Näytetään tekstit, joissa on tunniste blogiportaalit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste blogiportaalit. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Nyt ärsyttää

Valppaat lukijani ovat ehkä jo huomanneet, että tietyt blogeissa esiintyvät piirteet eivät välttämättä kuulu suuriin suosikkeihini. Juttua siitä, mikä minua ärsyttää blogeissa toivottiin ihan äskettäin ja ajattelin ensin, että en halua negistellä yhden postauksen verran. Mutta tämä olikin hyvin hauska aihe (vaikka tuossa listan ensimmäisessä pointissa ei ole mitään hauskaa!).


Tässäpä siis lista muutamista blogeissa esiintyvistä asioista, jotka saavat kuvassa näkyvän (yleensä) uinuvan ärtymykseni heräämään:

  • Yhteystietojen puuttuminen. Siis tästä voisin saarnata kokonaisen postauksen verran. On se vaan niin kumma, että blogissa näytetään omaa naamaa ja kerrotaan hyvinkin henkilökohtaisia juttuja, mutta sitten sähköpostiosoitetta ei haluta laittaa minnekään näytille. Oman postin pyöräyttäminen blogille on niin yksinkertainen toimenpide, että taidoista sen puute ei ainakaan ole kiinni. Eikä sen tarvitse olla mikään etunimi.sukunimi, jos sitä pelkää, vaan se voi olla vaikka muotiblogi11111. On muutaman kerran jäänyt mielenkiintoiset yhteydenotot tekemättä, kun blogista ei löydy sähköpostiosoitetta ja sitä ei näy myöskään Bloggerin profiilissa tai muualla. Kaikki eivät halua tai voi lähestyä bloggaria sen julkisen kommenttiboksin kautta! 
  • Pahoittelut pitkästä hiljaisuudesta. Jos postaus alkaa sillä, että bloggari pahoittelee postaustaukoa, suuntaan äkkiä jonnekin muualle. Jos ei ole jaksanut blogata pitkään aikaan ja sitten aloittaa comebackinkin päivittelemällä sitä juttujen vähyyttä, niin odotukset eivät sisällön suhteen ole kovin korkealla. Totaalinen tunnelman latistaja.
  • Salamavalo. Kun netissä altistuu kaikenlaisilla täydellisille potreteille (hyvin kuvatuille tai hyvin muokatuille), sellaiset vähemmän huolitellut kuvat käyvät jotenkin silmiin. En nyt meinaa sitä, että sommittelut pitäisi olla sataprosenttisesti paikallaan ja Chanelien siinä nätisti rivissä. Tarkoitan niitä kuvia, joissa ei ole nähty yhtään vaivaa suunnittelun suhteen, vaan kuva on napattu ihan lennossa. Yhdistävä tekijä näissä kauhukuvissa on yleensä salamavalon liiallinen käyttö (tai käyttö ylipäänsä).
  • Rypyt. Tämä on vähän jatketta tuolle edelliselle kohdalle. Tarkoitan tällä rypyssä olevia vaatteita. En halua katsella jonkun ostoskassista suoraan kameran eteen raahattuja riepuja, jotka ovat ihan tuhannen rypyssä. Pieni silittely tekisi ihmeitä mutta joskus kiire kuvaamaan ja julkaisemaan ostosreissun saldo on liian kova.
  • Klik. Aika monessa postauksessa on linkkejä ja meillä on monia tapoja merkata nämä klikattavat osuudet. Yksi tapa saa minut kuitenkin hermostumaan: linkin perään laitetaan sulkuihin klik! tai oikein klik klik! Tulee sellainen fiilis, että lukijat yritetään saada epätoivoisesti painamaan sitä linkkiä ja/tai heidän hoksottimiaan aliarvioidaan. Minun kohdalla vain päästäni kuuluu klik ja alan nähdä punaista - enkä varmana klikkaa!
  • En kerro. Tiedättekö sen, kun bloggari vihjailee blogissa tulevaisuudessa näkyvistä niin siisteistä ja tajunnan räjäyttävistä jutuista? Samaan hengenvetoon hän kuitenkin toteaa, että hän ei saa kertoa vielä näistä jutuista mitään. Tämä on ihan yleinen kikka pitää lukijoiden mielenkiintoa yllä mutta silti niin ärsyttävä. Aargh.
  • En kommentoi. Jos huomaan ettei bloggari systemaattisesti vastaa saamiinsa kommentteihin (olivat ne sitten kysymyksiä tai ei), ärsyynnyn. Pistäisi bloginsa samantien suljetuksi, jos lukijat kiinnostavat niin vähän ettei heidän kanssa voi edes jutustella. 
  • Jokeriärsytys. Tämä on varmaan joku oma erikoisuuteni. En hihku ilosta, jos postaus alkaa ennen varsinaiseen aiheeseen siirtymistä sillä, että bloggari kiittää lyhyesti kaikkia aikaisempaan postaukseen kommentoineita. En ole ehkä lukenut tätä aikaisempaa postausta (ja kyse ei aina ole siitä edellisestä), joten tämän uuden  postauksen lukeminen menee jo heti alussa pieleen. Miksi lukijoita kiitellään ja missä ne kommentit ovat? Pitääkö minun lukea nyt se juttu ensin vai voisinko lukea tämän postauksen rauhassa? Elämästä tuli niin vaikeaa! Toivoisin aina, että tämmöiset "kiitos kaikille edelliseen postaukseen kommentoineille!" alkaisivat hieman eri tavalla, joten tein niitä varten kaavan, jota voit ihan vapaasti käyttää tilaisuuden tullen: "Kiitos kaikille postaukseen (otsikko linkin kanssa tähän) kommentoineille. Postaus koski (aihe tähän) ja sain paljon (tähän millaisia) kommentteja."
Onpa suuria ongelmia minulla! Ehkä tähän on hyvä lopettaa tai jutusta voi tulla kovin pitkä. Voisin seuraavaksi listata sitten ikisuosikkini. Mutta kerro sinä, mitkä blogiasiat saavat sinut ärsyyntymään?

keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Blogit portaaleissa: tasokasta vai toivotonta?

Blogiportaalit ovat omiaan herättämään tunteita - hyviä ja huonoja sellaisia. Bloggarit haluavat jonkun portaalin katon alle bloggaamaan vaikka millä hinnalla. Tai sitten he karttavat blogitalleja kuin ruttoa, jotta kukaan ei veisi heiltä yhtään päätösvaltaa blogin suhteen.

Blogiportaaleista voisi kirjoittaa vaikka mitä. Niistä saisi irti herkullisia tarinoita, kuten viime aikojen skandaalinkäryiset uutiset erään portaalin suunnalta ovat tarjonneetkin. Negatiiviset ja bloggareiden riistoon viittaavat uutiset leviävät helpommin kuin sellaiset, joissa blogikotia kehutaan hyväksi ja työkavereita mahtaviksi. Yksi ja sama portaali voi todellisuudessa olla yhden mielestä maailman paras ja toisen mielestä se kaiken pahuuden tiivistymä.

Viime viikolla kyselin teidän mietteitä blogien palkintogaaloista ja palkituista blogeista ja nyt olisi mukava kuulla, miten blogin kuuluminen portaaliin tai yhteisöön vaikuttaa lukupäätökseenne. Rehellisyyden nimissä on sanottava, että olen lukenut vain sellaisia lausuntoja, joissa blogin tason ilmoitetaan laskeneen ja sisällön muuttuneen rutkasti mainospitoisempaan suuntaan. Itse en kuitenkaan lähtisi tätä väitettä allekirjoittamaan.



Miksi portaaliin?
Bloggarin kannalta portaalin jäsenyys voi olla tavoiteltu statussymboli. Oma blogi erottuu heti massasta, kun se on valittu johonkin tiettyyn piiriin. Ja valinnan ovat tehneet vielä jotkin blogialan ammattilaiset, jotka portaalin puikoissa häärivät. Valittuna oleminen voi merkata aivan uutta intoa ja suuntaa bloggauksen suhteen ja blogi kehittyy "ammattimaisempaan" suuntaan. Ehkä apua ja inspiraatiotakin on tarkolla, vertaistuesta puhumattakaan.  Portaalin mahdollistamia juttuja on hankalampi lähteä toteuttamaan itsekseen.

 Lukijakin saattaa päätellä portaalin tarjoavan lähes automaattisesti laatua ja blogit kiinnostavat jo senkin vuoksi. Tai sitten lukija pettyy ja jättää koko blogin jo pelkän portaaliin siirtymisestä kertovan uutisen kuulleessaan ja ennen kuin mistään muutoksesta on varsinaista näyttöä. Joillekin on kunnia-asia lukea vain itsenäiseen toimintaan kykeneviä blogeja ja muiden kelkkaan hyppääminen on merkki petturuudesta. Osa lukijoista ei ole samanlaisia hätähousuja, vaan he katselevat menoa jonkin aikaa ennen päätöksentekoa.


