Näytetään tekstit, joissa on tunniste lukeminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lukeminen. Näytä kaikki tekstit

maanantai 26. toukokuuta 2014

Vaarallinen inspiraatio

Täällä ja monessa muussakin blogissa on aikaisemminkin puhuttu siitä, mitä kaikkea omasta elämästään oikein suodattaa blogiin asti ja mikä jää sen ulkopuolella. Moni on halunnut pitää bloginsa positiivisuuden tyyssijana, jolloin arkisen harmaat ja harmittavat jutut ovat jääneet postauksista puuttumaan. Tässä jutussa ei kuitenkaan ruodita sitä, mitä ihanuuksia haluat itsestäsi paljastaa, vaan sitä, mitä haluat toisten paljastavan. Tajusitko? Ymmärsit tai et, jatka ihmeessä lukemista.

Pureudumme nyt inspiraatioblogien ihmeelliseen maailmaan. Jos et vielä tiedä, mitä ne ovat, niin kerron sinulle nyt, mitä ne tässä postauksessa tarkoittavat: inspiraatioblogit ovat niitä blogeja, joissa on vain kauniita kuvia, kauniita juttuja, ja niin sisäisesti kuin ulkoisestikin kauniita ihmisiä. Niiden on tarkoitus tuoda iloa elämäämme ja ennen kaikkea inspiroida meitä hyvässä mielessä. Tunnistatko blogityypin?

Jäin pidemmäksi aikaa miettimään tätä inspiraatioblogien maailmaa, kun päädyin muutaman mutkan kautta Blond Rivets –blogin kommenttiboksiin. Postauksessaan Muotibloggaaja – tuo pahuuden perikuva bloggari Kira puki hyvin sanoiksi sen, mitä moni muukin bloggari on toitottanut useaan otteeseen: blogissa ei näy koko elämä, vaan se yksi puoli siitä. Tässä jutussa puhuttiin etenkin siitä, että ko. blogin sisällön on tarkoitus pyöriä inspiraation ympärillä. Se tarjoaa mm. inspiraatiota tietenkin bloggarille itselleen sekä samoista asioista innostuville lukijoille. Kommenteissa tuotiin kuitenkin hyvin esille myös se inspiraation kääntöpuoli.


Inspiraatio on harmittavan usein kuitenkin lähes synonyymi täydelliselle. Ja se tuntuu tuottavan ongelmia. Itse en inspiroidu tästä täydellisen siloisesta pinnasta ja ihanasta elämästä. Ne eivät yksinään riitä tekemään minusta inspiroitunutta ihmistä. Omassa elämässäni en ala pukeutua aamuisin tietyllä tavalla, tai pyöräyttele vihersuperhypervoimasmoothieita, tai sisusta asuntoani jonkin näennäisen yli-ihmisen antaman esimerkin mukaan. Jotta inspiroituisin näistä jutuista ja alkaisin apinoida esimerkin antajaa, tarvitsen jotakin, mihin samaistua.

Yleensä se samaistumisen aiheuttaja on jotakin inhimillistä ja rosoista – juuri sellaista, mitä inspiraatioblogeissa vältellään kuin ruttoa. Samaistumiseen ei riitä, että minulla ja bloggarilla on molemmalla vaaleat hiukset. Siihen tarvitaan vaikka se, että bloggari kertoo, kuinka hemmetin sotkuista heillä on ollut kotona viimeisen viikon. Sitten hän siivosi vaikkei olisi yhtään huvittanut, ja lopuksi hän asetteli ostamansa kauniit valkoiset liljat piirongin päälle lasimaljakkoon. Jos bloggari oikaisee ja tuokin julki vain sen, kuinka ihanilla valkoisella liljoilla hän tänään sisustikaan – koska tuoreet kukathan tuovat niin ihanan ylellistä tunnelmaa kotiin – ja jättää koko siivoushärdellin salaisuudeksi, inspiraation sijasta ovella kolkutteleekin jotenkin epäonnistunut olo.

Usein täydellisyyden kuvaamista ja sitä kautta "inspirointia" perustellaan sillä, että kyllä lukijatkin ymmärtävät sen, että ei se elämä oikeasti ole mitään ruusuilla tanssimista. Joku on ehkä vähän huolissaan siitä, ymmärtävätkö ne ihan nuorimmat lukijat sitä, että blogista on kaikki muu paitsi ihanuus filtteröity pois. Itse en luottaisi siihen, että kaikki lukijat muistavat tämän aina ja ikuisesti blogia lukiessaan. Huomaan nimittäin itsekin joskus taivastelevani sitä, kuinka jonkun bloggarin elämä on niin siloista pintaliitoa - ja näiden bloggareiden kun piti olla niitä ihan tavallisia ihmisiä. Ja minä en todellakaan ole se nuori ja naiivi lukija. Katsokaas, jos jostain ei aina silloin tällöin muistuteta, se unohtuu. Sellainen unohtuva juttu on myös se, että bloggarin elämä on muutakin kuin pelkkää pumpulia. Inspiraatioblogeissa on sekin hämäävä puoli, että niissä ihan pokkana ikään kuin esitellään elämää mutta ei todellisuudessa sitten esitelläkään. Ota siitä nyt selvää.


