Mainosvinkki: säästä, tienaa ja mieti tarkkaan

Tämänkertaisen mainosvinkkipostauksen seurauksena lompakkosi joko pullistuu tai tyhjenee uhkaavasti. Tutustumme nimittäin muutamaan verkkokauppaan, jotka antavat bloggareille alennusta. Jos et haluaisi itse tehdä ostoksia mutta raha kyllä kelpaisi, niin siihenkin löytyy idea. Lopuksi mainitaan eräs palvelu, joka on mainoslinkeillä tienaavan bloggarin näkökulmasta hieman kyseenalainen mainostettava mutta muille oikein oiva palvelu.

PikkuVanilja: alennusta vauvanvaatteista -ja tarvikkeista
PikkuVaniljan verkkokauppaan löysin sattumoisin PikkuVanilja -nimisen blogin kautta. Blogia kirjoittava Martina pyörittää myös tätä verkkokauppaa, josta löytyy kaikkea ihanaa vauvalle ja vanhemmille. Koska tiedän teissä lukijoissa olevan useita äiti-ihmisiä tai sellaiseksi kohta tulevia, laitoin verkkokaupan bloggaaja-alennuksineen heti muistiin kun siihen taannoin törmäsin. Saat -10% alennuksen ostokerrasta, kun laitat blogiisi linkin PikkuVaniljan verkkokauppaan. Tarkemmat ohjeet yhteistyöhön löytyvät täältä.

Maylash: rahaa ripsiseerumeilla
Ripsiseerumit tuntuvat olevan kovassa huudossa juuri nyt. Niitäkin myymällä voi tienata. Maylashilla on oma affiliateohjelmansa, eli saat rahaa jokaisesta sinun henkilökohtaisen linkin kautta myydystä tuotteesta. Maylashia voi mainostaa tai suositella myös rekisteröitymällä heidän ohjelmaansa Tradetrackerilla mutta silloin saat jokaisesta myynnistä 10€ itsellesi, kun taas Maylashin omaan ohjelmaan liittyessäsi saat 15€. Liittyminen tapahtuu täällä ja löydät sivuilta myös hyvät ohjeet. Voit laittaa blogiisi tms. linkkejä tai mainosbannereita. Rahat saat tilillesi, kun myyntejä on kertynyt 100€ edestä, mikä on tietenkin enemmän kuin esimerkiksi Tradetrackerilla. Mutta jos tiedät, että myyntejä tulee, niin nyt voit saada itsellesi hieman enemmän pennosia per ostos. Ja niitähän tulee, jos vaikka kirjoittelet omista kokemuksistasi tuotteen kanssa läträtessä.

DesignWest: alennuksella kaunista kotiin
DesignWestin verkkokaupassa myydään kaikenlaista pientä ja ihastuttavaa sisustustavaraa astioista tekstiileihin sun muuhun. Sisustava bloggaaja säästää -10% DesignWestin verkkokaupassa esittelemällä ostoksensa blogissa ja linkkaamalla takaisin kauppaan. Tarkemmat ohjeet alennuksen saamiseksi löydät täältä.

Home Interior: lisää alennuskamaa kotiin
Home Interior on toinen sisustuskauppa, joka tarjoaa -10% alen mutta jo ihan pelkästä linkistä. Voit siis pitää ne varsinaiset ostoksesi ihan omana tietonasi. Katso lisätietoa täältä.