Blogin tason huikea nousu vai sittenkin mahalasku?
Niin kuin jo edellä kirjoitinkin, portaali voi tarjota aivan uusia eväitä bloggaamiseen. Voipi olla, että blogin ulkonäkö muuttuu sliipatumpaan suuntaan bloggarin omien koodailujen ja viritysten kadotessa. Ehkä bloggari petraa tekstien ja kuvien suhteen, jotta hän vaikuttaisi paikkansa ansainneelta, ja voihan siinä samalla ottaa huomiossa tai epähuomiossa mallia portaalin muilta bloggareilta. Ulkoasu ei ole se ainoa juttu, joka saaattaa joutua syyniin: myös juttujen sisällöksi ei enää ehkä kelpaakaan omituiset höpötykset, vaan bloggarille tulee tarve suorittaa (mielestään) timanttisia juttuja joka kerta.

Portaaleiden suureksi miinusmerkiksi lasketaan yleensä liiallinen kaupallisuus. Se voi olla rasite lukijalle mutta myös bloggarille, ja se voi ilmetä vaikkapa mainosbannereina tai sitten postauksissa olevana tuotesijoitteluna. Jos blogissa ei sellaista aikaisemmin ole ollut, lukijat sekä bloggari itsekin voivat hämääntyä mainonnasta ja se pistää silmään pienessäkin määrin, sillä onhan se muutos aikaisemmasta. Toisaalta, mikä tahansa mainostempaus voidaan portaalin puolella blogatessa nähdä merkkinä portaalin rappiollisesta vaikutuksesta. Siinä entisessä, villissä ja vapaassa blogissa samainen postaus olisi korkeintaan skipattu.

Mainonta on kuitenkin portaalien elinehto. Mistä raha muuten tulisi portaalille ja bloggarille? Löytyykö vapaaehtoistyöntekijöitä tai lahjoittajia? Kaupallisuus on siis vain hyväksyttävä osana portaaleja. Tietenkin sen voi toteuttaa eri tavoin. Joku portaalipomo on ahne ja haluaa tunkea vilkkuvaloa joka kolkkaan, jotta rahaa tuottavien mainosten näkyvyys maksimoituisi.Toisilla on enemmän pelisilmää ja he sirottelevat mainonnan suht huomaamattomasti blogien joukkoon ja sisältöön. Mainonnan tapa ja määrä eivät vaikuta vain lukijaan, vaan myös bloggariin, sillä hän ei voi kieltäytyä (lähes) kaikista tarjotuista yhteistyöprojekteista ja samalla olettaa saavansa blogata rauhassa portaalin suojissa.

Toisille kaupallisuus on jees juttu, sillä sen avulla he pääsevät mukaan mielenkiintoisiin projekteihin tai saavat sitten niitä kuuluisia ilmaistavaroita käyttöönsä. Myös lukijana mielenkiintoiset teemat ja vaikkapa useassa blogissa eri tavoin toteutetut tuote-esittelyt voivat olla mieluisia inspiraation lähteitä ja oikeita kiinnostuksen kohteita. Kaupallisuus voi siis ilmetä plussankin muodossa!


Oma pää vai tiukat säännöt?
Kukapa bloggari ei olisi ennen portaaliin siirtymistä vakuutellut, että blogi tulee pysymään samana tuttuna tapauksena. Ihan niin ei kuitenkaan taida käydä. Portaali ei ole mikään suojatyöpaikka, johon kerran päässeenä voi sitten blogata miten sattuu ja vaikka löysin rantein. Blogia voisi ajatella portaalin investointina. Blogin täytyy ansaita paikkansa joukossa esimerkiksi postaamalla tarpeeksi usein ja tuomalla kävijöitä. Kaikille yhteistöillekään ei saanut sanoa ei. Toisissa portaaleissa vaatimukset ja toiveet ovat kovemmat kuin toisissa.