Toisaalta joissain tilanteissa inpiroidun näistä ihan samaisista jutuista. Jos luen ihmesmoothiesta vaikka jostain lehdestä tai katselen kauniita sisustuksia "Tuhat ja yksi tapaa sisustaa valkoisilla liljoilla" -kirjasta, asenteeni vaikutteiden ottamista kohtaan on positiivinen. Niissä kauniit ja täydelliset asiat eivät ole lähtöisin suoranaisesti jostain tietystä ihmisestä, joka on muka ihan tavallinen tyyppi niin kuin minäkin. Kun inspiraatio ei näin henkilöidy keneenkään, sitä voi helpommin ottaa vaikutteita täydellisistä asioista eikä itseään tule vertailtua keneenkään.

Ihmisillä on eri tapoja inspiroitua. Jotkut saavat kicksit inspiraatioblogien tarjoamasta täydellisyydestä mutta toiset tarvitseva realismia ottaakseen onkeensa.Toiset taas eivät tiedosta inspiraatioblogien syvintä olemusta ja ahdistuvat täydellisen elämän toljottelusta. Mihin joukkoon sinä kuulut? Mistä sinä inspiroidut? Oletko huolestunut siitä, että inspiraatioblogit mahdollisesti aiheuttavat vääristyneitä mielikuvia? Minä tiedostan tyylilajin (lähes aina) mutta epäonnistun usein inspiroitumisessa. No ei se minua haittaa. Blogeihin ei mielestäni tulisi lisätä mitään varoitustekstejä tyyliin "Sisältää vain parhaat puolet elämästäni. Meillä ei ole oikeasti imuroitu kahteen viikkoon." Ehkä keskustelu aiheesta ja pieni ripaus realismia silloin tällöin riittävät.


Kuvat:
1: Courtney Dirks / Foter CC BY 2.0
2: AlisonQuine / Foter / CC BY-NC-ND 2.0

torstai 13. maaliskuuta 2014

Paljon lukijoita ja laadukas blogi: mahdoton yhtälö?

Onko blogin lukijamäärällä sinulle merkitystä? Olemme täällä opetelleet useampaan otteeseen erilaisia toimenpiteitä, joilla oman blogin lukijamäärää voi kasvattaa. Ei siis varmasti ole yllättävää, että lukijaluvuilla on ainakin minulle jotain merkitystä. Aika monille muillekin blogin seuraajamäärä on tärkeä juttu: näitä numeroita tuijottelevat niin bloggarit kuin blogien lukijatkin.

Lukijamäärää voidaan mitata ja arvioida monella tapaa. On eri blogilistauksia, joiden lukuja voidaan tuijotella. Facebookin, Instagramin, Twitterin ym. seuraajamäärät voivat kertoa jotain blogin suosiosta. Erityisen selkeitä mittareita ovat itse blogissa näkyvät lukijagadgetit ja tietenkin kommenttien määrä.

Lähestytään lukijamäärää ensin lukijan kantilta. Minulle jäi mieleen täällä muutamassa kommentissa esiin tullut seikka: jos blogilla on vähän lukijoita, se on jotenkin parempi kuin suuren lukijaluokan blogit. Parempi voi tarkoittaa vaikkapa aidompaa, mielenkiintoisempaa, hauskempaa tai mitä hyvänsä siihen nyt haluaa liittää. Pointti on, että näitä blogeja seuraa mieluummin kuin lukijamäärältään isompia blogeja.

Onko pieni seuraajapiiri sitten merkki laadukkaasta blogista? Mitä sinä ajattelet lukijana lukijamäärältään pienistä tai suurista blogeista?



Lukijana blogin lukijamäärä kiinnostaa minua kahdessa tilanteessa: jos blogilla on todella paljon lukijoita (puhutaan useista tuhansista) tai jos lukijoita on todella vähän ja blogi on ollut toiminnassa jo pidempään (esim. kaksi vuotta vanhalla blogilla on 12 lukijaa vaikka Bloggerin "käyttäjäraadissa"). Näissä tilanteissa minua kiinnostaa, mitä ihmettä bloggarit oikein ovat tehneet - hyvässä ja pahassa. Varsinaista luku- tai seuraajapäätöstä tehdessä tutustun totta kai blogin sisältöön tarkemmin, enkä lähde seuraamaan tai hylkäämään blogia pelkän lukijamäärän perusteella. Muissa tapauksissa tuijottelen ensisijaisesti sisältöä ja luvut saavat tosiaan olla mitä lystää. En näe lukijoiden määrän olevan oleellinen asia blogin "laadun" kannalta.

Bloggarina lukijamäärää katselee todennäköisesti hieman eri silmin, kuin lukijana. Monille blogin pitäjälle lukijamäärän kasvu on erittäin toivottavaa. Onhan oman työn tuloksia mukava esitellä monelle silmäparille, kun kerran julkista blogia on lähtenyt pitämään. Lukijamäärän ei tarvitse olla mikään tajunnan räjäyttävä, vaan melko pienikin ryhmä voi riittää. Paljon riippuu myös siitä, kuinka aktiivista porukkaa blogin ympärille on kerääntynyt. Vähäänkin voi olla hyvin tyytyväinen.

