Uusi mainoskohu? Pyytämisen ja saamisen ero blogiyhteistöissä

Tämän päivän postaus sisältää mainontaa, draamaa sekä lopuksi teille lukijoilleni suunnatun mielenkiintoisen kyselyn. Kaikki alkoi siitä, kun sain Lähiömutsilta aivan loistavan postausidean. Sen pohjana on hänen blogissaan vellonut keskustelu eräästä kohtalokkaasta kahvinkeittimestä. Kävin lukaisemassa keskustelun ja olin lähes järkyttynyt kahdesta asiasta: ensinnäkin siitä, että ihmiset nostivat tästä jutusta hirveän haloon ja toiseksi siitä, että en itse ollut tajunnut, että tästä voi totta kai syntyä suurikin vääntö. Mistä on siis kyse? Siitä, että bloggari on itse pyytänyt saada jonkin tuotteen ja tehnyt siitä jutun blogiinsa. Ja paino on todellakin tuossa itse pyytänyt -kohdassa.

Eli ilmeisesti osa blogien mainonnallisesti valveutuneistakin lukijoista on elänyt siinä luulossa, että blogeissa esiintyvät "saadut" tuotteet aina avoautoista ripsiväreihin ja mekkoihin, ovat yksinomaan yritysten omasta aloitteestaan bloggaajille lähettämiä tuotteita. Koska Lähiömutsin postauksessa on kahvikoneen pyytämisen lisäksi eräs toinenkin sivujuonne, joka hieman sekoittaa pakkaa, annan teille myös uudet esimerkit tästä pyytelystä:

Tunnelmaan virittävät esimerkit

Kuviohan voisi siis mennä niin, että yritys x löytää netistä tai vaikka pr-toimiston välityksellä sellaisen blogin, jonka kohderyhmä varmasti tykkäisi yrityksen tuotteesta, joka on nyt vaikka ihanat korkokengät. Sitten ko. blogin kirjoittajalta kysytään, että haluaisiko hän saada tämmöiset korkkarit sitä vastaan, että hän tekisi niistä postauksen. Tässä saattaa jotain rahojakin liikkua sinne bloggarin suuntaan. Sitten bloggari miettii onko tämä kyseinen tuote ja yritys juuri niitä asioita "joista hän oikeasti pitää ja joihin hän uskoo", niin kuin blogien sisältää mainoksia -ilmoitusteksteissä tahdotaan aina sanoa. Pitkällisen harkinnan jälkeen bloggari sitten ottaa tai jättää diilin. Bloggari saattaa oikeasti olla enemmän balleriina-tyyppiä eikä oikein osaa edes kävellä korkkareilla mutta houkutteleva diili saa hänet kuitenkin lähtemään mukaan ja postaamaan uusista popoistaan. Hän kuvaa kenkiä joka vinkkelistä ja kirjoittaa mistä hän on ne saanut ja kuinka hyvät jalassa ne ovat ja kuinka nätitkin ne on ja eivät muuten maksa paljon ja nyt saatte muuten alennustakin näistä ja ja ja...

Käsi ylös kenen mielestä tämä kuvaus kuulostaa tutulta ja todelta? Varmaan aika monen mielestä ja niin minunkin. Mutta tässä vaiheessa tulee huomioida, että se ei ole ainoa totuus. Tässä toinen yhtä yleinen kuvio:

Bloggari löytää vaikkapa netistä kivan kenkäkaupan, jossa on ihania balleriinoja. Hänhän suosii balleriinoja, kun ei oikein korkkareilla osaa kävellä. Bloggarilla on aikaisemminkin ollut suositussa blogissaan esillä saatuja tuotteita ja hän päättää kyseistä kenkäkaupalta, josko he lähettäisivät hänelle ko. balleriinat ja vastineeksi hän tekisi jutun kengistä mainiten siinä totta kai kaupan. Hänen lukijat tykkäävät myös balleriinoista ja varmasti kaupan muistakin kengistä, joten uusia asiakkaita tulisi postauksen kautta varmasti. Eikä pieni alekoodikaan olisi pahitteeksi. Yritys innostuu ajatuksesta ja kengät saapuvat. Bloggari  kuvaa kenkiä joka vinkkelistä ja kirjoittaa mistä hän on ne saanut ja kuinka hyvät jalassa ne ovat ja kuinka nätitkin ne on ja eivät muuten maksa paljon ja nyt saatte muuten alennustakin näistä ja ja ja...

Kuulostaako tämä tutulta? Vai kuuletko tälläisestä bloggarin oma-aloitteisuudesta ehkä ensimmäistä kertaa? Onko tässä toiminnassa jotain mätää?

Onko alkuperällä väliä?

