sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

Miksi menit perustamaan blogin?

Miksi pitäisi perustaa blogi? Mikä on tarpeeksi hyvä syy siihen? No, lähes mikä vaan tai sitten ei oikeastaan mikään. Jos sinulla on jokin erikoinen taito, tieto tai ominaisuus, niin miksi sen ympärille pitää heti perustaa juuri blogi? Tai vielä pahempaa: jos sinulla tai sinulla ei ole mitään muista poikkeavaa tai tähdellistä sanottavaa, miksi tämä kaikki mitäänsanomattomuus on kuitenkin saatettava kaikkien tietoon blogin muodossa?

Toisaalta, jos sinulla on jokin harvinainen taito tai tieto, miksi ihmeessä et jakaisi sitä muille blogin muodossa! Tai miksi kaiken pitäisi aina olla niin erikoista ja hienoa? Kyllä ihan tavallisellakin tallaajalla on sananvapaus netissä. Saa olla lukematta, jos ei kelpaa! Blogin perustamiseen voi olla jokin tietty syy tai sitten bloggariksi ajautuu lähes huomaamattaan ilman tarkkaa aihetta, sillä kenelläpä ei nykypäivänä blogia olisi.  Blogi on eräänlainen harrastus siinä missä vaikka lentopallo -paitsi että koneella kyhjöttäminen on pikemminkin terveydelle haitallista.

Yleisin syy blogin perustamiseen on varmasti se, että itse on tullut luettua blogeja ja samalla on herännyt ajatus omasta blogista. Varsinkin suosittuja blogeja seuratessa voi tulla tunne, että jos tuo typykkä on onnistunut bloginsa kanssa noin hyvin, niin miksen minäkin voisi onnistua. Bloggaamiseen voi liittää kaikenlaisia mukavia mielikuvia tienesteistä lähtien ja sen avullahan eteen voi avautua ties mitä tilaisuuksia uuden kenkäkaupan avajaisista aina tunnetulle merkille oman kenkäparin suunnitteluun asti. Olisihan lähes tyhmää olla edes yrittämättä! Lukiessa useita blogeja oma elämä ja omat jutut alkavat vaikuttavaa todella julkaisukelpoiselta setiltä. Blogiviritelmiä on niin monenlaisia, että pian huomaa ettei omien puitteiden tarvitse olla kummoisia ollakseen blogin arvoisia. Tämä on totta kai hieno juttu! Bloggauksen ei ole tarkoistuskaan olla vain tietyn ihmisryhmän juttu.

Everything Happens For A Reason Quote

Aloittelevalla bloggarilla voi olla myös sellaisia näkemyksiä ja kokemuksia, joista hänen mielestään muiden ihmisten on kuultava ja tultava tietoisiksi. Muotiblogin perustamisen syynä voi olla käsitys omasta ylivoimaisesta tyylitajusta, jonka hedelmiä haluaa jakaa muille. Terveysintoilija perustaa blogin, koska haluaa pelastaa myös muut julistamalla terveyden ilosanomaa. Tiedon panttaaminen tuntuisi törkeältä itsekkyydeltä. Blogin perustaminen ja ihmisten tavoittaminen sen kautta on niin paljon helpompaa, kuin vaikkapa opaskirjan kirjoittaminen!

Jotkut perustavat blogin sen vuoksi, että sillä voi pitää yhteyttä ja kertoa kuulumisia tutuille. Ehkä bloggari muutti toiselle paikkakunnalle tai toiseen maahan ja kotipuoleen jäi joukko kaipaavia kavereita ja sukulaisia. Blogi on erittäin simppeli ja ajankohtainen väline kuulumisten kertoiluun -toisin kuin puhelimella tai Skypellä rimpauttelu tai sähköpostien kirjoittelu. Sillä kun tavoittaa yhdellä kerralla niin monta henkilöä ja samalla saa vielä jaettua kuvia ja videotakin! Tämä on yleensä sellainen "hyväksyttävä" syy ihan hömppäbloginkin pitämiselle. Blogi ei olekaan mikään väline esitellä itseään ventovieraille, vaan sille (mukamas) on todellista kysyntää rakkaiden sukulaisten joukossa.