Ostohyvitys: mainostaa vai eikö mainostaa?
Sitten se yksi mainostettava, jota suosittelen miettimään muutaman kerran, jos bloggaajana itse harrastaa affiliatemainontaa ja haluaa sillä tienata (jos nyt putosit kärryiltä, lue tämä postaus). Sehän on Ostohyvitys (tai mikä tahansa muu ostoista hyvittämiseen keskittynyt yritys), joka on viime aikoina mainostanut blogeissa urakalla. Yrityksen ideana on siis maksaa rekisteröityneille asiakkailleen takaisin rahaa heidän tekemistään verkko-ostoksista, kunhan ne tehdään Ostohyvityksen linkkien kautta. En tiedä mitä suklaapatukoita bloggareille on taas luvattu mutta moni itsekin affiliatemainontaa harrastava bloggari on mainostanut palvelua blogissaan. Tavallisille netinkäyttäjille ja affimainontaa harrastamattomille bloggareille palvelu on todella hyvä keksintö ja bloggarina siitä voikin vinkata. Mutta jos mainostat Nellyä sun muuta omilla mainoslinkeilläsi ja bannereillasi, niin tästä palvelusta ei kannata ehkä huudella lukijoille, jos ei halua nähdä notkahdusta omissa tuloissaan. Palvelut pelaavat aivan samoilla Tradedoublerin ym. mainoslinkeillä ja he vain maksavat osan saamastaan komissiosta takaisin käyttäjilleen. Jos lukijasi ryhtyvät palvelun käyttäjiksi, he eivät sitten enää ostele sinun (tain kenenkään muun bloggarin) linkkien kautta. Se voi sitten harmittaa, kun suklaat on syöty.

Siitä vaan sitten sopivaa shoppailu- tai tienauskohdetta valitsemaan. 

Blogin Facebooksivun ja Twitterin yhdistäminen

Blogin ja bloggarin tulisi olla näkyvillä jokaisessa sosiaalisen median ilmentymässä. Sitä ja tätä pitäisi muistaa päivittää, tänne ja tuonne tulisi luoda tili. Kehotuksia ja ohjeita satelee joka puolelta ja jos ei kaikkiin hömpötyksiin lähde mukaan, ei vaikuta kovin ajan hermoilla olevalta ja olo on antiikkinen. Mutta kaikenlaisten tilien ja profiilien aktiivinen ja laadukas ylläpitäminen on yllättävän aikaa vievää touhua, kun siihen lisätään vielä sen blogin pyörittäminen. Ja blogin pitämisenhän kuuluisi olla se ykkösprioriteetti. Onneksi on keksitty keinoja, joilla muutamat sometilit voi tuosta vain niputtaa yhteen. Tänään tutustutaan yhteen kikkaan: saatamme Facebookin ja Twitterin yhteen.

Twitter ei ole kovin suuressa suosiossa suomalaisten bloggaajien keskuudessa. Blogeissa tarjotaan lähes poikkeuksetta mahdollisuutta seurata blogia Facebookin kautta. Kirjoitin twiittailusta jo joskus alkuvuonna täällä ja meuhkasin siihen malliin, että samojen viestien lähettäminen Facebookissa ja Twitterissä kaikenmaailman tägeineen on turhaa toistoa ja laiskuutta. Huomattuani, että olen lähes unohtanut oman Twittertilini olemassaolon, ajattelin sanojen syömisen olevan enemmän kuin paikallaan. Aloin pähkäillä, mitä hyötyjä blogin Facebooksivun ja Twittertilin yhdistäminen oikein toisi mukanaan.

Helppous. Twitteriin liittymisen kynnys laskee monilla varmasti siinä vaiheessa, kun tietää ettei siitä tule uutta taakkaa. Alun operaation jälkeen Twitterille ei tarvitse suoda ajatustakaan, sillä kaikki Facebookissa julkaisemasi suuret ajatukset ilmestyvät sinne automaattisesti. (Tunnetaan myös nimellä laiskuus.)

Näkyvyyden maksimointi. Ei kannata kuvitella, että Twitterissä ei kuitenkaan ole ketään ja kukaan ei seuraa blogiasi. Siellä on kuulkaa yllättävän paljon elämää. Ehkäpä toisten seuraaminen Twitterissä on jopa helpompaa kuin FB:ssä, sillä kaikkien muiden feedissä ei heti näy mistä diggailet. Siellä voi siis seurata muita suht huomaamattomasti mutta totta kai seurannan kohde tietää siitä. Eli Twitter on täynnä populaa, joka saattaisi seurata viestittelyäsi sekä blogiasi. Tilaisuus kannattaa hyödyntää, sillä se ei vaadi paljoa mitään. (Tunnetaan myös nimellä seuraajien kalastelu.)