Pikkublogin pitäjä saattaa haaveilla suunnattomasta seuraajalaumasta mutta sitten kun niitä lukijoita ja muita kävijöitä alkaakin tosissaan ilmaantua blogin puolelle, homma alkaakin epäilyttää. Enää ei tunnukaan niin mukavalta kirjoitella aamupuuroista ja tulevaisuuden suunnitelmista, kun ruudun takana tuntuu olevan puoli Suomea. Sisällön kanssa alkaa himmailemaan. Tässä vaiheessa lukijamääräkriittinen kävijä toteaa tämän suositun blogin olevan aivotonta huttua ja siirtyy lukemaan jotain pienemmän piirin blogia.

Blogin lässähdys lukijamäärän nousun myötä ei tietenkään aina johdu siitä, että bloggari on vetänyt hädissään liinat kiinni. Hän saattaa olla hyvinkin innoissaan uusista seuraajistaan ja haluaa palvella tätä monenkirjavaa joukkoa parhaansa mukaan. Siinä vaiheessa hän tekee helposti sen virheen, että alkaa tuottamaan sellaista sisältöä, joka sopii kaikille lukijoille. Kaikille suunnatuilla jutuilla on vain se huono puoli, että ne eivät kiinnosta ketään: ne ovat hajuttomia ja mauttomia. Näinkin lukijamäärä voi siis lässäyttää blogin.

Toisille lukijamäärän kasvu ei aiheuta mitään estoja, vaan kirjoittelu jatkuu samaan tapaan kuin ennenkin. He ajattelevat lukijoiden määrästä, että mitä enemmän, sen parempi. Aina löytyy kuitenkin sellaisia kävijöitä, jotka tuomitsevat blogin pinnalliseksi ja turhanpäiväiseksi vain sen perusteella, että se näyttäisi olevan suosittu. Todellisuudessa blogi on saattanut olla aivan samanlainen silloin, kun sillä oli vain yksi lukija.



Oman blogin pikkuriikkinen lukijakunta saattaa olla arka paikka bloggarille. Jos on tullut blogattua jo vuosi tai pari ja lukijoita on siunaantunut muutama hassu kappale, tilanne voi olla turhauttava. Bloggaamiseen liittyvä hypetys antaa sellaisen kuvan, että tällä touhulla on mahdollista tienata miljoonia ja saada näkyvyyttä ihan käden käänteessä. Itseä vertaa helposti muihin ja ihmettelee, mitä blogin kanssa tekee väärin, kun kukaan ei tunnu olevan kiinnostunut. Tämänhän piti olla helppo nakki! Miksi jonkun toisen aamupuuropostaukset saavat tuhannet ihmiset liikkeelle mutta omaa postausta on käynyt lukemassa vain äiti, ja hänkin vain säälistä. Monille lukijoiden vähäinen määrä ja siitä aiheutuva turhautuminen saattavat olla se syy, miksi bloggaaminen lopetetaan tai aloitetaan kokonaan uusi blogi puhtaalta pöydältä.

Voiko suuri lukijalauma olla bloggarin mielestä myös kirous? Kaipa meiltä sellaisiakin bloggareita löytyy, jotka eivät ole ollenkaan innoissaan bloginsa saamasta huomiosta. Oletko sinä ehkä sellainen?


Omasta lukijamäärähistoriastani voisin kertoa sen verran, että Pink Bubblen lukijamäärä lähti kasvuun aikalailla yhtenä päivänä, kun blogia suositeltiin edesmenneessä Cava-blogissa. Yhtäkkisen yleisöryntäyksen jälkeen kasvu on ollut tasaisen tappavaa. Itse olen nyt huomannut, että oman blogini lukijamäärän suuruus on menettänyt merkityksensä tässä jossain vaiheessa. Ehkä vielä jossain parin sadan tienoilla jaksoin intoilla asiasta mutta nyt nämä numerot ovat minulle vähemmän merkityksellisiä. Totta kai niitä vilkuilen ja uudet lukijat ovat aina tervetulleita mutta en tee mitään tavoitteellisia suunnitelmia lukemien kasvattamisen suhteen. Jos lukijoita alkaisi yhtäkkiä kadota, huolestuisin ja kehittelisin varmasti toimenpiteitä uusien hankkimiseksi.

sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Oma mainos blogillesi ja/tai ilmaise kiintymystäsi

Monissa blogeissa on sivupalkissa lista niistä blogeista, joita kirjoittaja tykkää lukea. Lukulistan avulla voi toki itse seurata näitä blogeja tai sitten sillä voi näppärästi viestiä muille, minkälaisista blogeista on kiinnostunut. Siinä voi samalla suositella omille kävijöille luettavaa ja listalle päässeille blogeille se tarkoittaa usein mukavaa liikenteen lähdettä. Pink Bubblekin keikkuu monen blogin blogrollinakin tunnetulla listalla, mikä on tietenkin todella hieno juttu.

Bloggerillahan on ihan oma gadget, jolla tuommoisen listan voi kyhätä ihan muutamassa minuutissa. Ajattelin kuitenkin vinkata eräästä toisesta tavasta, jolla voi viestittää lukevansa jotain blogia. Eli kyseessä on blogin oma "badge" tai "button" (siis mikähän tämä nyt olisi suomeksi). Se on siis kuva, jossa on linkki blogiin. Se on vähän kuin blogin pieni mainos! Lukija voi kopioida lyhyen koodin, jolla hän saa kuvan näkyviin oman bloginsa sivupalkkiin. Tähän malliin:

Oikea koodi löytyy sivupalkista!

