Miksei bloggari vastaa?

Tänään puhutaan kommenteista. Suurennuslasin alla ei olekaan tällä kertaa kommentteja kirjoittavat lukijat tai itse kommenttien sisältö. Mietiskelläämpä vähän mitä bloggari oikein touhuaa kommenttien kanssa. Kommenttiboksi on joskus vähän aliarvostettu osa blogia. Joissain blogeissa kommenttiboksin vetovoima on huomattu ja se on varmasti osasyy sille miksi jotkut bloggarit julkaisevat sellaisiakin kommentteja, jotka maalaisjärjellä ajateltuna kuuluisivat roskakorin puolelle. Myös varsin älykkäästä keskustelusta koostuvia kommenttilaareja tuppaa näkemään silloin tällöin. Yksi asia kuitenkin saa minulle aina surun puseroon, kun luen kommenttiosioita: bloggari ei vastaa kommentteihin. Erityisen harmillista on, kun bloggarilta kysytään jotain ilman tulosta.

Useimmilla bloggareilla on varmasti vastaamisen jalo taito hyppysissä mutta joillain siinä olisi vähän parannettavaa. Etenkin tuo kysymyksiin vastaaminen on minusta tärkeää. Ymmärrän kyllä, että jos joku kysyy sadatta kertaa "millä värillä olet värjännyt hiuksesi", se voi alkaa jo rasittamaan. Mutta suosittelisin vastaamaan näihin kärsivällisesti tai ohjaamaan linkillä siihen postaukseen, jossa hiusväristä kerrotaan. Jos ignooraa koko kyselyn, lukijat voivat päätellä bloggarin olevan kiinnostunut kommenteistä hyvin vähän. Eikä sellaisia ajatuksia synny vain kommentin jättäneen päässä, vaan moni muukin kommentin ja puuttuvan vastauksen nähnyt voi tehdä pikaisia johtopäätöksiä. Ja sitten joku onneton tulee totta kai kysymään sitä samaa kysymystä muutaman postauksen päästä, kun huomaa ettei bloggari ollut vastannut. Jos hän vaikka nyt huomaisi ja vastaisi! Kierre on valmis.

Myös sellaiset vastaukset, että katso Googlesta, ovat vähän kiikun kaakun. Jokainen varmasti tajuaa ja osaa googlata mutta ehkä kysyjä on halunnut kuulla juuri bloggarin vastauksen ja mielipiteen asiasta. On totta, että välillä näihin kysymyksiin ei kyllä haluta juuri sitä bloggarin vastausta, vaan joku vastaus vaan, ja se joku löytyisi yhtä hyvin Googlesta. Mutta jos joku lukija kysyy, että "paljonko postikulut on siitä kaupasta x?", niin aina voi miettiä vastaako "kvg" vai googlaako itse nopeasti ne postikulut ja vastaa sille avuttomalle kyselijälle. Siinä on kaksi erilaista kuvaa bloggarista tarjolla ja siinä voi valita kumman kuvan haluaa antaa. Vaarana on tietysti, että joutuu ryhtymään varsinaiseksi tietotoimistoksi, kun muut huomaavat bloggarin vastailevan kaikenmaailman kysymyksiin auliisti. Onneksi niin moni osaa tosiaan googlata ihan oma-aloitteisesti, että vaara on melko pieni.

Vastaamiseen vaikuttaa toki kommenttien määrä. Jos saa satoja kommentteja päivässä, ihan jokaiseen vastaaminen on epärealistista. Sieltä voi sitten poimia ne selkeästi vastausta kaipaavat kommentit, vaikka ne joissa on kysymysmerkki, ja naputella niihin jotain. Vaikka valikointi voi tuntua epäreilulta, se on lähes pakollista. Valtavan kommenttikasan edessä ei tulisi lannistua niin, että lyö hanskat tiskiin eikä puhu kenellekään. Yksi lukemani suosittu blogi, jossa näkisin mielelläni bloggarin edes joskus vastaavan postauksien keräämiin lukuisiin kommentteihin, on Mariannan. Blogi on muuten hieno ja se voisi olla übersuosittu, jos tälläinen pieni lukijoiden huomiointi olisi paremmin hanskassa.

Joillain on myös tapana julkaista kommentit ja sitten myöhemmin vastata niihin, jos heti ei  ole aikaa. Tässä taktiikassa on vain se huono puoli, että sinä aikana aika monet, jopa tuhannet, silmäparit ehtivät nähdä kaikki ne kommentit, joihin selkeästi voisi vastata mutta sitä ei ole (vielä) tehty. Kaikilla kun ei ehkä ole tiedossa, että bloggarilla on tapana vastata jälkijunassa. Riskipeliä siis.

Vastauksia ei kannata pantata sen takia, että "eihän se kommentoija edes tule lukemaan mitä hänelle vastataan". No ei ehkä tulekaan. Mutta sillä ei niinkään ole väliä. Jälleen kerran ne tuhannet muut kommentteja lukevat olisivat lukemassa myös sitä vastausta. Nyt heitä kohtaa vain sen puute. Eli kommentteihin vastatessa tulisi pitää mielessä, että vastaus ei loppujen lopuksi ole osoitettu vain yhdelle ja tietylle henkilölle.