Onhan se edelleen niin, että Facebookissa ja Twitterissä toimivat hieman erilaiset sisällöt ja sitä ei yleisesti suositella "asiantuntijapiireissä". Twitterin voisi karkeasti sanottuna olevan oiva lyhyille viesteille ja mielenkiintoisille linkeille. Facebookissa kovaa valuuttaa ovat kaikki muu, kuten  vaikkapa kuvat ja videot. Jos aikaa, rahaa ja kiinnostusta löytyy molempien optimaalisen hyödyntämiseen (mitä se ikinä sitten onkaan), niin siitä vaan! Nostan hattua. Mutta jos mielenkiintoa olisi mutta aikaa tai energiaa ei, Facebookin ja Twitterin synkronointi on avaimesi onneen. Ja sehän tapahtuu vaikkapa seuraavasti:

Tarvitset siis alkuun blogillesi Facebooksivun ja Twittertilin. Jos FB-sivua ei vielä löydy, askartele se näillä ohjeilla. Jos ja kun Twittertiliä ei ole, tee itsellesi tai blogillesi tili täällä. Se on helppoa kuin mikä ja muutaman minuutin homma.

1. Suuntaa Facebookin sivulle, jossa toimenpide tehdään ja kirjaudu sisään, jos et siellä vielä ole. Näet suunnilleen seuraavan näkymän:

Valitse henk.koht. profiilisi sijasta sivun linkkaaminen Twitteriin.

2. Seuraavaksi valitset minkä sivun haluat yhdistää Twitteriin, jos sinulla on useampia sivuja FB-tililläsi.

3. Sinut ohjataan Twitteriin ja kirjaudut sinne sisään.

4. Näet vielä Facebookissa valikon, josta saat valita mitä tuotoksiasi Twitterissä oikein näytetään.

5. Tallenna valintasi ja olet valmis!

Tulos näyttää jokseenkin tältä:

Facebookiin kirjoittamani viesti...

... näyttää Twitterissä tältä.

Twitterissä jutusta kiinnostuneet pääsevät linkistä suoraan samalle sivulle, johon Facebookissakin linkkiä klikkaavat pääsevät. Joskus heidän täytyy kirjautua Facebookiin nähdäkseen viestin koko sisältö mutta siellähän he varmaan jo ovatkin.

Suosittelen operoimaan tämän, jos olet laiskamato tai et ole Twitteriin edes viitsinyt liittyä. Nyt voit hyvin pienellä vaivalla lirkutella ainakin ne uusimmat postauksesi Twitterinkin puolelle. Siitä ei varmasti ole haittaa!

Maine vaakalaudalla

Bloggarit ovat vaikutusvaltaista väkeä. Kun he omistavat yhden postauksen lempijugurtilleen, lukijat ryntäävät kuin päättömät kanat konsanaan kaupan jugurttihyllylle ja vievät kaiken. Kun he ovat löytäneet uudet täydellisesti istuvat farkut nettikaupasta, lukijat kiirehtivät visat vinkuen ostoksille, jotta he pääsevät osalliseksi tästä täydellisyydestä.

Olemme kuulleet jo yhden jos toisenkin kerran siitä, että bloggarit myyvät hyllyt tyhjiksi. Oli kyse sitten jugurtista tai nettikaupan vaatteenriekaleista, nimekäs bloggari saa kaupat myymään pian eioota mainitsemalla tuotteen vaikka sivulauseessa. Lukijat luottavat lempibloggarinsa sanaan eivätkä kauaa arvo, onko kyseinen tuote sittenkään ostamisen arvoinen. Ehkä he jakavat saman maun bloggarin kanssa tai sitten he kuvittelevat muuttuvansa bloggarin kaltaiseksi henkilöksi apinoimalla häntä valinnoissaan. Oli syy mikä lie, he ostavat kuitenkin. Oma ajattelu laitetaan hetkeksi tauolle. Bloggari on vähän kuin kaveri, joka kertoo sinulle hyvästä jutusta, jota sinunkin kannattaa kokeilla. Kaveria ei ehkä kehtaa kuitenkaan matkia niin avoimesti, kuin kaukaa ihailtua bloggaria: eihän se nyt sovi, että kuljet samoissa releissä ja syöt samoja muroja bestiksesi kanssa. Aina bloggarin sana ei saa lukijaa suuntamaan ostoksille, vaan hän saattaa ottaa bloggarin neuvosta vaarin ja vältellä jotakin kuin ruttoa.