Jos esimerkiksi haluaisit laittaa minun blogini badgen omaan blogiisi, minun täytyy ensin semmoinen tehdä. Sehän siis löytyy tuolta sivupalkista. (Tai oikeastihan sitä voi askarrella badgeja toistenkin blogeihin, mutta tämä on se yleisempi käytäntö). Tein viime postauksessa esitellylle kuukauden blogille oman badgen, josta käy ilmi blogin olevan Pink Bubblen kuukauden blogi. Samalla minulle tuli mieleen tämä erityisesti ulkomaisissa blogeissa nähty käytäntö, ja aloin selvittää miten sivupalkkin tehdään sellainen boksi, josta kävijä voi kopioida kuvan koodin. Tuntien epäonnistuneiden koodikokeilujen jälkeen löysin keinon, jolla saat oman kuvasi ja koodiboksin pystyyn muutamissa minuuteissa!

Mutta ensin katsotaan lyhyesti badgen plussat ja miinukset bloggarin ja lukijan näkökulmasta:

+ Badge on persoonallinen, eli se erottuu paremmin kuin blogi, joka on lukulistalla, jossa kaikki on listattu suht identtisesti.
+ Siinä voi olla kuva, tekstiä tai tietenkin molemmat. Blogin nimi ja ehkä sen sisältö muutamalla sanalla       kieteytettynä ovat suositeltavia.
+ Suosittelijan blogiin badget tuovat sivupalkkiin mielenkiintoista sisältöä, jos niitä ei ihan liikaa sinne änge (ja jos ei ole minimalismin ystävä).
+ Suositellulle blogille badge tuo kivasti lisää liikennettä.

Jos suosittelee paljon blogeja badgeilla, ulkoasusta voi tulla sillisalaattia. (Tosin osaa voit edelleen suositella vanhalla tutulla blogrollilla.)
- Joku voi tarjota ihan hirveää badgea blogistaan! (Älä ota sitä sitten tai kysy saisiko toisen.)
- Jos muuttaa oman blogin osoitetta, vanhat badget eivät viekään uuteen osoitteeseen (mutta tämänkin voi     korjata uudelleenohjauksella vanhasta osoitteesta).
- Perinteisessä lukulistassa näkyy usein blogin nimen lisäksi myös viimeisimmän postauksen otsikko, mikä voi olla omiaan houkuttelemaan lukijoita. (Laita badgeen sellainen houkutteleva slogan, että se peittoaa kaikki mahdolliset postaustesi otsikot!)

Plussat voittivat, eli siirrytään badgen askarteluun! Sen tekeminen on todella helppoa, joten olisi typerää olla tarjoamatta tätä tilaisuutta mahdollisille innokkaille lukijoille ja suosittelijoille. Aina voi löytyä joku, joka haluaa napata blogisi badgen omaan blogiinsa. Viritys koostuu siis kahdesta osasta: kuvasta ja koodikentästä, josta kaikki halukkaat voivat poimia koodin blogiinsa, jossa se taas näkyy kuvana.

Badgen ja koodiboksin tekeminen

1.Suunnittele badge. Tuleeko siihen blogin nimi? Slogan? Muutama sana sisällöstä? Onko taustalla joku kuva, kuten oma naamasi? Ym. Ym. Badgesta tulee suht pieni, joten älä tunge siihen kamalasti kaikkea! Vaihtoehtoisesti badge voi olla sisällöltään todella kryptinen; sen ei tarvitse liittyä mitenkään blogiisi. Se voi olla vaikka jokin huomiota herättävä kuva tai sana. Muista kuitenkin, että mitä erikoisemmaksi badgesi menee, sitä vähemmän löytyy halukkaita laittamaan sen blogiinsa, ja todennäköisesti sitä klikkaavat eivät koe tulleensa ihan oikeaan osoitteeseen...

2. Suunnitelmasta kuvaksi. Kuvan voi väsätä monella tavalla. Esimerkiksi banneripostauksessa käytetty Picmonkey sopii tähän hyvin. Jos päädyt Picmonkeyyn, voit tehdä kuvan banneriohjeella mutta kohdassa kolme valitsekin Square Deal, niin homma hoituu helpommin. Kuvan koon täytyy olla pieni, jotta se mahtuu useimpien blogien sivupalkkiin. 150x150 on hyvä. Ennen tallennusta muista valita mahdollinen oma kuvasi taustalle (löytyy banneriohjeesta). Myös taustan kuosin tai värin (väripaletti) valitseminen tulee tehdä tässä vaiheessa. Muuten toimi ohjeen mukaisesti.

3. Lataa kuvasi nettiin. Tarvitset siis kuvallesi URLin. Saat sen näppärästi mm. tuossa banneriohjeessakin mainitsemani Photobucketin avulla. Eli kirjaudut sinne ja lataat tekemäsi kuvan koneeltasi. Saat sieltä kuvallesi mm. suoran osoitteen (http:// -alkuinen Direct link).