Bloggari siis joutuu, tai pääsee, solmimaan sopimuksen portaalin kanssa. Sehän voi sisältää vaikka mitä ehtoja puolin ja toisin. Ehkä bloggari ei saa enää mainostaa oman pään mukaan, tietyistä aiheista ei sopisi kirjoittaa tai juttuja pitäisi tuottaa niin ja niin paljon.

Bloggari ei ehkä osaa huomioida kaikkea oleellista allekirjoitustaan rustatessa. Mitenköhän käy vaikka blogipostausten, kun portaalille sanoo hyvästit? Otetaanpa esimerkiksi linkit ja se mihin ne ohjautuvat, kun joku päivä portaalista lähtee. Ohjataanko kaikki blogiin vievät muualla olevat linkit uuteen osoitteeseen vai menevätkö ne suoraan portaaliin? Esimerkiksi Indiedaysistä viime aikoina lähteneiden blogien linkit menevät vaihtelevasti joko uuteen blogiin tai Indiedaysin etusivulle. Erittäin tärkeä seikka monelta kantilta mutta osaako tällaisia huomioida etukäteen? Minä, hakukoneoptimoinnille altistunut henkilö, olisin heti huolissani tällaisesta seikasta, mikä ei taas jollain toisella soita mitään kelloa.

Mihin tarvitsemme blogiportaaleja?
Kirjoitettuani, että "mainonta on portaalien elinehto", jäin miettimään, mihin me bloggarit oikein loppujen lopuksi  tarvitsemme portaaleja. Eikö jokainen vain voisi jatkaa omin avuin, sillä onnistuuhan se bloggaaminen niinkin. Vastaus taitaa olla se, että olemme sen verran yhteisöllistä porukkaa, että haluamme pörrätä toistemme ympärillä. Yksin touhuaminen ei ole kaikille se mieluisin toimintamuoto. Toisille tietenkin portaalien merkitys piilee tietenkin siinä rahassa.


Nyt olisikin mielenkiintoista kuulla mistä te, portaaleissa bloggaavat tai niissä olevia blogeja lueskelevat, pidätte portaaleissa ja mikä nostaa karvat pystyyn. Selviäisimmekö hyvin ilman niitä? Suosikkisi? Inhokkisi?

Entäs te portaalin alla bloggaavat, haluaisitteko muistuttaa mitä seikkoja sopimuksia tehdessä kannattaisi huomioida?

Itse en ole mitenkään portaaleja vastaan mutta en ole mikään intohimoinen kuluttajakaan. Totta kai luen blogeja, jotka ovat jonkin portaalin alaisuudessa mutta se on sivuseikka. Yhtäkään bogia en ole poistanut lukulistaltani sen takia, että se on siirtynyt jonkin otsikon alle. Portaaleissa on kyllä se hyvä puoli (portaalin, ei minun kannalta), että saatan jäädä sinne pidemmäksi aikaa pyörimään ja löydän ehkä uusia mielenkiintoisia blogeja tai juttuja -siis jos toteutus on tehty käyttäjiä houkuttelevasti.  Mainonnasta en ole kärsinyt, sillä skippaan kaiken mielestäni turhan -oli se mainospostaus tai ei. Joissain blogeissa turha mainossälä on jopa vähentynyt portaaliin siirtymisen myötä, kun omia affilinkkejä ei ole saanut tunkea joka paikkaan tai sitten niille ei ole ollut enää tarvetta, kun bloggaamisesta tulee rahaa muutenkin.

P.S.
Vallan unohdin, että eri portaaleiden turhuudesta ja tarpeellisuudesta olen kirjoittanut jo yhden jutun. Tilanne on elänyt jo tuon jälkeen mutta vilkaise nyt ihmeessä.


Photo credit 1: whiteafrican / Foter.com / CC BY
Photo credit 2: BJ Carter / Foter.com / CC BY-ND
Photo credit 3: clemsonunivlibrary / Foter.com / CC BY-NC

perjantai 26. huhtikuuta 2013

Suosituimmat blogiportaalit: turhia vai tärkeitä?

Joku on lukenut ajatuksiani. Tai siltä minusta hyvin vahvasti tuntui pari päivää sitten. Nimittäin, olette ehkä huomanneet blogimaailmassa ja ehkäpä myös sen ulkopuolella uuden nuorten naisten trendin: fitness! Habaa on kasvatettu muoti- ja lifestyleblogeissakin kovenevaa vauhtia.