Kun bloggari X on sanonut:
"Siitä kaupasta saa kestävimmät sukkahousut!"

Bloggareilla on vaikutusvaltaa hyvin monessa suhteessa ja kaikkea ei edes huomaa. He saattavat vaikuttaa vaikkapa siihen mitä syöt, mihin matkustat seuraavalla lomalla, mihin haet opiskelemaan tai mitä mieltä olet hallituksesta. Nyt tarkastellaan tätä ilmiötä yhdestä vinkkelistä.

Minun piti nimittäin jo aikoja sitten kirjoittaa siitä, kuinka blogien kanssa tehtävä yhteistyö on hemmetin hyödyllistä ja samalla hyvin vaarallista - oli kyse sitten brändistä, pahaisesta verkkokaupasta, tai vaikka yksittäisestä ihmisestä. Esimerkiksi minun piti valita tähän eräs pienehkö nettikauppa, joka sai muutamia vuosia sitten roppakaupalla kuraa niskaansa eräässä kaikkien tuntemassa suositussa blogissa jonkin hieman pieleen menneen yhteistyön perusteella. En edes muistanut tarkalleen, mistä poru sai alkunsa ja mikä sai bloggarin kehottamaan lukijoitaan pysymään kaukana koko puljusta. Sen muistan, että kaupan maine koki aikamoisen mahalaskun yhden ainoan bloggarin postauksen perusteella. Niinpä niin, muistin kaupan ja sen että sitä kehotettiin välttämään mutta en muistanut edes miksi.

Virkistin muistiani ja etsin postauksen käsiini. Kyseessähän on siis hieman yli kahden vuoden takainen Mungolifen postaus Superupee -nimisen kaupan kanssa tehdystä yhteistyöstä. Kaikki ei mennyt tyylipuhtaasti ja ylilyöntejä ilmeisesti sattui. No, kyseinen kauppa on urheasti jatkanut bloggariyhteistyön tekemistä ja juuri viime viikolla törmäsin uusimpaan sellaiseen ja aihe alkoi tuntua taas ajankohtaiselta. Kommenttiboksista löytyi heti liuta ihmisiä, joilla oli vielä tuoreessa muistissa tuo muutaman vuoden takainen lyttäyspostaus. Jo pelkkä kaupan nimen näkeminen toi minullekin mieleen tuon tilityksen. Kaupan maine ei siis ole kovin korkealla minunkaan kirjoissani, vaikka omakohtaista kokemusta ei löydykään sitten yhtään. Hmmm... huolestuttavaa vai hyödyllistä tietoa? Ilmeisesti sama on tapahtunut aina, kun firmaa on tuotu esille blogeissa tuon kohtalokkaan postauksen jälkeen.

Kun bloggari X on sanonut: " Sen kaupan kassa ei hymyillyt."

Tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka yhden bloggarin sana vaikuttaa tuhansien ihmisten mielipiteeseen. Kerran kolhittu maine on vaikea saada uudestaan kiillotettua. On siis erittäin riskialtista antaa vaikkapa jokin tuote arvioitavaksi bloggarille - tai ylipäätänsä lähteä heidän (meidän) kanssa juttusille. Jos tulos on positiivinen, myynti ja maine saattavat lähteä räjähtävään nousuun. Negatiivisen arvion tulokset voivat olla jopa kohtalokkaat. Aina maineiden tahraamiset tai suosion nousu eivät ole kiinni yhteistöistä. Bloggari saattaa tehdä (ja tekeekin) aivan omasta aloitteestaan postauksen vaikkapa jostakin ostamastaan tuotteesta. Tulilinjalle saattaa joutua siis kuka tai mikä vain haluamattaankin.