Kummassakin tapauksessa bloggarin käsissä on tuote, josta hänen tulee tehdä juttu blogiinsa. Lähes poikkeuksetta joltain yritykseltä tulleen tuotteen esittelyssä puhutaan siitä, että tuote on saatu, oli tuotteen varsinainen tulotapa mikä hyvänsä.  Pitäisikö meidän siis siirtyä käyttämään myös pyytää -verbiä tyyliin "Päivän asu: mekko-Sheinside (pyydetty) sandaalit-Crocs (saatu)".

Niin kuin tuosta yksinkertaistetusta esimerkistäni voi huomata, alkuperällä ei välttämättä ole mitään merkitystä tuotteesta kirjoitettavan jutun sisällön kanssa. Jos tuote on pyydetty, arvioon ei tuskin kirjoiteta pelkkiä ylistyssanoja, joilla koitetaan nuoleskella tuotteen lähettänyttä yritystä ja saada lisää roinaa itselle. Jos on sellaiseen taipumusta, niin sitä voi tehdä oli tuote sitten saatu tai pyydetty. Rehellisen tai epärehellisen postauksen voi kirjoittaa kummassakin tapauksessa. Toisaalta, kun tuotteet on itse pyydetty, ne ovat todennäköisesti juuri sellaisia mitä bloggari on halunnut, jolloin ylistyssanojen määrä voi olla hieman suurempi. Saadut tuotteet eivät välttämättä istu bloggarille kuin nenä päähän, jolloin niistä ei jaksa meuhkata niin innoissaan. Tai sitten jos meuhkaa, niin kyseessä voikin olla tuo "epärehellinen" arviopostaus. Eli sillä onko tuote pyydetty vai saatu ei ole suurta merkitystä sisällön kannalta. Puhun koko ajan tuotteesta mutta kyseessä voisi olla vaikka tapahtuma, matka, ym. ym.

Jos bloggari on kehdannut ja pyytänyt saada jonkin tuotteen postausta vastaan, eivätkö lukijat voisi silloin huokaista helpotukesta huomatessaan bloggarin todellakin kirjoittavan häntä kiinnostavista asioista (vaikkakin kaupalliselta kantilta)? Jos bloggari kirjoittelee vain hänelle lähetetyistä tuotteista, voi olettaa osan tuotteista olevan sellaisia ihan kiva -sarjan juttuja, jotka on tehty vain yhteistyöstä saadun muun palkkion, näkyvyyden tai vaikka statuksen vuoksi. Lähiömutsi kertoo blogissansa esiintyvän myös Suomen Blogimedian kautta tulevat yhteistöitä: "Niissä yhteistyökumppaneita hankitaan bloggereiden laatimien unelmayhteistyölistojen perusteella ja lisäksi jokainen bloggari saa sanoa ei, jos ei johonkin yhteistyöhön halua lähteä mukaan. Ja niistä sitten tietenkin saan myös kirjoituspalkkion." Miltäs tämä kuulostaa? Kun blogeissa nyt joka tapauksessa tullaan näkemään yhteistöitä, niin eikö ole hyvä, että bloggarit  pystyvät vaikuttamaan niihin? Bloggarit saavat siis esittää toiveita ja sitten yhteistöitä hommataan heille toiveiden perusteella. Mutta onko tämä nyt kovin eri juttu kuin jos bloggari menisi itse yhteistyötä ehdottamaan? Tekeekö välikäsi tästä jotenkin hyväksyttävämpää?

Rehellisyys kannattaa mutta kuinka paljon pitää kertoa?

Se mikä monia varmasti eniten tässä jupakassa häiritsee, on tämä näennäinen "tietojen salailu". Olisiko esimerkiksi Lähiömutsin postauksessa suhtauduttu pyytämiseen toisin, jos se olisi tullut ilmi jo postauksessa eikä vasta kommenteissa? Nyt suuri haloo on syntynyt siitä, että lukijat ovat lukeneet koko jutun ja vasta kommentteja lukiessaan heille on selvinnyt, että joitain tietoja on pimitetty. Ymmärrän hyvin kiistan molempia osapuolia: kun lukijalle selviää jälkikäteen "pimitettyjä" asioita, hänen epäluulonsa bloggarin rehellisyyttä ja avoimuutta kohtaan kasvaa. Taustallahan voi tapahtua vaikka mitä! Bloggari ei taas halua kertoa kaikkia yksityiskohtia julkisesti, sillä rehellisen tyypin maineen saamisen lisäksi joutuu myös kritiikin kohteeksi, kuten nyt vaikka omasta ahneudestaan kun noin tavaroita pyytelee. Tässäkään tapauksessa tieto ei ollut mikään salaisuus mutta eipä se kuulunut myöskään mihinkään pakollisiin kerrottaviin. Mitä siis tulisi kertoa heti kättelyssä, mitä kysyttäessä ja mistä saa olla hiljaa?