4. Seuraavaksi teet elämästäsi helppoa ja menet ohjelmaan nimeltään Grab My Button Code GeneratorSe tekee sinulle kaiken valmiiksi, kun syötät blogisi nimen, osoitteen ja kuvan osoitteen. Lisäksi voit muokata itse koodiboksin ulkonäköön liittyviä seikkoja. Klikkaa lopuksi Preview ja avautuvassa ikkunassa olevaa Get Code -nappulaa. Kopioi saamasi pitkähkö koodi.

5. Siirry Bloggerin ulkoasun muokkaukseen ja valitse lisää gadget. Nappaa HTML/Javascript. Klikkaa tekstikentän oikeassa yläreunassa olevaa Muotoiltu teksti -kohtaa, jotta se muuttuu HTML -puoleksi. Lisää edellisessä kohdassa kopiomasi koodi kenttään. Klikkaa uudelleen Muotoiltu teksti -kohtaa, jotta näet kuvan ja koodiboksin livenä. Tallenna ja siirrä gadget haluaamasi kohtaan blogissa. WP:llä tämä toimii varmasti suht samoin (en tosin käynyt kokeilemassa).


Toisen blogin badgen laittaminen omaan blogiin

Kun olet löytänyt mielenkiintoisesta blogista badgen ja siihen kuuluvan koodin, kopioi koodi kentästä ja lisää se omaan blogiisi HTML/Javascript gadgettina.

Kovin monessa suomalaisessa blogissa en ole tähän ilmiöön törmännyt. Ehkä tämä koetaan liialliseksi mainostamiseksi, minkä moni näkee negatiivisessa valossa. Jotkut eivät ollenkaan halua linkata toisiin blogeihin. Tämä on kuitenkiin niin helppo operaatio sekä bloggarin, että blogillisen lukijan kannalta, että kannattaa kokeilla! Jos innostuit askartelemaan, laita vaikka linkki blogiisi niin päästään katsomaan tekelettäsi ja ehkä kopioimaan se koodikin.


maanantai 16. syyskuuta 2013

Lukulistan siivouspäivä

Yksi erittäin suosittu, ja minunkin blogissani päälle 300 ihmisen käyttämä bloginseurantamenetelmä, on tuo sivupalkissa keikkuva Googlen käyttäjäraati. Sinnehän tulee lisäiltyä vaikka minkälaisia mielenkiintoisia blogeja, joita ei halua kadottaa näköpiiristään. Voipi kuitenkin olla, että siellä roikkuu myös blogeja, joiden ihan mielellään toivoisit katoavan silmistäsi, ja mielessäsi on käynyt ajatus niiden poistamisesta omalta lukulistaltasi. Jos tilanne kuulostaa yhtään tutulta ja lukulistan siivous voisi olla paikallaan, kannattaa jatkaa lukemista.

Littlebigthings -blogista tuli toive tästä aiheesta ja se kiinnostaa varmasti muitakin. Olet ehkä mennyt lisäämään listallesi hetken huumassa joitakin blogeja, jotka eivät tarkemmin ajateltuna kiinnosta sinua ollenkaan. Haluat ne pois tukkimasta lukuluetteloasi. Tai sitten blogit ovat lopettaneet jo ajat sitten ja haluat ne pois listaltasi.


Oli syy mikä hyvänsä, tässä ohje miten blogit saa poistettua, kun olet ensin kirjautunut Bloggeriin sisään ja etsinyt lukuluettelon käsiisi.

  • Klikkaa Hallinnoi lukuluetteloa -ratasta lukulistan oikeasta reunasta. Saat listan kaikista blogeista, joihin olet lukijana liittynyt.
  • Jokaisen blogin kohdalta, oikeasta reunasta, löytyy Asetukset. Klikkaa poistettavan blogin asetuksia.
  • Eteesi avautuu ponnahdusikkuna, jossa sinun tulee kirjautua tunnuksillasi Googlen käyttäraatiin, jos et kirjautuneena jo ole. 
  • Kirjautumisen jälkeen ikkuna saatta kadota, mutta klikkaa uudestaan poistettavan blogin asetuksia. Eteesi avautuu taas uusi ikkuna ja olet tällä kertaa kirjautunut sisään palveluun.
  • Katso, että ikkunassa on sen blogin nimi, jonka haluat poistaa listaltasi ja klikkaa sitten Lopeta tämän sivuston lukeminen. 
  • Sinulta kysytään vielä oletko ihan tosissa ja vastattuasi myöntävästi blogi on poissa!
Saat poistettua näppärästi useampia blogeja valitsemalla yhden blogin kohdalta asetukset ja sitten vasemmasta reunasta Sivustot, joihin olet liittynyt. Näet listan kaikista seuraamistastasi blogeista ja jokaisen yhteydessä on linkki Lopeta lukeminen.

Tapahtumien kulku esimerkiksi avautuvien ikkunoiden suhteen saattaa olla erilainen eri selaimilla, mutta pääpiirteet ovat kaikille samat. 