Kun lueskelee yrityksille suunnattuja infoja blogiyhteistyön hienouksista, tapetilla on aina näkyvyyden kasvu hyvässä mielessä. Blogeja ei koskaan nähdä riskeinä, mikä on tietysti ihan ymmärrettävää kun huomioi, että tarkoituksena on yhteistyösuhteen syntyminen eikä välttäminen. Todellisuudessa peli ei ole niin selvä. Voisi kyllä kuvitella, että bloggari joka saa esimerkiksi itselleen uuden tietokoneen vastineeksi postauksista ja näkyvyydestä blogissa, suitsuttaisi konetta kuin viimeistä päivää. Hyvän arvion ja kauniiden sanojen kirjoittaminen voi tuntua velvollisuudelta. Kovin moni ei varmaan halua ehdoin tahdoin lytätä ja "pilata" yhteistyötä mutta useilla on (onneksi) tarve olla rehellinen.

Minkä tai kenen maine on kokenut kovia blogeissa ja mikä taas on saanut positiivista nostetta? Moni teistä kirjoittelikin jo aikaisempiin postauksiin, että tarvetta falskeille arvioille ei ole, vaan olette mieluummin suorasanaisia. Mutta oletteko törmänneet tapauksiin, joissa teiltä on yhteistyön merkeissä pyydetty vain positiivista sanottavaa? Jätätkö mieluummin "huonot arviot" kirjoittamatta? Kirjabloggarit täällä kertoivatkin, että moni jättää huonoista kirjoista arviot tekemättä. Eikös lukijoiden olisi hyvä tietää myös, mitä välttää?


Photo credit 1: avlxyz / Foter.com / CC BY-SA
Photo credit 2: robertstinnett / Foter.com / CC BY

Kuvat ilman kehyksiä ja postauksen allekirjoitus kuvalla

Tässä postauksessa lyödään kaksi kuva-aiheista kärpästä yhdellä nopealla iskulla: otetaan Bloggerin kuvien ympäriltä pois turhat kehykset ja liitetään joka postauksen loppuun kuva. Kummatkin operaatiot ovat niin nopeita ja helppoja, että siinä ei kauaa nokka tuhise.

Kehykset pois kuvista

Jos lataa sen kummempia kikkailematta kuvia Bloggerilla,  kuvia saattapi koristaa kaunis - tai kauhea - kehys. Voi olla, että kuvasi näyttäisivät paremmilta ilman tuota reunusta koristamassa niitä: sommittelu olisi kohdillaan, ilmeesi olisi normaali, asusi olisi viimeistä huutoa ja kilojakin olisi karissut se muutama.

No ei nyt sentään. Kehys on todellakin mahdollista poistaa. Sen puuttuminen voi siis miellyttää silmääsi enemmän, kuin kehyksellinen versio kuvasta. Loput edellä mainitut muutokset jäävät kuitenkin sinun kontollesi!

Kehyksellä

Ilman kehystä

Kehyksen heivaaminen on helppoa kuin heinänteko (mikä sinäänsä on hämäävä ilmaisu, koska nykyihmiselle heinänteko on varmasti työläs ja vaikea operaatio). Tee vain näin:

1. Varmuuskopioi blogisi.

2. Siirry Malli -> Mukauta -> Lisäasetukset -> Lisää CSS ja syötä seuraava koodi kenttään:

.post-body img, .post-body .tr-caption-container, .Profile img, .Image img,
.BlogList .item-thumbnail img {
  padding: none !important;
  border: none !important;
  background: none !important;
  -moz-box-shadow: 0px 0px 0px transparent !important;
  -webkit-box-shadow: 0px 0px 0px transparent !important;
  box-shadow: 0px 0px 0px transparent !important;
}

3. Paina vielä kerran enteriä koodin syöttämisen jälkeen, jotta saat yhden rivin sen alle.

4. Klikkaa Käytä blogissa oikeasta yläreunasta ja mene blogiisi ihastelemaan, kuinka kaikki kehykset ovat kaikonneet.

Allekirjoita postaus kuvalla

Harjoittelimme oman allekirjoituksen laittamista jokaisen blogipostauksen loppuun täällä. Samalla sain kuulla, että osalla teistä allekirjoituksen virkaa toimittaa jokin kuva ja sen lisääminen joka postauksen loppuun on työlästä. Kuvalla allekirjoittaminen onnistuu yhtä näppärästi, kuin nimmarinkin rustaaminen. Sen voi siis automatisoida hyvinkin sutjakasti. Kas näin:

