Apua, blogi on muuttunut!

Niin valitettavaa kuin se onkin, suosituimmatkin blogit lopettavat jonakin kauniina päivänä. Tai sitten ne muuttuvat niin, että alkuvaiheen blogista on jäljellä muisto vain. Onko joukossamme joku, joka ei ehkä huomannut No Fashion Victimsin laittaneen pillit pussiin? Blogi tuli tiensä päähän useiden vuosien olemassaolon jälkeen. Viimeisten sanojen perusteella voisi päätellä, että bloggari oli kasvanut vähän ulos blogistaan. Yhteistä säveltä ei enää oikein löytynyt tai muuta yhtä hienoa ja korkealentoista mutta valitettavaa. Hieman samanlaisissa tunnelmissa eletään Are You Feeling Fashionable -blogissa mutta lopetuksen sijasta siellä on meneillään loma.

Olen jauhanut bloggaamisen lopettamisesta jo yhden postauksen verran, joten ei paneuduta siihen nyt niin maan perusteellisesti. Totean vain lyhyesti, että joskus aika on niin rajallista ettei sitä riitä tarpeeksi blogille tai sitten ihmisenä muuttuu niin ettei blogi oikein enää istukaan kuin nenä päähän. Ja tähän jälkimmäiseen toteamukseen takerrun nyt tässä jutussa: bloggari muuttuu mutta muuttuuko blogi? Alussa mainitsemissani blogeissa kumpaisessakin viitattiin siihen kuinka bloggari on ihmisenä muuttunut viime aikoina niin paljon, että se on vaikuttanut blogin sisältöön oleellisesti.

Kovin yleistäen sanottuna eritoten muotiblogit ovat ei niin kovin kaukana parikymppisistä olevien tyttöjen käsialaa. Tässä elämänvaiheessa olevan ihmisen ei voi olettaa olevan järkähtämätön kuin kallio tyylinsä, ulkonäkönsä, mielipiteidensä, arvojensa, poikaystäviensä, ja kaikenmaailman muiden asioiden suhteen. Mutta  muutoksen tuulet eivät aina ole hyviä juttuja blogin kannalta. Kun alkaa pitää tietynlaista blogia ja antaa itsestään tietynlaisen kuvan, polulta voi olla vaikea kääntyä ilman, että suuri joukko lukijoita älähtää. Olet ehkä törmännyt kommentteihin ja bloggarin omiin myönnytyksiin sen suhteen, että "blogi ei enää ole entisensä". Muutos on aivan luonnollista ja suotavaa mutta jos se ei mene haluttuun suuntaan, harmitus voi olla suurikin.

Luulisi siis blogien seuraajienkin muuttuvan ajan myötä. Ja niinhän he muuttuvatkin mutta eivät ehkä samaan suuntaan bloggarin kanssa. Jos helmikorvakorut ja jakku -bloggarista tulee hiljalleen tai yhtäkkiä hippi, niin kovin moni lukija tuskin toteaa, että "sattuipa sopivasti, kun minäkin juuri viime viikolla hippiydyin". Osa lukijoista lopettaa vierailut blogissa kaikessa hiljaisuudessa, toiset vähän suuremmalla metelillä, ja sitten jotkut jatkavat seuraamista silkasta mielenkiinnosta uusien lukijoiden ilmestyessä paikalle. Aina muutosten ei tarvitse olla näin järisyttäviä, vaan pelkkä hiusvärin vaihtaminenkin voi joidenkin mielestä olla liian radikaali temppu. Ja aina muutos ei liity edes ulkoiseen puoleen, vaan esimerkiksi ennen autuaasti yksityiselämänsä kiemuroista jaaritelleen bloggarin niukkasanaisempi uusi linja voi olla todella harmillinen isku monille lukijoille. Ja lukijan ei siis tarvitse olla lähtökohtaisesti samantyyppinen ihminen bloggarin kanssa, jotta blogin tyylin muutos alkaisi tympiä. Se on vain se muutos totutusta, mikä ärsyttää.

Kun vertaa bloggaria blogin alkuaikoina ja nyt, ero voi olla huikea. Lukijat eivät ole tietenkään ainoita, jotka eroa ihmettelevät. Bloggari itse voi jopa hävetä vanhoja postauksiaan, joissa vilahtelee sellaisia asuja ja kampauksia, joissa hän ei nykypäivänä lähtisi ovesta ulos mistään hinnasta. Myös oma ulosanti voi olla muuttunut vuosien saatossa niin, että niitä tuskin omiksi ajatuksiksi tunnistaa. Ehkä nyt haluaisikin keskittyä johonkin tiettyyn aiheeseen blogissaan, vaikka vain kauniiden Instagram-kollaasien julkaisuun. Silloin vanhat sillisalaattipostaukset voivat tuntua häiriötekijöiltä.

Vaikka kelkkaa olisi käännetty aika rajullakin kädellä, blogin lopetus ei sentään aina ole se ratkaisu "ongelmaan". Joku saattaa perustaa kokonaan uuden blogin, jolla ei ole vanhaa painolastia mukanaan, Toisista blogeista saattaa sen sijaan kadota alkupään postauksia reilullakin kädellä. Kaikki bloggarit eivät halua jättää esimerkiksi sukat ja sandaalit -asukuviaan kaikkien pällisteltäväksi. Tai joku ei kestä lukea omia vanhoja postauksia, joissa kuherrellaan sen exän kanssa, joka olikin täysi mulkku. Vaikka niitä juttuja ei lukisi itse vaarana on, että ne tulevat esille joskus jossain yhteydessä -ja se ei ole mukava hetki. Joku toinen taas seisoo järkyttävien  tukkakokeilujensa takana eikä poistaisi yhtään vanhaa juttua kirveelläkään. Kaikki ratkaisut muutosten edessä ovat ymmärrettäviä.

Loppukevennykseksi laitan tähän ihan parin blogin alkuvaiheen tuotantoa, jota voi verrata nykyhetkeen. Tarkoituksena ei ole näyttää, että "hävettäviä vanhoja postauksia", vaan mielestäni blogin ja bloggarin muutoksen ainakin asukuvien tasolla näkee hyvin. Kuvia en valitettavasti viitsinyt kopioida, joten saa klikkailla, jos kiinnostaa.

• Polka Dots: jo vuonna 2007 ja sitten nykyään. Katse on siirtynyt kohti kameraa. 
• Tickle Your Fancy: 2010 ja  nyt. Tyyli on muuttunut ehkä enemmän maanläheisempään suuntaan.
• P.S. I Love Fashion: 2008 ja nyt. Ainakin valokuvien laatu ja sihti on parantunut!

Tämä vanhojen postausten selaileminen on muuten ihan mukava harrastus. Mitä pidemmän aikaa toimineen blogin löytää, sitä mielenkiintoisemmaksi menee. 

Sama kohtalo odottaa näitä tämän päivänkin postauksia. Viiden vuoden päästä saattaisit deletoida äsken kirjoittamasi postauksen hetkeäkään epäröimättä, koska se ei enää edusta sinua. Miten on, kestävätkö sinun vanhat postaukset vielä päivänvaloa? Tai jos et omista blogia niin missä vaiheessa blogi alkaa olla jo liian muuttunut? Onko ratkaisevaa tyylin muuttuminen, juttujen sisällön erilaisuus vai jokin muu seikka? Onko muutos ylipäänsä yleensä hyvä vai huono seikka?


Photo credit: Bridget.Mahan / Foter.com / CC BY-ND