Olen muuten aina ihmetellyt, miksi kapistus on pitänyt suomentaa käyttäjäraadiksi. Ihan kuin tämä joukkio jotenkin arvioisi kyseistä blogia, vaikka totuuden nimissä he taitavat vain lukea sitä. Englanniksi nimi on vähemmän uhkaava: Google Friend Connect. Se yhdistää ystäviä eikä pidä sisällään mitään arvostelevaa raatia. No, tämäkin voi olla pian mennyt murhe, sillä kaikki merkit viittaavat Googlen joku kaunis päivä lopettavan koko käyttäjäraadin ja tyrkyttävän sen sijaan Google plussaa senkin tilalle. Mutta siihen meidän ei tarvitse vielä varautua!

sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Postia bloggarilta

Omia blogitekstejään voi tyrkyttää muiden luettavaksi monin eri tavoin. Seuraajia ja blogin tilaajia voi kerätä mitä erilaisimmilla listoilla. Myös siellä Facebookissa, tai Twitterissä, tai vaikka Instagramissa voi tuputtaa uusimpia jorinoitaan. Ketään ei voi kuitenkaan pakottaa lukemaan löpinöitäsi, mutta kun on tarpeeksi monessa paikassa näkyvissä, yksi jos toinen päätyy postaukseesi asti. Blogisi kuitenkin kilpailee sen yhdenkin lukijan huomiosta kymmenien muiden blogien ja kaikenmaailman kissavideoiden kanssa. Mikä siis neuvoksi, kun haluat seuraajiesi todella tarttuvan juttuihisi sen sijaan, että he seuraisivat kuinka linkki postaukseesi lilluu siellä muiden linkitettyjen juttujen virrassa, ja katoaa lopulta koko ruudulta?

Tässä postauksessa esitellään eräs ässä vinkki: sähköposti. Yksi loistava keino tarjota juttujaan luettavaksi, on siis lähettää ihmisille sähköpostia. Tiedän, että sähköpostin lähettely kuulostaa todella arkipäiväiseltä ja tylsältä, joten saatat ihmetellä, mitä hienouksia se muka pitää sisällään. Sitähän se periaatteessa onkin, mutta monille alati elävän blogilistan tai Facebookin tai muun kunnollinen seuraaminen on liian hektistä. Blogisi jutut ovat voineet joutua muiden päivitysten jyräämäksi jo ennen kuin tämä hitaammanpuoleinen lukijasi on niihin ehtinyt tarttua. Tälle lukijalle voi olla suuri helpotus, että hän saa uudet juttusi suoraan sähköpostiin, ja hän voi sitten sopivalla ajalla käydä ne blogistasi lukaisemassa.


Totta kai sähköpostittelussakin on huonot puolensa. Joku saa postilaatikkoonsa niin paljon postia, että sinun viestisi jäävät lukematta. Joku löytää kyllä viestisi, mutta ei yksinkertaisesti vain avaa niitä. Jollain saattaa palaa käämit jatkuvan kirjepommituksesi kanssa, jos julkaiset useamman jutun päivässä ja lähetät jokaisen tekstisi omassa kirjeessään. Näille uhkakuville et voi paljoa mitään, mutta olisi turha olla kokeilematta pientä viestittelyä. Siitä kun on tehty niin helppoa!

Bloggerilla on oikein oma gadgettinsa, jonka voi asentaa vaikka sinne sivupalkkiin. Seuraa sähköpostitse -gadget on yhteydessä Feedburneriin, ja se lähettää tekstisi tilaajille automaattisesti. Saat siis sivupalkkiin kentän, johon tilaaja kirjoittaa oman osoitteensa, ja uusien postausten pitäisi sitämyöden kilahdella hänen postilaatikkoonsa. Kun kirjaudut Feedburneriin Bloggerin tunnuksillasi, saat tietoja tilaaajien määrästä ym. Kannattaa myös tarkistaa, että Feedburnerissa ja Seuraa sähköpostitse -gadgetissa näkyvät blogisi feedit ovat samat!

Wordpressilla on myös omat widgettinsä sähköpostiseuraamisen mahdollistamiseksi. Ilmaisversiossa asennuksen pitäisi olla lähes yhtä helppoa kuin edellä mainittu Bloggerin gadgetin asennus. Viestiä ja tilauskaavaketta pitäisi myös päästä muokkaamaan hieman enemmän haluamaansa suuntaan.

Parhaiten sähköpostitilaus sopii blogeihin, jotka postaavat harvemmin kuin kerran päivässä tai parissa. Silloin lukijan ei tarvitse aina käydä kurkkimassa onko blogiin ilmestynyt jotain uutta, ja ei haittaa, jos hän missaa uusimmat postaukset tilauslistoilla. Ja onhan siinä pieni henkilökohtaisuuden vivahde, kun bloggari lähettää postia suoraan lukijalle!