Minä ainakin olen törmännyt enemmän ja vähemmän ammatimaisiin nuorten naisten fitnessaiheisiin blogeihin, joissa treenataan tosissaan kisoja varten tai sitten keskitytään fitspiration -kuvien ja pinkeistä protskushakereista napattujen instagramotosten postaamiseen. Olen itse ollut jo vuosia hyvin ahkera kuntosalitreenaaja ja viime aikoina olen saanut salille seurakseni muitakin nuoria naisia, joiden epäilen vahvasti olevan fitnesskärpäsen puraisemia. Uskon, että minuakin luullaan juuri tämmöiseksi tapaukseksi. Siispä kyykätessäni salilla tyttöjen kanssa aloin vakavasti miettiä, että meiltä puuttuu täysin fitnessaiheinen blogiportaali Suomesta! Siis ei mikään hikeä ja rautaa -portaali, vaan sellainen urheilullisten tyttöjen paikka. Semmoiselle näyttäisi olevan suurta kysyntää tällä hetkellä.

Joku muukin oli ilmeisesti kyykännyt tyttöjen kanssa, sillä semmoinen blogiportaali on nyt perustettu! Fitfashion avaa ovensa toukokuussa!



 Joukosta löytyy kyllä ainakin yksi mies mutta muuten näyttäisi olevan kovin tyttöpainotteista painonnostoa, joten jäämme mielenkiinnolla odottamaan. Muuten bloggareista löytyy perustreenaajia sekä myös fitnesskisoihin tähtääviä mutta yhteistä on treenauksen suuri näkyvyys blogissa.


Blogiportaaliin kuuluminen on varmasti monen bloggarin unelma. Kyllähän se oman blogin arvoa nostaa, jos tulee valituksi yhteisöön ja täten erottuu selkeästi siitä suuresta blogimassasta. Näkyvyys on parempi, bloggaamisesta voi saada rahaa, uusia yhteistyökuvioita ilmaantuu helposti, saa bloggarikollegoita, ym. mukavaa. Toisaalta, tälläiseen yhteisöön liittyminen myös rajoittaa bloggarin vapauksia: yhteistyöt ja mainonnat voivat olla säädellyt portaalin toimesta, blogin sisältöön voidaan vaikuttaa, ja jotkut aiheet voivat olla jopa kiellettyjä. Jättihän Cavakin liittymättä Rantapalloon, sillä halusi pitää täysin oman päätösvaltansa bloginsa suhteen.

Aloimpa tähän samaan hengenvetoon kokoamaan listaa muistakin Suomen blogiportaaleista, joihin kannattaa tutustua, jos et niihin ole vielä törmännyt:




Kaikki tuntevat Indiedaysin, vai mitä? Omien Indiedays – blogien lisäksi joukon jatkeena on 300 Inspiration blogia, jotka ovat hieman löyhemmin kiinnittyneet yhteisöön. Ennen painopiste oli kovasti muodissa mutta nyt noihin 300 blogiin mahtuu niin sisustusta kuin ruokaakin. Tämähän on ihan puhtaasti blogiportaali, josta löytyy myös muuta toimituksellista sisältöä, jota on mielenkiintoista lukea. Oma uutiskirjekin tulee ainakin kerran viikossa.



Tietäisitkö Rantapalloa ilman Mungolifea? Täytyy myöntää, että ilman kyseistä blogia vierailisin Rantapallossa erittäin harvoin. Matkanikin etsin jotain muuta kautta. Oikeastaan en vieraile Rantapallon muilla sivuilla lähes koskaan, vaikka Mungolifessa melkein päivittäin piipahdankin. Periaatteessahan Rantapallohan ei ole pelkästään blogiportaali, vaan se on vain pieni osa sitä. Mutta blogien osalta Rantapallo on siis erikoistunut matkablogeihin. Sieltä löytyy vaikka minkälaisia matkakertomuksia ja mikä parasta, sinne voi helpolla perustaa oman matkablogin reissun ajaksi!



Bellablogit on vielä melko pieni yhteisö, joka on kuitenkin kasvamaan päin. Blogeja on tällä hetkellä kymmenen ja yksi blogi on Bellablogien oma. Joukkoon mahtuu niin sisustusta, äitiyttä kuin muotiakin. Kaikki vaikuttaa kovin harmooniselta! Kohderyhmä on mielestäni hieman kahta edellistä kypsempi, sellainen kolmekymppinen. Muuta sisältöä näiden blogien lisäksi ei tällä hetkellä ole, paitsi että portaali avaa lähiaikoina oman kaupan, Bellapuodin, josta tulee löytymään sisustus-, kosmetiikka-, koru- ja käsityötuotteita. Stay tuned!



