ym. somejuttuja. Mutta kun on yhden kirjan lukenut, niin seuraavat tarjoavatkin melko paljon samaa sisältöä. Ei siis kannata odottaa, että jokainen uusi blogiopas tarjoaisi jotain uutta ja mullistavaa. Niistä voi löytyä uusia ja ihmeellisiä pointteja mutta myös paljon samaa vanhaa tietoa. Teknisten tarinoiden kirjoittaminen on aina helppoa mutta se tieto myös vanhenee nopeasti, harmillista kyllä. Siksi sellaiset kirjat, jotka kertovat kuinka asennat sitä sun tätä ja jotka eivät ole uunituoreita painoksia, voivat tuntua jo aikansa eläneiltä. Niistä voi kuitenkin löytyä ihan hyödynettävääkin tietoa, kun skippaa kaiken tekniikan.

Nopeasti vanhenevan tiedon vuoksi blogikirjan kirjoittamisen sijasta blogin pitäminen vastaavista aiheista on helpompi veto. Kirjoja kun suunnitellaan ja kirjoitellaan hyvissä ajoin ennen niiden julkaisua - myös e-kirjoja. Koska paljon samaa tietoa löytyy netistä täysin ilmaiseksi, blogikirjan ostaminen ei ole ehkä ensimmäisenä mielessä.

Kokosin myös tähän muutaman niin suomeksi kuin englanniksikin kirjoitetun bloggareille suunnatun kirjan, joita voi ostaa tai hyvällä tuurilla lainata myös kirjastosta. Tämä ei ole mikään kirja-arvostelu, sillä yhtä lukuunottamatta en ole itse kirjoja lukenut. Jos teistä kuitenkin joku pitää kirjojen lukemisesta, ihan oikeiden ja e-kirjojen, niin tästä postauksesta voi löytyä jokin uusi ja mielenkiintoinen kirjahyllyntäyte pölyä keräämään!

Blogimarkkinointi: Blogilla mainetta ja mammonaa Katleena Kortesuo ja Jarkko Kurvinen 
Kirjan nimi houkuttelee varmasti monia tai sitten se on liian raflaava. Se opastaa ammattimaiseen bloggaamiseen ihan käytännön tasolla, ja ammattimaisuus tässä yhteydessä tarkoittaa nähtävästi mm. sitä, kuinka blogilla voi esimerkiksi tienata rahaa tai muuta mukavaa. Kirjan nettisivuilta voit kurkistaa esimerkiksi sisällysluetteloon, josta saa hyvän käsityksen siitä, mitä luvassa on. Arvio kirjasta löytyy mm. Mari A:n kirjablogista.

Tätä kirjaa olen itsekin hieman lueskellut lähinnä sen helpon saatavuuden vuoksi. Sen voi toki ostaa tai sitten lainata kirjastosta. Ainakin pääkaupunkiseudun kirjastoista sen saa kätevänä e-kirjana. Oma lukureissuni tyssäsi alkuvaiheessa siihen, että tämän tason kirja alkoi blogin perustamiseen liittyvillä neuvoilla. Itse näkisin ja toivoisin, että blogimarkkinoinnista oppimaan kiinnostunut lukija olisi sen bloginsa jo saanut pystyyn eikä olisi ihan ummikko blogin pystyttämiseen liittyvisssä toimenpiteissä. Suosittelen siis skippaamaan alun itsestäänselvyydet, jos kirjaan tartut. Kirjassa on myös asiaa mm. organisaatiobloggaamisesta, mikä voi olla hieman off-topic. Senkin vuoksi kirjaston kirja on suositeltava.

***

Blog by the Book Miki Toikkanen ja Noora Kananen
Tämä on se uusi kirja, josta siis jo mainitsin. Se saa pointseja siitä, että ääneen on päästetty alan varsinaiset asiantuntijat, eli bloggarit itse. No mitä he sitten kertovat? He jakavat vinkkejä vasta blogista haaveileville tai jo pitkälle ehtineille. Bloggareita on 17 eli vinkkejäkin uskoisi olevan laidasta laitaan.

Kovin paljoa tietoa ei kirjan sisällöstä löydy googlaamalla, sillä mukana olleet bloggarit ovat kirjoitelleet lähinnä julkkaribileistä tai ihmetelleet oman osuutensa kuvasaldoa. Se nyt on ihan, että juonta ei paljasteta, koska kirjaa halutaan myydä. Mutta esimerkiksi Focus on Fashion -blogissa on sanottu muutama ihan mielenkiintoinen sananen kirjasta ja sen sisällöstä. Kirjaa saa kirjastoista (varaudu jonottamaan) tai ihan tekemällä ostoksia kirjakaupassa.