Tätä ei varmaan saisi sanoa ääneen mutta monien blogien perustamisen tärkein syy voi olla vain huomion hakeminen muilta. Eikö sinusta tuntuisi hyvältä, jos joukko ihmisiä kehuisi ulkonäköäsi, vaatteitasi, sekä tekojasi, ja vaikuttaisi jokseenkin kiinnostuneilta elämäsi pikku tapahtumista? Kyllähän se tuo pientä nostetta elämään, kun saa ihailua muilta -varsinkin jos sitä ei oikeassa elämässä tipu oikein mistään suunnasta.

Blogia pitämällä itsensä voi siis tuntea monella tapaa tärkeäksi. Sen avulla voi saada äänensä kuuluviin. Samanlaista vaikutusvaltaa muihin ihmisiin on vaikea saada muilla keinoin yhtä helposti oman kodin suojista. Blogin voi perustaa juurikin tunteakseen olonsa tärkeäksi ihmiseksi, jolla on tärkeää sanottavaa. Se on sitten eri juttu kokeeko kukaan muu uuden bloggarin sanomiset minkään arvoiseksi mutta toive siitä riittää bloggaamisen aloittamiseen.

Jotkut aloittavat blogin purkaakseen omia ajatuksiaan tai pitääkseen päiväkirjaa. Tässä vaiheessa herää aina kysymys: miksi se on tehtävä julkisesti? Blogin perustamisen tarkoituksena voi olla löytää samanhenkisiä ihmisiä, joiden kanssa vaihtaa ajatuksia. Jos live-elämässä ei ole vaikkapa vahvaa samanmielistä kaveripiiriä, oman yhteisön löytäminen netistä blogin avulla voi olla oiva ratkaisu. Ainahan voisi yrittää ujuttautua yhteisöön vain kommentoijan roolissa mutta silloin jäisi aina hieman ulkopuoliseksi blogillisiin ihmisiin verrattuna. Itsestään voi kertoa niin paljon enemmän pitämällä blogia kuin kommentoimalla muiden asioita.

Blogin voi perustaa ihan muutamassa minuutissa päähänpiston seurauksena tai sitten se voi olla pitkien aikojen hauduttelun tulosta. Pitkä jahkailu ei välttämättä johdu suuresta suunnittelutyöstä koskien ulkonäköä ja sisältöä, vaan ihan siitä ettei bloggaamisen aloittaminen ole kaikille pelkästää positiivinen juttu. Nyt alkaa jo kuulostaa siltä, että  meillä on bloggareita, jotka ovat vastentahtoisesti perustaneet bloginsa! Ehei. Tässä vaiheessa yleensä punnitaan blogin pitämisen hyviä sekä huonoja puolia, ja hyvien jäädessä voitolle blogi perustetaan. Pikaisesti perustetut blogit voivat tulla pikaisesti myös tiensä päähän, sillä kaikkea bloggaamiseen liittyvä ei ehkä hetken huumassa olla osattu ottaa huomioon. Pieni puntarointi ei siis ole pahasta mutta aloittamiseen käytetty aika ei ole mikään enne blogin tulevaisuudesta.

Blogin perustaminen ei aina ole bloggarin oma idea: sen voi tosiaan perustaa joko ihan omasta aloitteesta tai sitten sille on kysyntää myös muiden toimesta. Joillekin on voitu vinkata, että oletko koskaan ajatellut perustaa blogia? Tässä henkilössä on ehkä ulkoisesti ja materian puolesta sitä jotakin, mitä ihmiset tykkäävät tiirailla ja matkia. Tai sitten hänellä on jokin taito tai tieto, joka pääsee helpoiten mahdollisimman monen tietoisuuteen blogin avulla. Blogi voi olla pelkkä startti jollekin suuremmalle. Nykypäivänä se on erittäin helppo ja halpa keino saada näkyvyyttä ja julkisuutta. Onhan kaikille julkkistyrkyillekin perustettu omat blogit jo aikoja sitten. Toiset voivat aloittaa julkisuusuransa blogin kautta ja koittaa sillä tavoin saada näkyvyyttä ja kuuluvuutta myös muualla kuin netissä.