Jos postauksessa on muuten kaikkien hyvien tapojen mukaan informoitu sponsoroidusta mainossisällöstä, eikö se riitä asettamaan lukijat sopivaan mielentilaan postauksen ajaksi vai pitäisikö asiasta informoida vielä paremmin? Olisiko tästä pyytämisen ja saamisen erosta tehtävä myös joku pykälä tulevaan bloggareiden mainosohjeistukseen? Nythän se on sieltä täysin unohtunut. En ihan näe, että bloggarin pitäisi olla tilivelvollinen blogissa esiintyviä tuotteita koskevien diilien ja sopimusten alullepanijasta. Saman tien pitäisi myös tuoda esille mitä kaikkea muuta tuotepostauksen ulostulo on vaatinut ja antanut: onko siitä saatu rahaa? Vai onko bloggari saanut kenties alennusta tuotteesta? Onko bloggari saanut alekoodin jaettavaksi vaikka kavereidensa kesken? Onko bloggarille annettu joukko tuotteita, joista hän on saanut valita minkä ottaa? Vai onko bloggarin kanssa sovittu, että jos tästä postauksesta tulee hyvin uusia asiakkaita niin uusia tuotteita voidaan lähettää jatkossa? Saako bloggari näkyvyyttä jossain muualla yrityksen avulla? Näillä kaikilla ja monilla muilla seikoilla voi olla merkitystä tuotteesta kirjoitetun jutun sisällön kannalta. Jos epäilee, että tuotteen pyytäminen itse vaikuttaa jotenkin postaukseen ja siitä pitäisi kertoa julkisesti, niin eikö samantien pitäisi kertoa mm. myös paljonko postauksesta on maksettu rahaa? Jutun sisältöön kun voi vaikuttaa oleellisesti se, onko palkkio 10€ vai kenties 1000€. Täten rajanveto kerrottaviin ja sopimuksen salaiseen osaan kuuluvista seikoista on hyvin vaikeaa eikä siitä sen kummempia sääntöjä ole olemassa.

Tiedän, että monille lukijoilleni itsenäinen tuotteiden kalastelu blogiin on ihan tuttua puuhaa. Siitähän on periaatteessa kyse myös kaikissa Mainosvinkki -sarjan postauksissani, joissa on lueteltu paikkoja mistä bloggari voi saada jotain blogiinsa. Esimerkiksi viimeisimmässä jutussa vinkkaamani Sheinsiden vaatteita on näkynyt viime aikoina monissa blogeissa ja suuri osa vaatteista on varmasti itse pyydetty eikä ko. kaupan bloggareille tämän iloiseksi yllätyksesksi lähettämiä. Esimerkiksi Curiouser & Curiouser blogissa on otettu asukuvia "ja kuvasimme samalla Sheinsidelta saamani kukkaunelman." ja Far From Perfect blogissa sanotaan: "Sain jokin aika sitten yhteistyökumppaniltani Sheinsidelta tosi kivan mekon, joka ei kumminkaan istunut mulle kauheen hyvin."  Tässä siis muutama mielivaltaisesti valittu esimerkki siitä, että halutessaan voi ryhtyä vainoharhaiseksi siitä onko tuotteet tosissaan lähetetty vain ja ainoastaan Sheinsiden toimesta vai onko bloggari kenties ryhtynyt vinkkaamakseni "fashion expertiksi"? Sitä tuo saaminen ei kerro.

Yllätyksiä ja oma-aloitteisuutta

Monille on voinut myös syntyä sellainen mielikuva, että bloggareille tosiaan tipahtelee tuotteita postilaatikosta heidän yllätyksekseen. Mielikuva on ihan ymmärrettävä, sillä monissa blogeissa tykätään kirjoitella "posti toi tänään tämmöisen paketin" tai "yllätyksekseni lähettipoika soitteli, että minulle olisi paketti tulossa". Tästä voisi päätellä, että bloggari ei ole liikauttanut eväänsäkään tuotteiden saamiseksi. Olisiko tämä sitten jotenkin parempi, kuin pyydellä tuotteita itse? Nämä ylläripostit ovat kuitenkin usein pyytämisen/saamisen tuloksia. Jos bloggarit tosissaan saisivat yrityksiltä ylläripaketteja postissa ja soveltaisivat vain sitä kuuluisaa "kirjoitan vain tuotteista, joista oikeasti pidän ja joihin uskon" -seulaa, tämä tarkoittaisi sitä, että bloggarit saisivat kotiinsa ilmaista rompetta, joista he sitten kirjoittelisivat tai eivät. Esimerkiksi bloggari voisi saada suuren suklaarasian saatekirjeineen suoraan suklaatehtaalta mutta koska bloggarin ja yrityksen arvot eivät oikein kohtaa, hän päätti olla kirjoittamatta tuotteesta. Suklaat hän kyllä söi, kun ne kerran siinä toimettomana odottivat. Ajatelkaa, tämmöistä siis voisi tapahtua kulissien takana!