1. Valitse kuva, jolla haluat allekirjoittaa postaukset ja tee siitä sopivan kokoinen.

2. Lataa kuva johonkin netin kuvapalveluu, kuten Bloggerin Picasatilille tai vaikka Photobucketiin ja nappaa kuvan suora linkki kuvapalvelusta (se http:// -alkuinen).

3. Varmuuskopioi blogisi.

4. Siirry Malli -> Mukauta -> Lisäasetukset -> Lisää CSS ja heitä kenttään seuraava koodi:

.entry-content:after {
content: url(tähäntuleekuvasiosoite);
margin-left: 250px;
}

5. Muista laittaa kohdassa 2 saamasi kuvan osoite sille varattuun kohtaan. 


6. Esikatsele alapuolella avautuvassa näkymässä ja tallenna klikkaamalla Käytä blogissa.

(7. Jos haluat kuvan asettuvan jompaan kumpaan alareunaan, muuta koodista 250 haluamaksesi ja katso esikatselusta miten kuva asettuu.)

Valmista tuli!

Kuva ilmestyy jokaisen postauksen loppuun, myös vanhojenkin. Jos kaipaat apua esim. Linkwithiniä käyttäessä, niin kurkkaa se aikaisempi postaukseni.

Blogit portaaleissa: tasokasta vai toivotonta?

Blogiportaalit ovat omiaan herättämään tunteita - hyviä ja huonoja sellaisia. Bloggarit haluavat jonkun portaalin katon alle bloggaamaan vaikka millä hinnalla. Tai sitten he karttavat blogitalleja kuin ruttoa, jotta kukaan ei veisi heiltä yhtään päätösvaltaa blogin suhteen.

Blogiportaaleista voisi kirjoittaa vaikka mitä. Niistä saisi irti herkullisia tarinoita, kuten viime aikojen skandaalinkäryiset uutiset erään portaalin suunnalta ovat tarjonneetkin. Negatiiviset ja bloggareiden riistoon viittaavat uutiset leviävät helpommin kuin sellaiset, joissa blogikotia kehutaan hyväksi ja työkavereita mahtaviksi. Yksi ja sama portaali voi todellisuudessa olla yhden mielestä maailman paras ja toisen mielestä se kaiken pahuuden tiivistymä.

Viime viikolla kyselin teidän mietteitä blogien palkintogaaloista ja palkituista blogeista ja nyt olisi mukava kuulla, miten blogin kuuluminen portaaliin tai yhteisöön vaikuttaa lukupäätökseenne. Rehellisyyden nimissä on sanottava, että olen lukenut vain sellaisia lausuntoja, joissa blogin tason ilmoitetaan laskeneen ja sisällön muuttuneen rutkasti mainospitoisempaan suuntaan. Itse en kuitenkaan lähtisi tätä väitettä allekirjoittamaan.

Miksi portaaliin?
Bloggarin kannalta portaalin jäsenyys voi olla tavoiteltu statussymboli. Oma blogi erottuu heti massasta, kun se on valittu johonkin tiettyyn piiriin. Ja valinnan ovat tehneet vielä jotkin blogialan ammattilaiset, jotka portaalin puikoissa häärivät. Valittuna oleminen voi merkata aivan uutta intoa ja suuntaa bloggauksen suhteen ja blogi kehittyy "ammattimaisempaan" suuntaan. Ehkä apua ja inspiraatiotakin on tarkolla, vertaistuesta puhumattakaan.  Portaalin mahdollistamia juttuja on hankalampi lähteä toteuttamaan itsekseen.