***

Ihan hyvä ja ilmaiseksi ladattava blogiopas oli myös Bloggaajat ja sosiaalinen media -opas, jonka minäkin lukaisin.

***

Sitten kun siirrytään kansainvälisille vesille, blogikirjojen tarjonta suoranaisesti räjähtää. Jos "blogilla mainetta ja mammonaa" kuulostaa sinusta jotenkin lennokkaalta tai epäilyttävältä, huomaat pian olevan hyvin kesy Ameriikan kirjojen nimien rinnalla. Niissä yleisenä teemana on se, kuinka voit ovelasti myydä blogillasi ja tienata kuusinumeroisen summan voudessa kirjoittajan tapaan.

Tässä muutamia nimen perusteella mielenkiintoisia poimintoja Amazonin valtavasta blogikirjojen valikoimasta:

Blog, Inc.: Blogging for Passion, Profit, and to Create Community Joy Deangdeelert Cho
Everything But the Posts: Tips, Advice, and Templates from a Blogger Who Has Been in Your Shoes Becca Ludlum
How to Blog for Profit: Without Selling Your Soul Ruth Soukup
How to Find a Profitable Blog Topic Idea Steve Scott
Write Blog Posts Readers Love: A Step-By-Step Guide Henri Junttila
The Ultimate Guide to Blogging: What to Write About, How to Promote Your Blog, & How to Make Money Blogging Mike Fishbein

Amazonissa on hyvä tutustua englannin kielisiin blogikirjoihin, koska niistä on yleensä kirjoitettu paljon arvioita. Näiden arvioiden perusteella voi sitten miettiä, onko kirja tilaamisen arvoinen. Monet niistä ovat todella halpoja, joten tuskin sitä itku pääsee, vaikka huonon kirjan olisi tilannutkin.

Oletko sinä lukenut blogikirjoja? Mitä suosittelisit ja miksi?

Kuukauden blogi lokakuu 2014: 365 päivää Karoa

Lokakuun blogina haluan esitellä teille blogin nimeltä 365 päivää Karoa ja bloggari Karoliinan. Tällä kertaa esittely ei tapahdukaan haastattelun muodossa, vaan blogia analysoidaan ja vinkkejä jaellaan lähinnä lukijoiden määrän kannalta. Voit kuitenkin löytää tästä uuden blogin lukulistallesi! Sama meininki on nähty jo helmikuun blogin kohdalla. Sinäkin voit kertoa näkemyksiäsi, sillä ne ovat aina tervetulleita.

Annetaan Karoliinan ensin kertoa blogistaan:

Olen kirjoittanut blogiani viime vuoden joulukuusta lähtien. Rekisteröityneitä lukijoita minulla on Bloggerin kautta seitsemän, Blogilistalla kaksi ja Bloglovinissa yksi. Osa lukijoista voi lukea useamman kanavan kautta. Bloggerin omien tilastojen mukaan kuukausittaiset kävijämäärät ovat 500-800 kävijän luokkaa, mutta suuri osa niistä voi olla ja todennäköisesti on robottien klikkauksia. Kirjoitan mielestäni mielenkiintoisella tavalla, mutta en tiedä onko aiheeni tylsiä, blogin ulkoasu huono, vai mikä mättää, kun lukijoita ei vaan tule lisää.

Aloitin blogin kiltteysteemalla: kirjoitin siis siitä, mitä hyvää tein muiden ihmisten eteen. Huomasin kuitenkin nopeasti, että haluan kirjoittaa laajemminkin omasta elämästäni ja pohtimistani asioista. Blogini pääpaino on siis pohdiskeluissa ja kuulumisten kertomisessa. Välillä kirjoitan hieman keveämmistä aiheista, esim. resepteistä tai kauneudenhoidosta, mutta sen tyyliset jutut ovat marginaalissa. 

Lukijoiden määrään ei vaikuta vain yksi seikka, jonka muuttamalla tilanne korjaantuisi. Se on monien asioiden summa ja yleensä lukijat tarvitsevat vain aikaa löytääkseen blogiin. Mitään yksittäistä asiaa, joka mielestäni blogissa tulisi muuttaa lukijamäärän kasvattamisen vuoksi, en keksi. Ja hyvä niin. Erilaisia pikkuasioita voi sitten kokeilla muuttaa ja katsoa, mitä vaikutusta niillä on.

Blogin sisältö 
Blogin postausten sisällöllä on tietenkin olennainen rooli lukijoiden houkuttelussa mutta yksinään se ei määrittele blogin suosiota ja lukijamäärää.

Karoliinan blogin juttuvalikoima on melko kirjava: on kuulumisia, vinkkejä ja hauskoja analyyseja ja pohdintoja. Blogin punainen lanka ei ole selkeästi vielä löytynyt täysin, mikä on ihan ymmärrettävää. Kaikkea on kiva kokeilla.