Olette ehkä huomanneet, että minä vastaan lähes kaikkiin kommentteihin tässä blogissa. Välillä vastaukseni ovat aivan tyhjäpäisiä "tosi kivaa, jee, :) :)" ja välillä minulla on selkeästi jotain asiaakin kommentin jättäneelle. Oma näkemykseni on, että tähän blogiin kommentoineet keskustelevat muidenkin lukijoiden eivätkä vain ja ainoastaan minun kanssani. Toivon myös, että joku muu vastaisi jätettyihin kommentteihin minun lisäkseni ja välillä sellaista keskustelunpätkää näyttää syntyvänkin. Tosi kivaa! Jee! :)

Miksi sitten vastailen kommentteihin, vaikka minulla ei kovin syvällistä asiaa olisikaan? No koska vastaaminen on mielestäni ainoa keino viestittää kommentin jättäneelle, että sanomasi on luettu ja rekisteröity. Mielikuva siitä, että en lue kaikkia kommentteja voisi syntyä melko helposti, jos vain painelisin julkaise-nappia sanomatta mitään. Totta kai silloinkin voi lukea kommentit ajatuksella mutta myös vaihtoehto missä kommentteihin ei ole kiinnitetty huomiota tuon taivaallista on varsin mahdollinen.

Olen ollut hyvin otettu siitä kuinka moni bloggari ja blogitonkin lukijani on kirjoittanut hyvin henkilökohtaisiakin kommentteja. Ehkä he kokevat tämän blogin olevan sellainen paikka, jossa omaa itseään ja asioitaan voi tuoda suht rauhallisin mielin esille. Etenkin tämmöisiin kommentteihin vastaamatta jättäminen olisi mielestäni tökeröä. Kuvitelkaa, joku on juuri kirjoitellut ummet ja lammet sydämensä pohjasta ja minä vain julkaisen kommentin ja that's it. Tuleeko se tyyppi toista kertaa kommentoimaan samalla palolla? No ei varmaan tule.

Vastailen kommentteihin myös siksi, että yleensä kysyn postauksessani jotain lukijoilta. Silloin olen luonnollisesti erittäin kiinnostunut heidän vastauksistaankin. Olen tosiaankin huomannut, että monet kommentin jättäjät puhuvat paljon itsestään. Se on täysin sallittua tässä blogissa eikä sitä tule tulkita sietämättömäksi itserakkaudeksi. Juuri tälläisiä minä, minä, minä -kommentteja toivonkin. Ai miksi? Koska minusta monien eri kokemusten ja mielipiteiden lukeminen yhdestä aiheesta on paljon mielenkiintoisempaa ja antoisampaa, kuin että kaikki kommentit liittyisivät ja komppaisivat jotenkin minun ikiomaa näkemystäni asiasta, jonka olen juuri toitottanut kaikille postauksen muodossa. Siis suomeksi sanottuna en haluaisi, että kaikki tulisivat sanomaan vaikka bannerintekopostaukseen "oi kuinka ihana banneri sinulla" tai "hirveän kyhäelmän olet saanut aikaan". Mieluummin kuulen teidän bannereistanne.

Vaikka kaikki kommentit eivät sisältäisi sellaisia mielipiteitä, kokemuksia, sanavalintoja tai muita heittoja, jotka ovat täysin yks yhteen omieni kanssa, yritän antaa silti suunvuoron olematta liian lyttäävä oman kommenttini kanssa. Sellainen vain minun linjani on se ainoa oikea - mentaliteetti kommentteihin vastaamisessa ei myöskään toimi pidemmän päälle.

Nyt kun olen saarnannut vastaamisen tärkeydestä minulle, voin paljastaa ettei minultakaan tipu 100% varmuudella vastausta kommenttiin. En esimerkiksi mene sadatta kertaa hymiöimään Lisää lukijoita: kommentoi ja linkitä oikein -postaukseen, johon on siis jätetty linkkejä lukuisiin blogeihin. Tiedän myös jättäneeni muutamiin muihinkin kommentteihin vastaamatta. Mieleeni muistuu ainakin pari puhelimella julkaistua kommenttia, joihin vastaamiseen ei ole ollut aikaa juuri silloin ja sittenhän ne jäivät. Joihinkin minulla ei ole ollut mitään sanottavaa. Tälläiset pienet lipsumiset eivät mielestäni ole niin vaarallisia kuin että jättäisin vastaamatta kautta linjan. Toki se kommentoija, jonka viestiin en ole vastannut, voi harmistua. Onhan se nyt epäreilua, kun olen muille vastannut.

Kaikista suosituksista ja parhaista tavoista huolimatta kommentteihin vastaamisen pitäisi siirappisesti tulla suoraan sydämestä. Sen ei pitäisi olla orjallisesti ohjeen mukaisesti suoritettu toiminto, jossa vastauksen sisällöllä ei niinkään ole merkitystä kunhan se nyt vain kirjoitetaan. Toivottavaa olisi myös, että sydän ei käske olemaan vastaamatta vaikka mitä kysyttäisiin.

Paasattuani omista vastauskäytänteistäni, kuulisin jälleen kerran mielelläni teidän näkemyksiä ja kokemuksia. Vastaatko kaikille vai et? Millä periaatteella valitset vastattavat kommentit? Oletko joskus jättäessäsi kommentin harmistunut, kun vastausta ei kuulu?

 P.S. Jos haikailet vinkkejä oman kommenttiboksisi hoitoon, suosittelen omaa postaustani (kenenkäs muun!) Tuppisuut lukijat ja miten saada kommentteja postaukseen. Sehän nyt on varsinainen romaani mutta loppupuolella on pylpyröillä listattu ihan toimivia vinkkejä.