 Lukijakin saattaa päätellä portaalin tarjoavan lähes automaattisesti laatua ja blogit kiinnostavat jo senkin vuoksi. Tai sitten lukija pettyy ja jättää koko blogin jo pelkän portaaliin siirtymisestä kertovan uutisen kuulleessaan ja ennen kuin mistään muutoksesta on varsinaista näyttöä. Joillekin on kunnia-asia lukea vain itsenäiseen toimintaan kykeneviä blogeja ja muiden kelkkaan hyppääminen on merkki petturuudesta. Osa lukijoista ei ole samanlaisia hätähousuja, vaan he katselevat menoa jonkin aikaa ennen päätöksentekoa.


Blogin tason huikea nousu vai sittenkin mahalasku?
Niin kuin jo edellä kirjoitinkin, portaali voi tarjota aivan uusia eväitä bloggaamiseen. Voipi olla, että blogin ulkonäkö muuttuu sliipatumpaan suuntaan bloggarin omien koodailujen ja viritysten kadotessa. Ehkä bloggari petraa tekstien ja kuvien suhteen, jotta hän vaikuttaisi paikkansa ansainneelta, ja voihan siinä samalla ottaa huomiossa tai epähuomiossa mallia portaalin muilta bloggareilta. Ulkoasu ei ole se ainoa juttu, joka saaattaa joutua syyniin: myös juttujen sisällöksi ei enää ehkä kelpaakaan omituiset höpötykset, vaan bloggarille tulee tarve suorittaa (mielestään) timanttisia juttuja joka kerta.

Portaaleiden suureksi miinusmerkiksi lasketaan yleensä liiallinen kaupallisuus. Se voi olla rasite lukijalle mutta myös bloggarille, ja se voi ilmetä vaikkapa mainosbannereina tai sitten postauksissa olevana tuotesijoitteluna. Jos blogissa ei sellaista aikaisemmin ole ollut, lukijat sekä bloggari itsekin voivat hämääntyä mainonnasta ja se pistää silmään pienessäkin määrin, sillä onhan se muutos aikaisemmasta. Toisaalta, mikä tahansa mainostempaus voidaan portaalin puolella blogatessa nähdä merkkinä portaalin rappiollisesta vaikutuksesta. Siinä entisessä, villissä ja vapaassa blogissa samainen postaus olisi korkeintaan skipattu.

Mainonta on kuitenkin portaalien elinehto. Mistä raha muuten tulisi portaalille ja bloggarille? Löytyykö vapaaehtoistyöntekijöitä tai lahjoittajia? Kaupallisuus on siis vain hyväksyttävä osana portaaleja. Tietenkin sen voi toteuttaa eri tavoin. Joku portaalipomo on ahne ja haluaa tunkea vilkkuvaloa joka kolkkaan, jotta rahaa tuottavien mainosten näkyvyys maksimoituisi.Toisilla on enemmän pelisilmää ja he sirottelevat mainonnan suht huomaamattomasti blogien joukkoon ja sisältöön. Mainonnan tapa ja määrä eivät vaikuta vain lukijaan, vaan myös bloggariin, sillä hän ei voi kieltäytyä (lähes) kaikista tarjotuista yhteistyöprojekteista ja samalla olettaa saavansa blogata rauhassa portaalin suojissa.

Toisille kaupallisuus on jees juttu, sillä sen avulla he pääsevät mukaan mielenkiintoisiin projekteihin tai saavat sitten niitä kuuluisia ilmaistavaroita käyttöönsä. Myös lukijana mielenkiintoiset teemat ja vaikkapa useassa blogissa eri tavoin toteutetut tuote-esittelyt voivat olla mieluisia inspiraation lähteitä ja oikeita kiinnostuksen kohteita. Kaupallisuus voi siis ilmetä plussankin muodossa!

Oma pää vai tiukat säännöt?
Kukapa bloggari ei olisi ennen portaaliin siirtymistä vakuutellut, että blogi tulee pysymään samana tuttuna tapauksena. Ihan niin ei kuitenkaan taida käydä. Portaali ei ole mikään suojatyöpaikka, johon kerran päässeenä voi sitten blogata miten sattuu ja vaikka löysin rantein. Blogia voisi ajatella portaalin investointina. Blogin täytyy ansaita paikkansa joukossa esimerkiksi postaamalla tarpeeksi usein ja tuomalla kävijöitä. Kaikille yhteistöillekään ei saanut sanoa ei. Toisissa portaaleissa vaatimukset ja toiveet ovat kovemmat kuin toisissa.