Jos ajattelen itse tämän blogin perustamisen syitä, niin niitä on monia. Ihan alkujaan aloitin bloggaamisen, koska kyllästyin vain lukemaan muiden blogeja. Koin itsessäni olevan vahvaa bloggaripotentiaalia ja muiden blogien menestys houkutteli kokeilemaan itsekin. Perustin tämän Pink Bubblen, koska minulla oli ensinnäkin paljon sanottavaa, joka ei löytänyt muuta keinoa tulla ulos. Koin myös, että minulla on paljon tietoa, jota on ihan turha pantata itselläni. Tiedon jakamisen jalon ajatuksen lisäksi halusin sanoa asiani julkisesti, koska kaipasin huomiota. Huomionhakuisuuteni ei perustunut pelkästään kehujen kalasteluun, vaan halusin nähdä millaisia reaktioita voin saada aikaan kirjoittamalla eri tyyleillä eri asioista. Tämän vuoksi olen välillä valinnut vaarallisia aiheita ja asetellut sanani jopa hieman provosoivasti. Mutta toisin kuin voisi kuvitella, en perustanut blogiani tunteakseni itseni ihmiseksi, jolla on tärkeää sanottavaa ja vaikutusvaltaa. Vasta myöhemmin saatuani paljon kommentteja liittyen "tietotaitooni", mieleeni on hiipinyt myös ajatus siitä, että voisin tuntea itseni tärkeäksi tyypiksi blogini myötä -mutta alussa en sellaista osannut kuvitellakaan! Oma syyni on siis varsinainen sekoitus eri syitä ja sama pätee varmasti moniin bloggareihin!

Mikä syy piileekään sinun blogisi taustalla? Voitko nimetä sen selkeästi vai kehtaatko myöntää perustaneesi blogisi vain joukon jatkeena, koska kaikilla muillakin on semmoinen?

Photo Credit: Everything Happens For A Reason Quote Pictures - liveluvcreate

14 kommenttia:

  1. Perustin ensimmäisen blogini juurikin siitä syystä, että kaverilla oli semmoinen - ja sehän vasta hienoa olikin! Tämä tapahtui vuonna 2008, jolloin blogit olivat aikalailla lapsenkengissään, ja silloin olikin paljon tiiviimpi yhteisö, jolle kirjoiteltiin.

    Nykyisin bloginpitäminen on vähän "jäänyt päälle" - ei minulla sen kummempaa tietotaitoa ole (tai ainakaan ne eivät blogissani ole esillä), mutta nautin kirjoittamisesta, valokuvaamisesta ja yleensäkin bloginpitämisestä niin paljon, ettei sitä halua lopettaakaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikea välillä kuvitella, että bloggailu on meillä (ja yleensäkin) noin nuori ilmiö! Siitä tulee kyllä nopeasti sellaista toimintaa, jota ilman on vaikea olla ja helposti se aloittamisen syy unohtuu.

      Poista
    2. Totta!

      Alkuperäinen syy blogata ei itselläni ole unohtunut, mutta nykyään bloggaan aivan eri syistä. Olkoonkin sitten huomionkipeyttä, mutta pidän siitä, että saan esitellä valokuviani, kirjoitella pohdintojani ja ihastella muiden tuotoksia muunkin kuin lähipiirin kesken! :)

      Poista
  2. Paljon pohdintaa jossa on pointti!

    Mä jahkailin blogin perustamista ainakin 3 vuotta. Yksi syy on ehkä halu kuulua nettimaailmassa johonkin. Ennen irkkasin, sitten facebookkasin ja kummatkin lopetettuani koin tarvetta blogata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harvoin tapaa näin kauan asiaa miettineitä (ja fb:n lopettaneita:)). Bloggaus on siis tuohon ihan luonnollinen jatkumo.

      Poista
  3. Mä en suoraan sanottuna ihan aidosti muista, miski perustin ensimmäisen blogini livejournaliin siinä vuoden 2005-2006 paikkeilla. Kaukanahan se oli tästä nykyisestä bloggaustyylistä, eikä kestänytkään kauaa.

    Joskus vuoden 2007 aikoihin perustin sitten vuodatuksen puolelle ensimmäisen lifestylea muistuttavan yritelmäni muistaakseni juuri siksi, että halusin kokeilla samantyylistä bloggausta, kuin mitä mm. precious girl muinoin harrasti. Ei muuten tämäkään viritys kestänyt kovin kauaa.