Ehkä arvasit jo aiheesta, että Pink Bubblenkin voi nyt tilata sähköpostilla. Itse en tosin käyttänyt hyväkseni tätä Bloggerin simppeliä gadgettia, sillä olen varsinainen sähköpostittaja työni puolesta. Askartelin siis hieman toisenlaisen kirjeen minulle tutulla ohjelmalla, jonka käyttöönoton ja ominaisuuksien esittely veisi kuitenkin sata kertaa enemmän aikaa ja tilaa kuin muistuttaminen Bloggerin hienosta palvelusta. Pink Bubblen uutiskirjeen lähettelen sinulle noin kerran viikossa, ja se pitää sisällään uusimmat postaukset sekä ehkä myös ne uutiset, joista nimessä jo vihjaillaan (siis silloin, kun jotain uutisoitavaa löytyy). Osoitteet pysyvät vain ja ainoastaan minulla, joten mitään spämmiä ei ole luvassa. Kannattaa kuitenkin kurkistaa myös sähköpostin roskapostikansioon, jos kirjettä ei ala kuulua. Harmillisen moni sähköposti on yli-innokas roskapostin lajittelija, jolloin tärkeätkin viestit voivat päätyä ihan väärään kansioon. Tilaamaan pääset tästä. Linkki kirjekuorineen on myös tuolla sivupalkissa.

Sähköposti on siis yksi hyvä keino seurata blogeja ja bloggarin näkökulmasta pitää yhteyttä lukijoihin, vaikkakin vain postausten lähettelyn muodossa. Tulemme lähiaikoina tutustumaan laajemmin aiheeseen "missä kaikkialla blogeja voi seurata".

tiistai 4. kesäkuuta 2013

Parhaimmat ja noloimmat blogisuosikit eli mitä sinä luet?

Monilla lukijoillani on oma blogi mutta yritetään kaikki nyt yhdessä irtautua hetkeksi siitä bloggarin roolista ja leikitään lukijoita. Ja jos sinulla ei ole blogia, ei haittaa ollenkaan. Mietiskele hetki millainen lukija oikein olet: minkälaisia blogeja luet? Miten usein luet tiettyä blogia? Onko jostain entisestä inhokkiblogista tullut nykyinen suosikkisi? Kehtaatko kertoa mitä kaikkia blogeja lukulistallasi oikein on? Jne. jne. Saat pari minuuttia aikaa alkaen NYT.

No niin, toivottavasti päähäsi pälkähti jonkinlaisia ajatuksia. Katsokaas kun lähes jokainen bloggari lukee myös muita blogeja. Olet varmasti nähnyt blogeissa sellaisissa "kysykää, niin minä vastaan" -postauksissa kysyttävän, että mitäköhän blogeja ko. bloggari lukee. Kysymykseen vastataan totta kai vaihtelevasti ja aika usein tässä kohdassa ladellaan joitain ulkomaisia erittäin "korkeatasoisia" ja muodikkaita muotiblogeja. Aina välillä törmää myös näihin "en oikeastaan lue muita blogeja, kun oman pitäminen vie niin paljon aikaa" -vastauksiin. Uskon ja en usko näihin jälkimmäisiin vastauksiin: uskon siis ison blogin pitämisen vievän aikaa mutta sitä en ihan sulata, että muita blogeja ei muka lueta. Bloggari ei voi elää tyhjiössä ja blogata menestyksekkäästi. Sen sijaan uskon kaikkien bloggareiden lukevan muita blogeja edes vähän silmäillen, Mutta aina omista lukumieltymyksistä ei haluta kertoa muunmuassa siksi, että joidenkin blogien lukeminen on noloa ja kolhu uskottavuudelle.

Kenellekään ei varmaan tule yllätyksenä, että minä luen paljon blogeja. Blogien lukeminen on pääosin sidoksissa kahteen asiaan: aikaan ja mielenkiintoon. Minun lukemiseni kulkee suurin piirtein seuraavaa rataa ja uskon sen kuvaavan aika hyvin yleistä blogien lukemisen kiertokulkua.



Aloitetaan ajasta. Sehän on nyt selvää, että jos aikaa netissä surffailuun ei ole, niin eipähän tule blogejakaan luettua. Mutta jos aikaa on oman blogin pitämiseen, niin silloin joutuu väen väkisin kosketuksiin myös muiden blogien kanssa. Niiden tutkiskeluun ei välttämättä ole aikaa mutta ne varastavat sitä huomaamattasikin. Ja jo muutamissa minuuteissa ehtii silmäillä useita blogeja, etenkin kuvapainotteisia sellaisia. Väillä julkaistaan semmoisiakin postauksia, joiden lukemiseen huolella ja hartaudella saa kulutettua tuskin edes puolta minuuttia.

Blogeja saattaa siis välillä lukea enemmän ja välillä vähemmän riippuen omasta kiireisyydestään ja netissä vietetystä ajasta. Välillä minulla on paljon luppoaikaa ja saatan surffailla enemmänkin blogeissa ja välillä teen sitä vaikkei mitään aikaa löytyisikään. Silloin minua harmittaa, että käytin 15 minuuttia jonkun tuntemattoman lomakuvien tiirailuun sen sijaan, että olisin sinä aikana tiskannut vaikka kauan odottaneet tiskit.