Mielikuvat ja mielipiteet bloggareista ja mainonnasta ovat usein turhan mustavalkoisia. Mainontaan mukaan lähtenyt bloggari nähdään usein rahanahneena materialistina, joka juonii itselleen tavaraa ja mammonaa viattomien lukijoidensa kustannuksella. On kuitenkin hieman hölmöä kuvitella, että blogit olisivat sellainen areena, jossa kirjoitellaan uusimman kauppareissun löydöistä mutta muuten pidättäydyttäisiin kaikenlaisista kaupallisista hömpötyksistä ja etenkin saaduista tuotteista sekä muista yhteistöistä. Blogit eivät ole mikään rahasta piittaamattomien yli-ihmisten valtakunta. Mainontaan kun törmää netissä joka paikassa ja kaikkea ei todellakaan huomaa. Saamme siis olla erittäin iloisia siitä, että se mainonta mitä blogeissa ilmenee, on todella hyvin esillä ja selkeästi mainonnaksi tunnistettavaa. Toista on monien muiden sivustojen kohdalla.

Yritykset ovat vasta pikku hiljaa löytäneet blogit ja niiden valtavan voiman markkinointikanavana. Vaikka siitä jumalattomasta määrästä blogiyhteistöitä, mitä meillä on blogeissa nähty, voisi päätellä yritysten olevan hyvinkin aktiivisia sopivien blogien bongareita, tässä ollaan vasta ihan lähtökuopissa. Usein bloggari on se, joka tietää bloginsa ja sen lukijoiden potentiaalin ja jotkut bloggarit osaavat sitä itse tarjota kiinnostaville yhteistyökumppaneille. Monet bloggarit ovat varsinaisia businessnaisia, jotka hoitavat yhteistyökuviot todella näppärästi ja osaavasti. Ei siis kannata todellakaan olettaa, että kaikki yhteistyöt ovat yritysten tai välissä olevien pr-toimistojen tahoilta alkaneita. Ei myöskään kannata vain odotella yhteydenottoja, jos sinulla oma blogi on, vaan kannattaa olla aktiivinen ja tehdä itse aloitteita -jos yhteistyökuviot siis kiinnostavat.

Mielipiteenne ja teille suunnattu kysely

Meidän ei tarvitse nyt keskustella juuri tuosta jupakan aloitteneesta kahvinkeittimestä, vaan jutellaan yleisemmällä tasolla tuotteiden pyytelystä ja tämän toiminnan aiheuttamista tunnereaktioista. Veikkaan tästä seuraavaa suurtaa mainoskohua nyt kun piilomainonta on saatu jo aika hyvin koluttua läpi ja sitä enää harvemmin edes esiintyy blogeissa. Jostain on aina löydettävä huomautettavaa, kun on blogien mainoksista kyse. Nyt se olisi siis tämä. Sana on vapaa ja tiedän, etten tule pettymään kommentteihin! Teistä irtoaa aina niin hyviä mielipiteitä.

Ja sitten se kysely teille: Tiia University of West Londonista lähestyi minua ja kysyi, josko voisin linkittää blogissani kyselyn, jolla kerätään aineistoa hänen graduunsa. Aihe on niin mielenkiintoinen ja tiedän teiltä irtoavan varmasti hyviä vastauksia, joten halusin tietenkin linkittää kyselyn. Tiian kyselyn aiheena on  ”Suomalaisten lifestyle-blogien uskottavuus” ja hän kertoo, että "kysely on osa maisteritutkintoni pro gradu -tutkielmaani, jonka aiheena on suomalaisten lifestyle- eli elämäntyyliblogien uskottavuus ja luotettavuus. Kyselyn tarkoituksena on kartoittaa lukijan näkemystä blogien uskottavuudesta ja blogimainonnasta. Kysely koostuu 23 kysymyksestä, ja kyselyyn vastaaminen vie aikaasi enintään 10 minuuttia. Vastaaminen tapahtuu nimettömästi ja vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Vastauksiasi käytetään ainoastaan tutkielmassani.
Vastaathan kyselyyn vain, jos olet suomalainen, yli 16-vuotias ja seuraat suomalaisia lifestyle- blogeja."

Pääset kyselyyn tästä. 

Linkki kyselyyn pysyy tuossa oikeassa sivupalkissa ylhäällä, jos et juuri nyt ehdi sitä täyttämään. Se on auki 6.8.klo 21 asti. Eiköhän vastailla!

Photo credit: sparkieblues / Foter / CC BY-NC-ND