Kirjoitustyyli itsessään pitää hyvin otteessa eli bloggari on selkeäsit taitava kirjoittava. Nämä taidot tulevatkin parhaiten esille juuri muissa kuin kuulumisia käsittelevissä jutuissa.

Jotenkin itse näkisin mielelläni blogin jatkossa enemmän pohdiskelupostauslinjalla, jota edustaa hyvin juttu nimeltä Kielteinen minäpuhe. Kaikkia ei voi sillä linjalla miellyttää, mutta eipä tarvitsekaan. Samalla linjalla voi toki jatkaa tai sitten voi miettiä, olisiko omasta elämästä kirjoittaminen ja pohdinnat sittenkin kahden erillisen blogin paikka. Päiväkirjamainen tyyli, jota edustaa mm. tämä juttu, ei ehkä ole se paras kaveri pohdinnoille, jotka ovat saaneet mukavasti kommentteja blogissa. Vai voisiko omassa elämässä tapahtuneista jutuista aina relevantilla aasinsillalla tehdä myös pohdintapostauksen? Siinä yhdessä postauksessa yhdistyisi molemmat: omasta elämästä kertominen ja pohdiskelut.

Esimerkiksi tässä jutussa on sekoitettu kahta aihetta: Euroviisuja ja kuntosalia. Kummastakin olisi saanut erilliset, hieman syväluotaavammat jutut. Silloin lukijakin saa varmasti paremmin otetta blogista ja lukee kätevän pikku postauspakkauksen kokonaisuudessaan läpi. Nyt joissain jutuissa tyyli on hieman aiheesta toiseen pompahteleva, niin kuin blogin suurempi linjankin on.

Päiväkirjamainen postaaminen on parhaillaan silloin, kun juttuja oikeasti tulee lähes päivittäisellä syötöllä tai sitten välipäivien tapahtumia paikkaillaan postauksissa. Silloin tällöin julkaistut kuulumiset tyyliin mitä tein, missä ja kenenkin kanssa ovat ongelmallisia siinä mielessä, että silloin kertoo hyvin vähän melko triviaalia tietoa itsestään, mikä taas ei kiinnostaa kovin montaa. Lukijan täytyy saada tutustua bloggariin kunnolla tai hän lähinnä ärsyyntyy (jos edes lukee) silloin tällöin kerrotuista päivän tapahtumista.

Blogissa oli alkuvaiheessa kiltteys-teema, joka sai väistyä muutaman postauksen jälkeen muiden aiheiden tieltä. Kiltteys on ehkä hieman rajoittava teema – tai sanotaan näin, että hyvien postausten eteen saa nähdä ehkä hieman enemmän ajatustyötä – ja koska se ei kestänyt kauaa, se ei vaikuta oikeastaan yhtään blogin yleisilmeeseen, vaikka sen lukisi kokonaisuudessaan. Alun aihemuutos ei siis ole probleema.

Kuka, mitä, hä? 
Kun kirjoittelee omista tekemisistään ja etenkin näin osa-aikaperiaatteella, itsensä kannattaa esitellä hyvin. Blogiin voisi lisätä tietoa minusta –osion vaikka sinne ota yhteyttä –sivun viereen. Silloin blogiin eksynyt uusi lukija voi helposti selvittää, kenen juttuja hän on oikein lukemassa. Muutoin bloggari voi jäädä melko vieraaksi, kun päiväkirjakaan ei ole jatkuvan sorttinen.

Kannattaa kiinnittää erityistä huomiota siihen, millaisen kuvan blogiin tupsahtanut kävijä saa heti ensimmäisten sekuntien aikana. Hän silmäilee tietenkin bannerin, oikealta bloggarin naaman ja esittelyn, ja tietenkin myös ensimmäisenä nököttävän postauksen otsikon. Ehkä hän skrollailee myös hieman pidemmällekin blogiin. Tässä blogissa ei saa nopeasti käsitystä siitä, mitä lukijalle olisi tarjolla. Siksi kannattaisi tehdä pieni esittelyosio yläpalkkiin oikealla olevan infon lisäksi.

Kuvapuoli 
Päiväkirjamaisesti kirjoittaessa teksti tarvitsee paljon tukea kuvista, jotka saavat tekstin elämään. Muutoin toisen päivästä lukeminen voi olla hieman puisevaa, vaikka monia kiinnostaakin kurkistella toisten elämään. Silti kuvat ovat oleellinen osa tirkistelyä. Esimerkiksi ruokaohjeissa jäin kaipaamaan kovasti valmiin annoksen kuvaa ja muutenkin juttuihin voisi ujuttaa enemmän aiheeseen liittyviä kuvia. Tiedän, että kuvat eivät ole helppo nakki mutta sopii yrittää. Kuvat ovat uusimmissa jutuissa sopivan isoja ja selkeitä, siitä pointsit.