Kideblogeista löytyy kymmenen blogia, joita pitävät lapselliset ihmiset. Kyse on siis äitien blogeista -tai tuttavallisemmin mammablogeista. Mammablogit ovat jo pidempään olleet kuumaa kamaa niin lukijoiden kuin mainostajienkin mielestä. Sisältö rajoittuu blogeihin sekä ihan muutamiin etuihin ja vinkkeihin. Suosittelen, jos sinulla on lapsia tai jos vaikkapa haluat kurkata vähän erilaiseen arkeen. Mutta minusta nimivalinta Kideblogit on jotenkin... hassu. Ei siitä tule mieleen mammablogit. Ehkä en vain tajua jotakin hienoa pointtia tässä.



Casablogit
Casablogit on sisustusblogien kokoelma. Blogeja näyttäisi olevan 14, joista yksi on Vallila Interiorin oma blogi. Kolmen blogin nimeen on ujutettu sana valkoinen (tai neljän, jos vanilja lasketaan väriksi!) mikä on ymmärrettävää, sillä suositun bloggarin kodin sisustuksen on oltava vaalea, kuten täällä peräänkuulutin. Harmooninen on koko portaalin ulkonäkökin mutta sisältö perustuu vain blogeihin. Portaalin esittelypuheet ovat komeat, joten sisältöä olisi luullut löytyvän enemmänkin. Mutta eipä näissä sisustusblogeissa valittamista ole. 



Blogirinki
Blogirinki on mielenkiintoinen tapaus. Se on portaali niin ruoka- kuin leivontablogeille kuin mammablogeillekin. Blogeja on niin monta jokaisessa kategoriassa, että menin jo sekaisin laskuissa (30 jotain). Ulkoasu on moderni ja houkuttelee klikkailemaan blogeja. Muuta sisältöä ei jälleen kerran löydy.



Lily
Lily on valtava blogiportaali. Lilyllä on ihan oma toimitus ja sillä oma palsta. Sisältöä siis riittää, onhan taustalla A-Lehdet. Kuka tahansa saa perustaa palstan Lilyyn mutta Lily suosittelee -blogit ovat portaalin "omat" blogit. Lisäksi Lilyllä on kaveriblogeja portaalin ulkopuolella. Aihepiiri pyörii niin muodin, kauneuden, suhteiden, hyvinvoinnin, kulttuurin, puheenaiheiden, työn, rahan ja kodin ympärillä. Varsin kirjava joukko blogeja on siis tarjolla. Yleisilmapiiri on hieman vähemmän kaupallinen ja syvällisempi, ehkä jopa hieman hipster. 

Blogiportaalin bloggariksi pääsy ei varmasti ole ainoa tavoite. Lehdillähän on omat bloginsa, joista kirjoittelinkin täällä jo arviota vuoden alussa. Lehden bloggarilla voi olla suurtakin vaikutusvaltaa -tai ehkä paremmin sanottuna näkyvyyttä. 

Mitä mieltä olette tämmöisistä blogiportaaleista? Olisi mielenkiintoista kuulla juuri lukijoiden mielipiteitä siitä, tuleeko portaalia käytettyä, jos seuraa jotakin siihen kuuluvaa blogia.Vai ovatko semmoiset mielestäsi yhdentekeviä, sillä seuraat ensisijaisesti vain ja ainoastaan pelkkää blogia? Blogiportaaleja tuntuisi olevan kahdenlaisia: semmoisia, jotka ovat suunnattu niin bloggareille kuin heidän lukijoilleen ja sitten semmoisia, jotka ovat vain bloggareiden kokoontumis- ja suojapaikkoja. Esimerkiksi Indiedays kuuluu tuohon ensimmäiseen kategoriaan mutta esimerkiksi Blogirinki ei tarjoa lukijoille oikein mitään -paitsi tietysti kasan blogeja. Mutta niihin blogeihin voi löytää muutakin kautta, kuten vaikka toisesta blogista. Kerran blogin löydettyä sinne varmasti singahtaa suoralla urlilla ilman koukkausta portaalin puolelle, jos siellä ei kerran muuta ole.