Mitä mielenkiintoon tulee, niin sen kohde saattaa luonnollisesti vaihdella. Pääsääntöisesti luetaan sellaisia blogeja, joiden sisältö kiinnostaa. Aina ei  jaksa olla kiinnostunut samoista aiheista varsinkin kun netti on täynnä erilaisia ärsykkeitä, jotka kilpailevat huomiostasi. Itse saatan olla pitkän tai pätkän aikaa totaalisesti koukussa johonkin blogiin lukien sen ensin kokonaan ja sitten odotan silmät kiiluen uusia postauksia. Jonkin ajan kuluttua en voisi sietää kyseistä blogia -tai paremminkin minua ei voisi pätkääkään kiinnostaa onko siellä nyt julkaistu joku juttu uusista aurinkolaseista. Joskus sattuu vielä niinkin, että alun hulluuskohtaus tekee paluun ja  innostun uudestaan tästä hylkäämästäni blogista. Blogi voi olla vähän kuin hyvä biisi -aluksi se on loistava mutta liian usein kuunneltuna se kuluu. Toiset kestää kulutusta enemmän, toiset vähemmän.

Kaikki lukulistan blogit eivät kuitenkaan saa edellämainittua mielenkiintoannosta. Sitä saattaa aktiivisesti lukea sellaista blogia, jota ei edes tajua lukevansa. Minullakin on muutamia sellaisia "suosikki"blogeja, jotka eivät ole koukuttaneet minua täysin mutta jotka eivät ärsytäkään. Kun nyt tarkemmin mietin asiaa, en edes tiedä miksi luen niitä. Voisin yhtä hyvin elää ilman tietoa niiden uusimmista julkaisuista. Taustalla on todennäköisesti  muiden mukana meneminen, eli suosittuja blogeja tulee luettua sen takia, että ne ovat suosittuja. Omia syitä lukemiseen ei tule mietittyä sen kummemmin. Haluan kuitenkin uskoa, että näissä blogeissa joita luen lähes tiedostamattani,on kuitenkin jotain minua suuresti miellyttävää. Enhän muuten palaisi niiden pariin päivästä toiseen. Tämä on ehkä meidän paljon blogeja kuluttavien ongelma. Jos lukee vain muutamia blogeja, ne ovat varmasti huolella valitut.

Blogien lukemiseen liittyy usein myös ahkera uuden luettavan etsiminen. Harva on tyytyväinen nykyiseen lukupakettiinsa. Uusiin blogeihin vilkuillaan jatkuvasti uuden suosikin toivossa. Netti on niin pohjaton, että helposti kuvittelee löytävänsä jostain vielä parempia postauksia.



Nyt kun aika ja mielenkiinto on pikaisesti käsitelty, voimme siirtyä siihen salaiseen lukulistaan. Blogien lukemisessa pätee aivan varmasti sama sääntö kuin siinä mitä kirjoja pitää esillä omassa kirjahyllyssään. Henkilö, joka haluaa antaa itsestään fiksun ja filmaattisen kuvan, ei laita hyllyynsä esille joitain chiclit-pokkareita. Ne ovat laatikossa sängyn alla. Kirjahyllyn paraatipaikan ovat vieneet suuret maailmankirjallisuuden klassikot ja muutama uusi Finlandia-palkinnon pokannut teos. Tämän ylipitkän vertauksen jälkeen pääsen sanomaan, että sama homma toimii blogien kanssa: meillä kaikilla on aivan varmasti jokin blogi, minkä lukeminen ei kestä päivänvaloa. En nyt tarkoita, että meillä olisi niin surkeita ja kauheita blogeja, että niiden seuraamisesta ei kehtaisi puhua ääneen. Tarkoitan sitä, että tietynlaisen ihmisen voi olettaa seuraavan tietynlaisia blogeja. Esimerkiksi bloggari, jonka omassa blogissa käsitellään vain kirpparilta ostettuja vaatteita ja käytetään vain luonnonkosmetiikkaa, saattaa seurata ahkerasti puolta nuoremman pakkelinaaman blogia, jossa esitellään jatkuvasti Nellyltä tilattuja ihqui kesäshortsei ja kaikkee. Ja sama toisin päin. Vastakohdat saattavat salaisesti viehättää hyvinkin paljon. Olen enennenkin (kai) maininnut, että blogeissa pääsee helposti tirkistelemään toisten elämää ja jonkin täysin erilaisen seuraaminen voi olla virkistävää ja hyvin mielenkiintoista. Tämän lisäksi taustalla voi olla monia syitä aina salaiseen halveksuntaan tai ihailuun asti.

Minun blogilukemistoni on hyvin laaja ja se kasvaa jatkuvasti. Osa putoaa pois kokonaan tai hetkellisesti. Luen kaikenlaisia blogeja mutta pääasiassa muotiblogipainotteisesti. Blogit ovat hyvin erilaisia, joten muuta yhdistävää muoti/lifestyleblogi -tittelin lisäksi on vaikea keksiä. Minullakin on joitain kyseenalaisia suosikkeja, joita en ala tässä nimeämään vaikka mieli tekisi noloudesta huolimatta. Se kun antaisi huonon kuvan ko. blogeista enkä halua leimata niitä, sillä eihän niissä mitään vikaa ole. Minut tuntevat eivät vain ehkä ikinä arvaisi, että kuulun niiden lukijoihin.

Ja nyt olisin kiitollinen, jos jakaisitte kommenttiboksissa alun ajatusleikin tuloksia. Tai itse asiassa mitä vaan mieleenne juolahtaa aiheesta!


Photo credit 1: Swamibu / Foter.com / CC BY-NC
Photo credit 2: _mubblegum_ / Foter.com / CC BY-NC-ND