Vaikka kuvia ei ajateltaisikaan päiväkirjan lisukkeena, niiden on oltava houkuttelevia ja jotenkin aiheeseen liittyviä. Moni blogiin eksynyt selailija vilkaisee kuvat ja niiden perusteella ei aina voi tehdä päätelmiä itse sisällöstä.

Ulkokuori 
Blogin ulkoasu on simppeli, mikä on aina plussaa. Otsikoissa ja postausten fontissa on käytetty hieman muita kuin ihan tavallisia fontteja. Ne tietenkin tekevät ulkoasusta siltä osin muista erottuvan ja vähemmän "tylsän" mutta yleensä näissä jutuissa tylsyys on se paras ratkaisu. Esimerkiksi otsikoiden fontin kanssa minulla oli välillä lieviä vaikeuksia. Tämmöinen pieni ja vähäpätöinen asia, kuin vaikeaselkoinen otsikko, voi olla joillekin suuri syy skipata blogi heti kättelyssä.

Panostus blogin ulkopuolella 
Blogin jutut voivat olla vaikka kuinka timanttista tavaraa, mutta jos niitä ei yritä altistaa mahdollisimman monelle silmäparille, ne jäävät ilman lukijoita. Ei kannata odottaa, että ihmiset löytävät blogiin, vaan kannattaa levittää itse tietoa blogista. Tämä on siis se tärkein asia, joka vaikuttaa lukijoiden määrään. Tämmöinen voi tuntua hieman spämmäämiseltä mutta ei se ole sitä, kun sen tekee oikein. Hyviä kikkoja on kommentoida sellaisiin blogeihin, joiden lukijoiden olettaa olevan myös oman blogin kohderyhmää. Kommentoinnissa voi käyttää harkiten tätä taktiikkaa.

Karoliinan kannattaisi ehdottomasti kokeilla myös vieraskirjoittamista, sillä juuri tuollaisia pohdintajuttuja voisi saada hyvin läpi muissa paljon suosituimmissa, mutta kuitenkin samankaltaisissa blogeissa.

Blogilista ja Bloglovin tästä blogista jo löytyvätkin, mikä on hyvä. Niihin ei kuitenkaan kannata luottaa liikenteen pääasiallisina lähteinä. Muutkin vastaavat tahot kannattaa tietenkin hyödyntää. Myös muut somekanavat kannattaa luoda, sillä niiden kautta voi kerätä lisää yleisöä, joka sitten löytää tiensä blogiinkin. Blogilta löytyykin jo Instagram mutta se ei tule esiin ainakaan etusivulla. Siitä voisi näkyvämmin laittaa merkkiä blogiin, samoin kuin blogin sometileistä – sitten kun niitä on.

Yhteenveto 
365 päivää Karoa on oikein kelpo blogi, jonka pienoinen suosio voi olla monien asioiden summa. Mitään yhtä siihen mahdollisesti vaikuttavaa syytä ei ole ja se onkin hyvin lohdullista, vaikka konkreettisten tee näin –ohjeiden puuttuminen voi bloggarista itsestä tuntua turhauttavalta. Jos Karoliina lähtee tekemään muutoksia blogiinsa, ne kannattaa ottaa kokeiluna: jos hän lähtee muuttamaan postausten aihepiiriä enemmän pohdiskelevaan suuntaan ja unohtaa kuulumiset, hänen kannattaa ehdottomasti seurata tilanteen kehitystä. Tuliko lukijoita lisää ja viihtyivätkö he kauankin?

Kun lukijamäärästä kerran ollaan kiinnostuneita, kannattaa ehdottomasti asentaa blogiin Google Analytics. Se on paljon luotettavampi, kuin Bloggerin oma laskuri, ja lisäksi sillä voi seurata kävijöiden käyttäytymistä: missä jutuissa he viihtyivät kauan ja mitkä skipattiin nopeasti?

Avainsanana on myös linkkien jättäminen muualle nettiin eli blogia pitää viedä aktiivisesti potentiaalisten lukijoiden luo, eikä odottaa heidän ilmaantuvan paikalle. Kun tällaista jaksaa vähän aikaa, se maksaa itsensä takaisin. Lukijat alkavat itsekin linkkailemaan netissä lukemaansa blogiin siellä sun täällä. Se on kuin lumipalloefekti ja kävijämäärä alkaa kasvaa.

Kiitos Karoliinalle bloginsa esittelystä ja kiinnostuksesta! Tuliko sinulle mieleen jotain vinkkejä, joita voisit antaa?


Kuvat: 365 päivää Karoa