    Maaliskuussa 2009 perustin sitten ensimmäisen blogin bloggerin puolelle, koska halusin kanavan, johon purkaa ajatuksiani siitä miten opettelin elämään omillani ja kokosin itseäni peruskouluaikaisen koulukiusaamisen jäljiltä. Kirjoittaminen on mulle aina ollut luonteva tapa käsitellä asioita, ja pienen lukijakunnan kautta saatu vuorovaikutus antoi uusia näkökulmia erilaisiin päätä vaivanneisiin asioihin ja vertaistukea kiusaamisen käsittelyyn. Pikkuhiljaa bloggaamisesta tuli tapa, ja lifestyle- ja muotiblogeja seuraavana ihmisenä blogi alkoikin liukua siihen suuntaan. Samalla mun elämäntilannekin muuttui niin paljon, että halusin lopulta jättää vanhat, vaikeat asiat ja postaukset taakseni, joten päätin perustaa taas uuden blogin marraskuussa 2011.

    Nykyään bloggaaminen on aikalailla kiinteä osa mun elämää. Saan siitä mukavaa vastapainoa työlleni toimittajana, kun pääsen kirjoittamaan "hömppää" ja postauksia vakavemmista aiheista, joille ei vain jostain syystä ole tilausta työn puolesta. Toisaalta bloggaamisesta on ollut valtavasti hyötyä valokuvaustaitojen kehittämisessä. Oon saanut myös muutamia hyviä ystäviä blogin kautta. Edelleen myös nautin siitä, että pääsen vaihtamaan ajatuksia lukijoideni kanssa ja ehkä herättelemään ihmisiä välillä miettimään asioita uusista kulmista mielipidepostauksillani. Kliseisesti sanottuna blogini on ennenkaikkea mua itseäni varten, mutta aito vuorovaikutus lukijoiden kanssa on iso osa sitä, miksi bloggaaminen on niin kivaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi, Tiina! Sinulla on todella pitkä blogihistoria takana. Varmaan aika yleistä, että aiheiden ja itsensä muuttuessa tekee mieli perustaa ihan uusi blogi ja aloittaa puhtaalta pöydältä.

      Poista
  4. Minä taas perustin oman blogin hetken mielijohteesta Nelliinan vaatehuone -blogin inspiroimana syksyllä 2010 ja siitä lähtien olen blogannut saman osoitteen alla tähän päivään asti. En kyllä tajua mistä sitä kärsivällisyyttä riitti kun ensimmäisten kunnon lukijoidenkin saaminen kesti jonkun aikaa. Mutta hetken mielijohteesta kehkeytyi vuosia kestävä rakas harrastus, jota en ole kyllä aikeissa lopettaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauska kuulla, että pystyt nimeämään noin selkeän inspiraation lähteen. Onneksi sitä kärsivällisyyttä kuitenkin löytyi!

      Poista
  5. Pidän kynsiblogia, jonka ajatus lähti siitä etten viitsinyt enää terrorisoida kynsikuvillani kavereita fb:ssa mutta halusin näyttää niitä jollekin. Blogin myötä niitä voivat seurata kiinnostuneet ja muiden ei tarvitse. Olin pitkään lukenut kynsi- ja kauneusblogeja ja nyt huomaan, että yhtäkkiä omani on siellä joukossa ja yllättävän suuri joukko ihmisiä seuraa sitä:) Blogin kautta on tullut myös IRL-tuttuja. Hieno juttu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinunkin blogille on ollut siis selkeä tarve. Ei ihme, että niin moni seuraa blogiasi. On siellä sen verran hienoja kynsiä ettei ihan joka päivä törmää!

      Poista
    2. Hih, kiva kuulla:) Ja vastavuoroisesti kiitos tästä blogista, löysin tänne puolittain sattumalta ja kirjoitat painavaa asiaa mielenkiintoisella tavalla:)

      Poista
  6. Voisin kuvitella, että Nelliinan -blogi on inpiroinut monia, ei pelkästään pukeutumisessa, vaan myös oman blogin aloittamisessa. :) Kuten siis Elinalla yllä, myös itselläni Nelliina on toiminut kimmokkeena rohkaistua perustamaan oma blogi silloin joskus kauan sitten. Tässä kirjoittaessani tajusin myös, että Nelliina on noilta ajoilta (vuodesta 2008) ainoa lukulistallani pysynyt blogi, jota seuraan edelleen aktiivisesti. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, minullakin on erittäin kaukaisia muistikuvia tästä blogista.

      Poista