Bloggari siis joutuu, tai pääsee, solmimaan sopimuksen portaalin kanssa. Sehän voi sisältää vaikka mitä ehtoja puolin ja toisin. Ehkä bloggari ei saa enää mainostaa oman pään mukaan, tietyistä aiheista ei sopisi kirjoittaa tai juttuja pitäisi tuottaa niin ja niin paljon.

Bloggari ei ehkä osaa huomioida kaikkea oleellista allekirjoitustaan rustatessa. Mitenköhän käy vaikka blogipostausten, kun portaalille sanoo hyvästit? Otetaanpa esimerkiksi linkit ja se mihin ne ohjautuvat, kun joku päivä portaalista lähtee. Ohjataanko kaikki blogiin vievät muualla olevat linkit uuteen osoitteeseen vai menevätkö ne suoraan portaaliin? Esimerkiksi Indiedaysistä viime aikoina lähteneiden blogien linkit menevät vaihtelevasti joko uuteen blogiin tai Indiedaysin etusivulle. Erittäin tärkeä seikka monelta kantilta mutta osaako tällaisia huomioida etukäteen? Minä, hakukoneoptimoinnille altistunut henkilö, olisin heti huolissani tällaisesta seikasta, mikä ei taas jollain toisella soita mitään kelloa.

Mihin tarvitsemme blogiportaaleja?
Kirjoitettuani, että "mainonta on portaalien elinehto", jäin miettimään, mihin me bloggarit oikein loppujen lopuksi  tarvitsemme portaaleja. Eikö jokainen vain voisi jatkaa omin avuin, sillä onnistuuhan se bloggaaminen niinkin. Vastaus taitaa olla se, että olemme sen verran yhteisöllistä porukkaa, että haluamme pörrätä toistemme ympärillä. Yksin touhuaminen ei ole kaikille se mieluisin toimintamuoto. Toisille tietenkin portaalien merkitys piilee tietenkin siinä rahassa.

Nyt olisikin mielenkiintoista kuulla mistä te, portaaleissa bloggaavat tai niissä olevia blogeja lueskelevat, pidätte portaaleissa ja mikä nostaa karvat pystyyn. Selviäisimmekö hyvin ilman niitä? Suosikkisi? Inhokkisi?

Entäs te portaalin alla bloggaavat, haluaisitteko muistuttaa mitä seikkoja sopimuksia tehdessä kannattaisi huomioida?

Itse en ole mitenkään portaaleja vastaan mutta en ole mikään intohimoinen kuluttajakaan. Totta kai luen blogeja, jotka ovat jonkin portaalin alaisuudessa mutta se on sivuseikka. Yhtäkään bogia en ole poistanut lukulistaltani sen takia, että se on siirtynyt jonkin otsikon alle. Portaaleissa on kyllä se hyvä puoli (portaalin, ei minun kannalta), että saatan jäädä sinne pidemmäksi aikaa pyörimään ja löydän ehkä uusia mielenkiintoisia blogeja tai juttuja -siis jos toteutus on tehty käyttäjiä houkuttelevasti.  Mainonnasta en ole kärsinyt, sillä skippaan kaiken mielestäni turhan -oli se mainospostaus tai ei. Joissain blogeissa turha mainossälä on jopa vähentynyt portaaliin siirtymisen myötä, kun omia affilinkkejä ei ole saanut tunkea joka paikkaan tai sitten niille ei ole ollut enää tarvetta, kun bloggaamisesta tulee rahaa muutenkin.

P.S.
Vallan unohdin, että eri portaaleiden turhuudesta ja tarpeellisuudesta olen kirjoittanut jo yhden jutun. Tilanne on elänyt jo tuon jälkeen mutta vilkaise nyt ihmeessä.


Photo credit 1: whiteafrican / Foter.com / CC BY
Photo credit 2: BJ Carter / Foter.com / CC BY-ND
Photo credit 3: clemsonunivlibrary / Foter.com / CC BY-NC